Hyppää pääsisältöön

Yhden miehen protestimarssi Jäämereltä Helsinkiin

Helsinkiläinen Arvo Saarinen patikoi Uve-koirineen vuonna 1967 Suomen päästä päähän. Lähes kolme kuukautta kestäneen mielenosoituksen aiheena olivat eläkejärjestelmän epäkohdat ja vanhusten työllistymisvaikeudet.

Saarisen protestitaival kohti Helsinkiä alkoi Utsjoen kirkolta 11. kesäkuuta 1967. Kuukauden ja noin viidensadan sateisen kilometrin kuluttua 61-vuotias arkistonhoitaja saapui Rovaniemelle.

Suomen, Ruotsin ja Norjan viireillä koristeltuun työntökärryyn oli kirjattu Saarisen vetoomus eläkeläisten, työttömien ja muiden vähäosaisten puolesta. Lastenvaunuista kehitellyt rattaat oli valmistanut ja lahjoittanut marssin sponsori Metalliteos Oy.

Rovaniemen ja Jyväskylän välinen etappi kesti vajaan kuukauden. Jyväskylään saavuttaessa kilometrejä oli kaikkiaan kertynyt runsaat 1 100.

Saarinen oli saanut reissulla kulutetuksi puhki jo kaksi kenkäparia. "Mutta vuoden ikäinen Uve-koira on tullut mainiosti toimeen yksillä ja samoilla tassuilla", kuuluu uutisen loppukevennys.

Kun matkaa oli kestänyt yli kaksi ja puoli kuukautta, protestimarssin määränpää oli jo lähellä. Viimeisellä telttapaikalla ennen pääkaupunkia Arvo Saarinen kertoo päivämatkojensa vaihdelleen 18–60 kilometrin välillä.

Vauhti riippui säästä ja teiden materiaalista: pohjoisen öljysoratiet olivat rankkoja kävellä, etelässä taas väylät olivat "kuin parkettia".

Syyskuun alussa Arvo ja Uve olivat vihdoin Helsingissä. Työntökärryjen matkamittari tarkistettiin Töölön poliisiaseman pihalla, ja taivalletuiksi laskettiin kaikkiaan 1857,6 kilometriä.

Seuraavan kesän korvalla väsymätön Saarinen valmistautui jo uuteen marssiin, tällä kertaa 800 kilometrin matkaan maan poikki Vaasasta Ilomantsiin. Työntökärryyn oli lisätty joukko uusia vaatimuksia: "Meille riittää yksi eläkejärjestelmä porrastettuna 1:3", "Kulutuskykyä luotava sinne missä sitä on vähiten" ja "Alempien ja huippupalkkojen luonnottoman suuria eroja on kavennettava – suhde 1:5 riittää".

Uudesta marssista ei Ylen arkistosta löydy enempää uutisia. Jo tässä välähdyksessä Saarinen katsoo kuitenkin jo saavuttaneensa tarkoituksensa, sillä vanhusten ongelmista oli alettu puhua julkisuudessa.

Protestimarssija Arvo Saarisen vaatimuslista Paavo Nurmen patsaan edessä.
Arvo Saarisen uusi vaatimuslista Paavo Nurmen patsaan edessä. Protestimarssija Arvo Saarisen vaatimuslista Paavo Nurmen patsaan edessä. Kuva: Yle kuvanauha mielenosoitus,Yle Elävä arkisto,kuvakaappaus,1968,Paavo Nurmi,Helsingin olympiastadion
Karttakuva Arvo Saarisen protestimarssista Vaasasta Ilomantsiin 1968.
Uuden protestimarssin reittisuunnitelma Vaasa–Ilomantsi. Karttakuva Arvo Saarisen protestimarssista Vaasasta Ilomantsiin 1968. Kuva: Yle kuvanauha mielenosoitus,kartat,Vaasa,Ilomantsi,Yle Elävä arkisto,kuvakaappaus,1968
Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto