Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Maantiede pääkuva

Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

maantieteen sensorin vinkit yo-kokeeseen -kuva abitreeneihin
maantieteen sensorin vinkit yo-kokeeseen -kuva abitreeneihin Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Yle/Shutterstock abitreenit

Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

1. Jäsentele vastauksesi yleisestä yksityiskohtiin.

Maantieteessä on tärkeää nähdä asioiden syy-seuraussuhteita: ymmärtää, miten asia vaikuttaa toiseen ja mitä siitä seuraa.

Tämä edellyttää laajan kokonaisuuden tarkastelua.

Jotta vastaus etenee loogisesti, se kannattaa jäsennellä aloittaen yleisestä, minkä jälkeen siirtyä yksityiskohtiin.

Vastauksen jäsentely on maantieteen kokeessa yhtä tärkeää kuin muissakin aineissa.

–Näen paljon vastauksia, joissa on alettu suoraan kirjoittamaan kuin suunnitteluvaihe olisi unohdettu kokonaan, Mäki sanoo.

Edetessäsi yleisestä tasosta yksityiskohtiin, pidät lukijan mukanasi ja osoitat, että olet ymmärtänyt kokonaisuuden.

2. Muista kolme tärkeää näkökulmaa: luonto, ihminen ja yhteiskunta.

–Usein pisteytyksessä edellytetään, että vastaus sisältää monia eri näkökulmia. Tällöin pitkästä vastauksesta, sinänsä oikeasta asiasta saattaa saada vähän pisteitä, Mäki huomauttaa.

Mäki kertoo esimerkin kevään 2016 yo-kokeesta. Tehtävässä kolme piti pohtia Helsingin metroon liittyviä kysymyksiä aineistoa hyväksi käyttäen. Moni kokelas oli kertonut pitkästi erilaisista käyttäjäryhmistä ja käyttötarpeista unohtaen kokonaan muut näkökulmat, kuten kaavoituksen tai poliittisen päätöksenteon.

Näkökulmien löytämistä auttaa painamalla mieleen maantieteen ydin: se keskittyy luonnon, ihminen ja yhteiskunnan prosesseihin sekä näiden rajapinnoille ja vuorovaikutussuhteisiin.

Koevastausta tehdessään kannattaakin tarkistaa onko ottanut nämä näkökulmat huomioon. Miltä kyseinen ilmiö/asia/ongelma näyttää luonnon näkökulmasta, entä ihmisen tai yhteiskunnan? Mitä näiden vuorovaikutussuhteista voi päätellä?

3. Kiinnitä alue maapallolle.

Maantiede korostaa ilmiöiden alueellisuutta. Siksi vastauksessa on tärkeää kiinnittää kyseinen alue, ilmiö tai ongelma maantieteelliseen kontekstiin.

Kiinnittäminen tarkoittaa, että kerrotaan missä ja millaisessa kontekstissa alue maapallolla sijaitsee. Luonnonmaantieteellisten tekijöiden lisäksi voi esimerkiksi luetella alueen valtiot ja kuvata lyhyesti yhteiskunnallisen kontekstin. Aluekuvauksen tarve ja laajuus riippuvat kuitenkin siitä, mikä on tehtävän kannalta tärkeää.

Huomioi, ettei alueellisuus aina tarkoita konkreettisia paikkoja. Voidaan viitata myös muunlaisiin ympäristöihin, kuten väestöryhmiin tai kulttuureihin.

4. Etsi aineistosta isot linjat.

Aineiston lukeminen ja tulkitseminen eivät ole sama asia.

Jokaisen taulukon yksityiskohdan luetteleminen ei ole tulkintaa. Pienipiirteinen kuvaajien lukeminen johtaa usein myös virheellisiin päätelmiin. Jos aineisto sisältää sekä absoluuttisia että suhteellisia lukuja, on syytä olla erityisen tarkkana.

Tulkinnassa on kysymys siitä, mitä yksityiskohdat kertovat yhdessä.

–Tulkitse aineistosta ensin suuret linjat ja täydennä niitä tarkoituksenmukaisilla yksityiskohdilla, ohjeistaa Mäki.

5. Hurmaa ytimekkäällä asiatekstillä.

Sensoriin vaikutuksen tekeminen ei vaadi kielellisiä kikkailuja vaan hyvin jäsennellyn, ytimekkään vastauksen.

Ytimekkyys edellyttää käsitteiden ja asiatekstityylin hallintaa.

–Älä kirjoita kaikkea, mikä tulee mieleen vaan luota jäsentelyysi, neuvoo Mäki.

Graafinen ja kartografinen viestintä on tärkeä osa maantiedettä. Kokeen sähköistyessä kuvia, karttoja ja diagrammeja tuotetaan yhä enemmän itse.

–Parhaimmillaan teksti ja grafiikka täydentävät vastauksessa toisiaan. Grafiikan avulla voi kertoa valtavasti tietoa tiiviisti. Tekstissä puolestaan on syytä keskittyä suuriin linjoihin, sanoo Mäki.

Sanna Mäki uskoo, että graafinen viestintä on tärkeä tulevaisuuden taito, jota tarvitaan paljon muuallakin, kuin maantieteen opinnoissa ja työtehtävissä.

Kuva YTL:n sensori Sanna Mäestä.
Sensori Sanna Mäki Kuva YTL:n sensori Sanna Mäestä. Kuva: Jenni Honkanen/Yle sanna mäki

Keitä ovat sensorit?

Sensorit ovat ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijoita, jotka laativat ja tarkastavat ylioppilaskokeet.

Muokattu 31.3.2017: Juttuun lisätty kuva Sanna Mäestä.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Syksyn 2017 yo-kokeet löydät täältä!

    Ylioppilaskokeet ajalta 11.9.–4.10.2017

    Yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koesivuilla aina koepäivinä kokeiden päättymisen jälkeen. Kommenttiketjuissa voi keskustella muiden kokelaiden kanssa. Täältä löytyvät linkit kaikille yo-koesivuille.

  • 10 kysymystä filosofeista – katso miten pärjäät!

    Ylioppilaskokeessa hyötyy paljon filosofien tuntemisesta.

    Valmistaudu filosofiseen koetukseen vastaamalla kymmeneen kysymykseen kuuluisista filosofeista. Ylioppilaskokeessa filosofien tuntemuksesta on iso hyöty, joten ota testi treenin kannalta äläkä lannistu, jos et saa heti kaikkia oikein – tehtävä on haastavammasta päästä. Kun olet vastannut kaikkiin kohtiin, tarkista koe.