Hyppää pääsisältöön

Muuan epäonninen Shakespeare-ooppera

Sopraano Leontyne Price Kleopatrana Samuel Barberin oopperassa Anthony and Cleopatra.
Sopraano Leontyne Price Kleopatrana Samuel Barberin oopperassa Anthony and Cleopatra. Sopraano Leontyne Price Kleopatrana Samuel Barberin oopperassa Anthony and Cleopatra. Kuva: Louis Mélancon/Metropolitan Opera Leontyne Price

Suuret odotukset, isot panokset ja tuloksena teos, ”josta jokaikinen kuuli, että tämä ooppera ei ollut menestys”. Kun New Yorkin Metropolitan-ooppera sai pitkällisten vaiheiden jälkeen uuden kodin Lincoln Centerissä vuonna 1966, avajaisteos päätettiin tilata Yhdysvaltain sen hetken menestyneimmältä säveltäjältä Samuel Barberilta.

Samuel Barberille aiheen valinta tuotti suunnatonta päänvaivaa. Hän oli joka tapauksessa päättänyt vakaasti kirjoittaa oopperan naispääosan ihailemalleen Leontyne Pricelle, joka oli saanut METin yleisön polvilleen debytoidessaan talossa vuonna 1961. Lopulta säveltäjä päätyi Shakespearen draamaan Antonius ja Kleopatra. Valinta osoittautui kohtalokkaaksi.

Franco Zeffirelli visioi elämänsä spektaakkelin

Barber oli ryhtynyt laatimaan librettoa jo keväällä 1964, kun kävi ilmi, että Metropolitan oli kääntynyt Franco Zeffirellin puoleen. Zeffirellistä toivottiin työparia säveltäjälle, samalla kun italialaisohjaaja oli kiinnitetty vastaamaan avajaisproduktion näyttämötoteutuksesta. Zeffirellin valinnan voinee ymmärtää, sillä hän oli ohjannut Shakespearea sekä puheteatterissa, elokuvassa että oopperassa.

Ylenpalttisen runsaista ja dekoratiivisista toteutuksistaan tunnetun Zeffirellin mielikuvitus alkoi välittömästi askarrella niissä teknisissä mahdollisuuksissa, joita uusi talo tarjosi. Aika riensi, eikä librettoehdotelmia alkanut kuulua. Barber ei nähnyt muuta mahdollisuutta, kuin seurata Zeffirelliä Italiaan ja vuokrata villa Toscanasta, läheltä ohjaajaa. Keino tepsi, sillä kahden viikon ajan Zeffirelli matkasi Barberin luo joka päivä työstämään librettoa.

Ensin moottorisahalla, sitten kirveellä ja puukolla, lopulta partaveitsellä (Aulis Sallinen Kuningas Learin libretosta)

Shakespearen draaman 5 näytöstä ja 42 kohtausta Barber ja Zeffirelli puristivat 16 kohtausta kolmessa näytöksessä. Tapahtumapaikat rajattiin Roomaan ja Egyptiin. Libretto oli kauttaaltaan kirjailijaneron omaa tekstiä, mutta sitä jouduttiin järjestämään uudelleen, silpomaan tekstin sisäistä logiikkaa ja poistamaan säkeitä välistä. Tulos oli kaikkea muuta kuin säveltäjän toiveiden täyttymys, sillä Zeffirellin toivomuksesta oopperaan sisältyi näyttäviä joukkokohtauksia. Säveltäjä olisi mieluummin siirtänyt draaman painopistettä kahden rakastavaisen tarinaan.

Joukkokohtaus Samuel Barberin oopperan Antonius and Cleopatra ensi-illasta New Yorkin Metropolitan-oopperassa 16.9.1966.
Joukkokohtaus Samuel Barberin oopperan ensi-illasta New Yorkin Metropolitanissa 1966. Joukkokohtaus Samuel Barberin oopperan Antonius and Cleopatra ensi-illasta New Yorkin Metropolitan-oopperassa 16.9.1966. Kuva: Louis Mélancon/Metropolitan Opera Samuel Barber

Barberin oopperan musiikki on paljon mainettaan parempaa

Barber paneutui sävellystyöhön täydellä teholla. Hän loi musiikissaan omat erityiset karaktäärinsä niin roomalaisille ja heidän johtajilleen kuin egyptiläisillä ja Kleopatralle. Caesarin joukkojen musiikki on kulmikasta ja soi usein avonaisin intervallein, kun taas eksoottiset värit ja soinnin läpikuultavuus leimaavat egyptiläismusiikkia.

