Hyppää pääsisältöön

Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

Topeliuksen "sitaatti" lähdekritiikistä
"Älä kyseenalaistamatta usko mitä Wikipediassa sanotaan, vaikka lähde olisikin mainittu." - Zachris Topelius Maamme kirja Topeliuksen "sitaatti" lähdekritiikistä Wikipedia,Sitaattilaina

Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

Ennen nettiaikaa tietosanakirjoja kirjoittivat tieteenalojen auktoriteetit. Vanhimpaan edelleen julkaistavaan tietosanakirjaan, Encyclopædia Britannicaan, artikkeleja julkaisivat mm. Albert Einstein ja Marie Curie. Britannica ilmoitti vuonna 2012 lopettavansa painetun tietosanakirjan julkaisemisen ja siirtyi internetiin. Wikipediasta on kuitenkin muodostunut verkon yleistietosanakirja, jolla on myös hyvä näkyvyys hakukoneiden tuloksissa.

Miten uskottava kenen tahansa vapaasti muokattavissa oleva Wikipedia oikeastaan onkaan? Tutkimusten mukaan se on kokonaisuutena hyvin paikkaansapitävä. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, niitä lukiessa pitää olla tarkkana. Tässä muutama vinkki kriittiseen tiedonhakuun.

1) Ovatko lähteet kunnossa?

Wikipedian periaate nojaa vahvasti lähteisiin. Väitteitä ja mielipiteitä ei hyväksytä totuutena, vaan kaikelle pitää löytyä uskottava lähde muualta. Nyrkkisääntö: jos yhtään lähdettä ei ole mainittu, älä usko.

Lähteiden merkitseminen on erittäin tärkeää Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa on erityisen tärkeää, kun lainaat tietoa, jolle ei ole merkitty lähdettä.― Wikipedian ohjeistus

Otetaan esimerkki. Pop-laulaja Robinin sivuilla lähteitä on käytetty esimerkillisesti. Lähes kaikki sivun faktat on todennettu lähteillä. Lähteen numeroa klikkaamalla saa selville, mistä tieto on poimittu. Jos lähdettä ei ole, tekstikappaleen lopussa on usein siitä merkintä lähde?.

Lähteiden tarkistus ei kuitenkaan riitä varmistamaan tietoa oikeaksi, sillä alkuperäinenkin tieto voi olla väärä. Suuri osa Wikipedia-artikkelien lähteistä on nettilehtien ja mediatalojen sisältöjä. Valitettavasti näiden lähteiden kirjoittajat, ammattijournalistitkaan, eivät aina tuplatarkista tietojaan toisesta lähteestä, esimerkiksi kiireestä johtuen.

Itse asiassa Wikipedian ja perinteisen median välille voi kehkeytyä kehä, jossa ensin media lainaa lähteetöntä (ja mahdollisesti valheellista) tietoa, jonka jälkeen kyseiselle “tiedolle” voidaan lisätä kyseinen artikkeli lähteeksi Wikipediaan. Vuonna 2009 dublinilainen Shane Fitzgerald testasi journalismin uskottavuutta keksimällä juuri kuolleen säveltäjä Maurice Jarren Wikipedia-sivulle sitaatin. Muutaman lisäys-poisto -kierroksen jälkeen sitaatti jäi vuorokaudeksi Wikipediaan, josta sen poimi muistokirjoituksiinsa moni luotettavana pidetty uutisjulkaisu, mm. The Guardian. Fitzgerald paljasti bluffinsa, mutta tapaus todistaa, ettei perinteisenkään median faktantarkistus ole aukoton.

2) Kuka on kirjoittanut ja editoinut? Miten tuore uusin versio on? Onko aiheesta kiistelty?

