Liisa Vihmanen
Yle
Sukunsa historiasta kiinnostuneen ei tarvitse enää tyytyä kirkonkirjoihin ja muutamaan sataan viime vuoteen. Netistä voi ostaa DNA testin, joka lupaa tietoa esi-isien alkuperästä ja heidän vaellusreitistään nykyisille asuinsijoille kymmenien tuhansien vuosien päähän.
DNA suosii isälinjaa
Muutama raapaisu pumpulipuikolla posken sisäpuolelta, puikko palautuskuoreen ja paketti matkaan, useimmiten yhdysvaltalaisiin laboratorioihin. Kaupallisia DNA-testejä myy netissä mm. Family Tree DNA, National Geographicin Genographic sekä Ancestry by DNA. Kahdella ensimmäisellä yrityksellä näyttäisi olevan yhteinen tietokanta.
Raapaisu pumpulipuikolla posken sisäpuolelta, puikko palautuskuoreen ja paketti matkaan.
DNA näytteen perusteella voidaan jäljittää henkilön isä- ja äitilinja. Isälinja, jota voidaan seurata tutkimalla Y-kromosomin DNA:ta, on suurempi osa genomia, joten siitä saadaan enemmän tietoa. Äitilinja, eli mitokondrion DNA on vain pienenpieni osa henkilön koko perimää. Mutta voiko kaupallisiin, netissä myytäviin DNA testeihin luottaa?
Tuloksena suomalainen intiaani
Helsingissä asuva Vesa Niinikangas tilasi itselleen kaksi DNA testiä. Toisen National Geographicilta ja toisen Ancestry by DNA:lta.
National Geographicin testitulos ylsi yli 60 000:n vuoden päähän ja se kertoi muun muassa, että koehenkilön perimässä on 1,4 prosenttia neanderthalin ihmistä ja 3,4 prosenttia denisovan ihmistä. Vesan testitulokset osoittivat myös, että hänen kansallinen viiteryhmänsä on lähempänä keskivertobrittiä kuin keskivertosuomalaista. Vesalla näyttäisi olevan DNA:ssaan myös kaksi prosenttia Amerikan alkuperäiskansojen perimää.
Ancestry by DNA:lta tuloksen saaminen kesti yli viisi kuukautta. Ensimmäinen sylkinäyte ei sisältänytkään riittävästi DNA:ta, joten Vesa joutui lähettämään uuden näytteen. Se katosi matkalla, eikä koskaan saapunut perille laboratorioon. Vasta kolmas näyte tuotti tuloksen, mutta hyvin karkean sellaisen. Testin tulos, joka mahtui puolikkaalle A-neloselle kertoi, että Vesa on 89 prosenttisesti eurooppalainen ja että hänen perimässään muita haploryhmiä on vain muutama prosentti.
Perustestien hinnat vaihtelevat 100 - 200 eurossa. Monilla testifirmoilla on tarjolla erilaisia ja erihintaisia testejä. Valinta eri testien välillä ei ole helppoa.
Suuri määrä testejä takaa tarkemman tuloksen
Niinikankaan samat tulokset näyttävät erilaisilta, mutta ne eivät ole ristiriidassa keskenään, sanoo lääketieteellisen genetiikan tutkimusprofessori Helena Kääriäinen. Erot johtuvat tulosten maantieteellisesta niputtamisesta, mutta ennenkaikkea testifirmojen omasta verrokkiaineistosta. Genographics kertoo testanneensa noin 750 000 ihmistä, kun taas Ancestry by DNA ei kerro omaa lukuaan.
Suuremmasta testimäärästä syntyy big data -efekti.
Mitä suuremman määrän testejä yritykset ovat tehneet, sitä luotettavampaa tietoa sieltä saadaan. Suuremmasta testimäärästä syntyy väkisinkin big data -efekti, sanoo Kääriäinen.
Käytännössä DNA-testin tuloksia verrataan julkisesta tietokannasta löytyviin väestöaineistoihin. Niiden perusteella saadaan aikaiseksi eri haploryhmien keskimääräinen geneettinen perimä. Esimerkiksi suomalaisista on olemassa verraten hyvä väestöaineisto.