Kuuntele Kleopatran ja Antoniuksen duetto "Oh take, oh take those lips away":

Taistelutanner pikavauhdilla

Zeffirellin aloittaessa Antonius ja Kleopatra -oopperan harjoitukset kävi ilmi, että aikaa koko produktion valmiiksi saattamiseen oli varattu vain 25 päivää. Pelkästään taistelukohtauksen harjoituksiin ohjaaja oli toivonut lähes saman verran aikaa. Zeffirelli oli suunnitellut teknisesti vaativan lavastuksen ja käytti hyväkseen koko näyttämöä, joka oli kuusi kertaa suurempi kuin vanhan Metropolitanin lava. Produktio saatiin kuin saatiinkin esityskuntoon. Oman jännitysmomenttinsa aiheutti vielä METin orkesterin lakonuhka.

Joukkokohtaus Samuel Barberin oopperan Antonius and Cleopatra ensi-illasta New Yorkin Metropolitan-oopperassa 16.9.1966.
Kohtaus oopperan ensi-illasta Metropolitanissa 1966. Joukkokohtaus Samuel Barberin oopperan Antonius and Cleopatra ensi-illasta New Yorkin Metropolitan-oopperassa 16.9.1966. Kuva: Louis Mélancon/Metropolitan Opera Samuel Barber

Arvovaltaista yleisöä ja tiedostusvälinepöhinää

Avajaisiltana 16. päivänä syyskuuta 1966 Lincoln Centerin ulkopuolelle oli kerääntynyt kolmisen tuhatta uteliasta seuraamaan, kuinka crème de la crème purjehti näytökseen. Paikalla oli presidentti Lyndon B. Johnson puolisoineen ja ykkösparin vieraisiin kuuluivat Filippiinin presidentti Ferdinand Marcos sekä kuvernööri Nelson Rockefeller vaimonsa kera. 3800-päinen yleisö vilisi ministereitä, diplomaatteja ja kuuluisaa väkeä eri puolilta maailmaa. Tuskin yksikään muu uusi ooppera on kerännyt vastaavan määrän tiedostusvälineiden edustajia paikalle kuin Antonius ja Kleopatra.

Bassobaritoni Justino Diaz ja sopraano Leontyne Price Antoniuksen ja Kleopatran rooleissa Samuel Barberin samannimisessä teoksessa New Yorkin Metropolitan-oopperan kantaesityksessä 16.9.1966.
Bassobaritoni Justino Diaz ja sopraano Leontyne Price Antoniuksen ja Kleopatran rooleissa Barberin oopperan ensi-illassa 1966. Bassobaritoni Justino Diaz ja sopraano Leontyne Price Antoniuksen ja Kleopatran rooleissa Samuel Barberin samannimisessä teoksessa New Yorkin Metropolitan-oopperan kantaesityksessä 16.9.1966. Kuva: Louis Mélancon/Metropolitan Opera Leontyne Price,justino diaz

Monumentaalinen epäonnistuminen

Ensi-illassa tekniikka petti pahan kerran. Zeffirelli oli suunnitellut produktionsa pyörivän lavan mahdollisuuksia hyödyntäen. Koneisto ei toiminut ja niinpä mustiin pukeutuneet näyttämömiehet pyörittivät lavaa koko yleisön seuratessa hämmentyneenä.
Antonius ja Kleopatra sai murska-arviot. Huomattava osa kritiikistä kohdistui Zeffirellin mahtipontiseen tuotantoon, joka säveltäjän mukaan kuristi koko teoksen. Ooppera oli Barberin uran suurin floppi, joka vaivasi häntä koko loppuelämän.

Zeffirelli ei oivaltanut lainkaan Samin persoonaa

1970-luvun alussa Barber ja säveltäjä-libretisti Gian Carlo Menotti uudistivat teoksen. Menotti totesi myöhemmin: ”Osa teoksen ongelmaa oli se, ettei Zeffirelli oivaltanut lainkaan Samin persoonaa. Zeffirelli täytti libreton fanfaareilla ja suurilla kohtauksilla. Sam on aina ollut hyvin intiimi ja introvertti säveltäjä, ja kaikki tuollainen mahtailu oli täysin vierasta hänelle.”

Enemmän Egyptiä ja vähemmän Roomaa

Uudessa versiossa Barber tiivisti tapahtumia ja leikkasi omien sanojensa mukaan pois ”kaiken roomalaisten Rotary-klubipuheen”. Hän antoi enemmän tilaa historian kuuluille rakastavaisille. ”Toisin sanoen enemmän Egyptiä ja vähemmän Roomaa”. Parannusyrityksistä huolimatta Samuel Barberin Antonius ja Kleopatra on jäänyt marginaaliin. Vuonna 1983 Spoleton festivaali esitti oopperan ja näistä esityksistä tehtiin myös teoksen ainoa olemassaoleva levytys.

Kuuntele koko ooppera:

Kuuntele kohtauksia Shakespearen teksteihin sävelletyistä muista oopperoista:
Ambroise Thomas Hamlet
Hector Berlioz Béatrice ja Bénédict
Benjamin Britten Kesäyön unelma
Henry Purcell The Fairy Queen
Charles Gounod Romeo ja Julia
Gioachino Rossini Otello

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.