Jokaisessa artikkelissa on Näytä historia -välilehti, josta saa tietoa jutun muokkaushistoriasta. Wikipediassa vanhat tekstit ja muokkaukset eivät pyyhkiydy pois, joten artikkelin eri versioita voi helposti tarkastella ja vertailla. Mitä on muutettu viime aikoina? Ketkä juttua ovat olleet tekemässä? Kuinka tuore uusin versio on? Onko artikkeli yhden käyttäjän tekemä vai onko sitä editoinut monta henkilöä?

Jos artikkelin aihe on ajankohtainen, voi hyvin olla, että sinne on juuri lisätty väärää tietoa, jota kukaan ei ole ehtinyt tarkistaa.

Kuvakaappaus Wikipedian sivun muutoshistoriasta
Kuvakaappaus Wikipedian sivun muutoshistoriasta Wikipedia,mediakasvatus

Suosittujen aiheiden tarkistukset ja korjaukset wikipedistit hoitavat melko ripeästi. Esimerkiksi väärä tieto Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajasta ei ole Wikipediassa kovin kauan. Tosin on aina mahdollista, että itse sattuu lukemaan artikkelia juuri silloin, kun siellä on väärää tietoa.

Jos artikkelin sisällöstä on ollut erimielisyyksiä, sivun editorit ovat usein jutelleet aiheesta keskustelu-välilehdellä.

3) Voiko kirjoittajalla olla piilomotiiveja?

Kun ulkoisten etujen edistäminen on tärkeämpää muokkaajalle kuin Wikipedian etujen edistäminen, silloin kyseisellä muokkaajalla on eturistiriita.
― Wikipedian ohjeistus

Wikipedia viittaa eturistiriidalla "myös omien ulkoisten suhteiden (kuten perheen, ystävien tai työnantajan) etujen edistämiseen". Mikäli henkilöllä on eturistiriita liittyen tiettyyn artikkeliin, häntä suositellaan (erittäin voimakkaasti) olemaan muokkaamatta artikkelia. Käytännössä harva noudattaa ohjeistusta. Esimerkiksi artikkeli pörssiyrityksestä voi olla täysin paikkansapitävä, mutta jos se on suurelta osin laadittu kyseisen firman viestintäosastolla, lopputulos saattaa olla kaunisteltu.

4) Haiseeko juttu mielipiteelle?

Kylmät faktat ovat helppoja Wikipedialle. Suomen ensimmäinen presidentti oli K. J. Ståhlberg,
Hitler kuoli vuonna 1945 ja Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue on voittanut MM-kultaa kahdesti. Mutta on paljon asioita, joissa totuus on monimutkaisempi. Vapaaehtoisvoimin toimivassa järjestelmässä sisällöntuottajiksi päätyy usein ihmisiä, joilla on jotain sanottavaa aiheesta. Mielipiteet ja ideologiat muokkaavat "totuutta".

Sanoja voi pyöritellä vaikka kuinka, mutta teksti ei ole kovin uskottava jos se ei vastaa siihen kuka sanoo niin, kuinka moni on sitä mieltä, millaiset ihmiset ajattelevat niin, millä tavalla he saattaisivat olla puolueellisia, miksi tällä asialla on jotain merkitystä. Ole tarkkana epämääräisten ilmaisujen kanssa!

Esimerkiksi ”Kuopio on maailman mukavin kaupunki” on puolueellinen tai arvolatautunut väittämä. Kiertelevän ilmaisun lisääminen voi antaa illuusion neutraalista näkökulmasta: ”Joidenkin mielestä Kuopio on maailman mukavin kaupunki.” Vaikka tämä parantaa tilannetta, koska mielipidettä ei enää esitä faktana, lause on edelleen epäinformatiivinen.― Wikipedian ohjeistus

5) Anna Wikipedian varoittaa

Varoitus Wikipedian sivulla
Varoitus Wikipedian sivulla Wikipedia

Artikkeleissa voi olla erilaisia varoitustekstejä sisällöstä ja sen puutteista. Jos juttu on esimerkiksi hyvin mielipidepainotteinen tai yksipuolisesti kirjoitettu, siihen on saatettu lisätä varoitus neutraalisuuden puutteesta.