Ongelmallista on lähinnä se, että aina kun toimitaan netissä, joukossa voi olla myös huijareita.
Vasta kun saa vastauksen voi tietää, mitä on tutkittu.
- Mistä tietää, onko kyseessä laadukas labra, ovatko tutkimusluvut oikeasti ilmoitetun suuruiset, kysyy Kääriäinen. Oikeasti on niin, että vasta kun saa vastauksen voi tietää, mitä on tutkittu.
Saadun vastauksen tulkitseminen vaatii testin tilaajalta melko paljon. Niinikangas myöntää, että varsinkin Genographicin englanninkielistä tulosta joutui lukemaan tarkkaan. Professori Kääriäinen ihmetteleekin, kuinka hyvin maallikko osaa tulkita tulosta, kun se hänellekin on aika vaikeaa.
Testi on pätevä, tulkinta haastavaa
Dosentti Päivi Onkamo Biotieteiden laitokselta pitää ihmisten geneettistä alkuperää selvittäviä kaupallisia testejä vähintäänkin mielenkiintoisina:
- Ei se mitään hömppää ole. Teenhän itsekin tästä aiheesta tieteellistä tutkimusta. Tiedän, että moni geneetikko Suomessa suhtautuu hyvin nihkeästi kaikkeen kaupalliseen DNA testaukseen. Itse en ymmärrä lainkaan tätä nihkeyttä.
Ei se mitään hömppää ole.
Muutamat tutkijat kutsuvat esi-isä testejä jopa ‘geneettiseksi astrologiaksi’. Onkamo ja Kääriäinen eivät yhdy näkemykseen. Molempien mielestä on oleellista, millä tavalla testiä tulkitaan - vedetäänkö tuloksista kenties liian pitkälle meneviä ja yksityiskohtaisia johtopäätöksiä.
Myös suhtautuminen terveyteen liittyviin testeihin on nihkeää. Kääriäinen kuitenkin myöntää, että voisi itsekin tilata jonkin kaupallisen terveystestin.
Kaikki tosi tarpeelliset DNA-testit saadaan perusterveydenhuollosta.
- Kaikki tosi tarpeelliset DNA-testit saadaan perusterveydenhuollosta, mutta voisin kuvitella tilaavani testin, joka kertoo, mitkä lääkkeet ja millaisilla annoksilla sopivat minulle. Tieto auttaisi minua ja lääkäriäni sopivan lääkityksen suunnittelussa.
Niinikangas on epäilevämpi.
- Tiedän aika hyvin omat sairauteni ja ne ovat sen verran vakavia, etten kaipaa lisätietoa. Tiedän, mitä suvussani on sairastettu ja sairastan itsekin melko lailla samoja sairauksia kuin isoäitini. En kaipaa enempää tietoa, Niinikangas summaa.
Kuuluisien esi-isien metsästäjä pettyy
Suurta draamaa tai kuuluisia esi-isiä ei tuloksista useinkaan ole odotettavissa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, jos kauan sitten eläneistä suurmiehistä tai -naisista olisi tallessa DNA:ta. Esimerkkejä geneettisistä täysosumistakin löytyy:
Lontoolainen sarjamurhaaja murhasi Whitechapelin alueella vuosina 1888 - 1891 yhteensä yksitoista prostituoitua. Viiltäjä-Jackiksi kutsutun murhaajan henkilöllisyys jäi pimentoon, kunnes viime vuonna suomalainen geneetikko Jari Louhelainen ratkaisi asian DNA näytteiden perusteella. Louhelaisen onnistui saada aikaiseksi geneettinen ‘perfect match’.
Kaikki me olemme samaa alkuperää.
Näin tarkkoja ja yksityiskohtaisia vastauksia mattimeikäläisten muinaisista esi-isistä ei sylkinäytteeseen perustuvan DNA- testin avulla yleensä saada.
Kyse on populaatiogeneettisestä tutkimuksesta. Testit vahvistavat yleistä tietoa ihmisen alkuperästä. Kaikki me olemme samaa alkuperää, ei tänne kukaan Marsista ole tullut, toteaa Kääriäinen.