Wikipediassa on myös omat laatukriteerinsä. Hyvän artikkelin statuksen voi saada kun artikkeli mm. "käsittelee aihetta objektiivisesti ja neutraalisti, esittelee tarvittaessa erilaisia näkökantoja aiheeseen, ei sisällä virheellistä tietoa ja perustuu mainittuihin ja luotettaviin lähteisiin".

Hyväksi artikkeliksi nostetusta jutusta voi tulla Suositeltu artikkeli jos se läpäisee vertaisarvioinnin. Suositellun jutun tunnistaa otsikkorivin tähti-ikonista.

Erityisasema ei kuitenkaan estä väärän tiedon päätymistä artikkeliin.

Miten luotettava Wikipedia tutkimusten mukaan on?

Kokoonsa ja vaikuttavuuteensa nähden Wikipedian luotettavuutta on tutkittu yllättävän vähän. Tiedelehti Nature tutki vuonna 2005 Wikipedian luotettavuutta vertailemalla sitä tietosanakirja Encyclopædia Britannicaan. Lehti keräsi artikkeleja samoista aiheista molemmista hakuteoksista ja lähetti ne asiantuntijoille arvioitaviksi. Nature sai tutkijoilta 42 vastausta. Kahdeksassa artikkelissa oli vakavia virheitä, joista puolet Britannicassa. Pienempiä virheitä oli enemmän: Wikipedian tiedoissa 162, Britannicassa 123. Keskimäärin Wikipedian jutuissa oli 3,86 virhettä ja Britannican artikkeleissa 2,92.

Naturen tulosta selitettiin sillä, että tarkastellut artikkelit olivat hyvin tiedepainotteisia. Tiedejuttuja tekevät Wikipediassakin lähinnä asiantuntijat, jolloin virheitä ei ole niin paljon kuin arkisemmissa aiheissa. Higgsin bosonin Wiki-artikkelin faktat ovat suuremmalla todennäköisyydellä kunnossa kuin kiistanalaisiin aiheisiin tai eri ideologioihin liittyvät Wiki-artikkelit.

Esimerkiksi äärioikeiston kanssa yhteen ottanut kansanedustaja Li Andersson ei varmasti ole kulttuurinmädättäjä, vaikka Wikipediassa hetkellisesti niin lukikin. Kyse on lähinnä kiusanteosta.

Suomenkielinen Wikipedia suhteellisen luotettava

Helsingin Sanomat selvitti vuonna 2013 suomenkielisen Wikipedian artikkelien paikkansapitävyyttä. Lehti valitsi 134 artikkelia ja tarkastutti ne tutkijoilla. Faktojen osalta 70% artikkeleista saavutti hyvän tai erinomaisen arvosanan. Myös HS:n jutussa varoitetaan uskomasta Wikipediaan sinisilmäisesti, mutta toisaalta sen mukaan yksinkertaisten faktojen osalta tietoon voi suurelta osin luottaa.

Yksi Wikipedian suurimmista haasteista on artikkelien suuri määrä. Suomalaisessa Wikipediassa on noin 420 000 artikkelia (9/2017. Artikkeleita on niin paljon, että niitä ei mitenkään voida pitää lyhyellä vasteajalla totuudenmukaisina. Trollien muokkaukset voidaan kyllä nollata, mutta vapaaehtoisvoimin työhön kuluu aikaa. Aktiivien on helppo poistaa selvästi asiattomat mielipiteet ja “faktat”, mutta virallisen näköiset asiavirheet ovat hankalampia korjattavia.

Wikipedia on kuin sananvapaus. Mitä tahansa saa sanoa, mutta virheet huomataan ja tuomiot jaetaan vasta jälkeenpäin.

Juttua muokattu 15.9.2017: päivitetty suomenkielisten Wikipedia-artikkelien määrä.

Kommentit

Media- ja digitaidot