Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

DNA-testi piirtää sukujuuret kartalle

Vesa Niinikangas kartan ääressä.
Vesa Niinikangas kartan ääressä. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),DNA-testit,vesa niinikangas

Sukunsa historiasta kiinnostuneen ei tarvitse enää tyytyä kirkonkirjoihin ja muutamaan sataan viime vuoteen. Netistä voi ostaa DNA testin, joka lupaa tietoa esi-isien alkuperästä ja heidän vaellusreitistään nykyisille asuinsijoille kymmenien tuhansien vuosien päähän.

DNA suosii isälinjaa

Muutama raapaisu pumpulipuikolla posken sisäpuolelta, puikko palautuskuoreen ja paketti matkaan, useimmiten yhdysvaltalaisiin laboratorioihin. Kaupallisia DNA-testejä myy netissä mm. Family Tree DNA, National Geographicin Genographic sekä Ancestry by DNA. Kahdella ensimmäisellä yrityksellä näyttäisi olevan yhteinen tietokanta.

Raapaisu pumpulipuikolla posken sisäpuolelta, puikko palautuskuoreen ja paketti matkaan.

DNA näytteen perusteella voidaan jäljittää henkilön isä- ja äitilinja. Isälinja, jota voidaan seurata tutkimalla Y-kromosomin DNA:ta, on suurempi osa genomia, joten siitä saadaan enemmän tietoa. Äitilinja, eli mitokondrion DNA on vain pienenpieni osa henkilön koko perimää. Mutta voiko kaupallisiin, netissä myytäviin DNA testeihin luottaa?

Tuloksena suomalainen intiaani

Helsingissä asuva Vesa Niinikangas tilasi itselleen kaksi DNA testiä. Toisen National Geographicilta ja toisen Ancestry by DNA:lta.

National Geographicin testitulos ylsi yli 60 000:n vuoden päähän ja se kertoi muun muassa, että koehenkilön perimässä on 1,4 prosenttia neanderthalin ihmistä ja 3,4 prosenttia denisovan ihmistä. Vesan testitulokset osoittivat myös, että hänen kansallinen viiteryhmänsä on lähempänä keskivertobrittiä kuin keskivertosuomalaista. Vesalla näyttäisi olevan DNA:ssaan myös kaksi prosenttia Amerikan alkuperäiskansojen perimää.

DNA-testiraportti, National Geographic
DNA-testiraportti, National Geographic Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),DNA-testit
DNA-testiraportti, National Geographic
DNA-testiraportti, National Geographic Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),DNA-testit,National Geographic

Ancestry by DNA:lta tuloksen saaminen kesti yli viisi kuukautta. Ensimmäinen sylkinäyte ei sisältänytkään riittävästi DNA:ta, joten Vesa joutui lähettämään uuden näytteen. Se katosi matkalla, eikä koskaan saapunut perille laboratorioon. Vasta kolmas näyte tuotti tuloksen, mutta hyvin karkean sellaisen. Testin tulos, joka mahtui puolikkaalle A-neloselle kertoi, että Vesa on 89 prosenttisesti eurooppalainen ja että hänen perimässään muita haploryhmiä on vain muutama prosentti.

DNA-testiraportti, Ancestry by DNA
DNA-testiraportti, Ancestry by DNA Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),DNA-testit,ancestry by dna

Perustestien hinnat vaihtelevat 100 - 200 eurossa. Monilla testifirmoilla on tarjolla erilaisia ja erihintaisia testejä. Valinta eri testien välillä ei ole helppoa.

Suuri määrä testejä takaa tarkemman tuloksen

Niinikankaan samat tulokset näyttävät erilaisilta, mutta ne eivät ole ristiriidassa keskenään, sanoo lääketieteellisen genetiikan tutkimusprofessori Helena Kääriäinen. Erot johtuvat tulosten maantieteellisesta niputtamisesta, mutta ennenkaikkea testifirmojen omasta verrokkiaineistosta. Genographics kertoo testanneensa noin 750 000 ihmistä, kun taas Ancestry by DNA ei kerro omaa lukuaan.

Suuremmasta testimäärästä syntyy big data -efekti.

Mitä suuremman määrän testejä yritykset ovat tehneet, sitä luotettavampaa tietoa sieltä saadaan. Suuremmasta testimäärästä syntyy väkisinkin big data -efekti, sanoo Kääriäinen.

Käytännössä DNA-testin tuloksia verrataan julkisesta tietokannasta löytyviin väestöaineistoihin. Niiden perusteella saadaan aikaiseksi eri haploryhmien keskimääräinen geneettinen perimä. Esimerkiksi suomalaisista on olemassa verraten hyvä väestöaineisto.

Ongelmallista on lähinnä se, että aina kun toimitaan netissä, joukossa voi olla myös huijareita.

Vasta kun saa vastauksen voi tietää, mitä on tutkittu.

- Mistä tietää, onko kyseessä laadukas labra, ovatko tutkimusluvut oikeasti ilmoitetun suuruiset, kysyy Kääriäinen. Oikeasti on niin, että vasta kun saa vastauksen voi tietää, mitä on tutkittu.

Saadun vastauksen tulkitseminen vaatii testin tilaajalta melko paljon. Niinikangas myöntää, että varsinkin Genographicin englanninkielistä tulosta joutui lukemaan tarkkaan. Professori Kääriäinen ihmetteleekin, kuinka hyvin maallikko osaa tulkita tulosta, kun se hänellekin on aika vaikeaa.

Testi on pätevä, tulkinta haastavaa

Dosentti Päivi Onkamo Biotieteiden laitokselta pitää ihmisten geneettistä alkuperää selvittäviä kaupallisia testejä vähintäänkin mielenkiintoisina:

- Ei se mitään hömppää ole. Teenhän itsekin tästä aiheesta tieteellistä tutkimusta. Tiedän, että moni geneetikko Suomessa suhtautuu hyvin nihkeästi kaikkeen kaupalliseen DNA testaukseen. Itse en ymmärrä lainkaan tätä nihkeyttä.

Ei se mitään hömppää ole.

Muutamat tutkijat kutsuvat esi-isä testejä jopa ‘geneettiseksi astrologiaksi’. Onkamo ja Kääriäinen eivät yhdy näkemykseen. Molempien mielestä on oleellista, millä tavalla testiä tulkitaan - vedetäänkö tuloksista kenties liian pitkälle meneviä ja yksityiskohtaisia johtopäätöksiä.

Myös suhtautuminen terveyteen liittyviin testeihin on nihkeää. Kääriäinen kuitenkin myöntää, että voisi itsekin tilata jonkin kaupallisen terveystestin.

Kaikki tosi tarpeelliset DNA-testit saadaan perusterveydenhuollosta.

- Kaikki tosi tarpeelliset DNA-testit saadaan perusterveydenhuollosta, mutta voisin kuvitella tilaavani testin, joka kertoo, mitkä lääkkeet ja millaisilla annoksilla sopivat minulle. Tieto auttaisi minua ja lääkäriäni sopivan lääkityksen suunnittelussa.

Niinikangas on epäilevämpi.

- Tiedän aika hyvin omat sairauteni ja ne ovat sen verran vakavia, etten kaipaa lisätietoa. Tiedän, mitä suvussani on sairastettu ja sairastan itsekin melko lailla samoja sairauksia kuin isoäitini. En kaipaa enempää tietoa, Niinikangas summaa.

Kuuluisien esi-isien metsästäjä pettyy

Suurta draamaa tai kuuluisia esi-isiä ei tuloksista useinkaan ole odotettavissa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, jos kauan sitten eläneistä suurmiehistä tai -naisista olisi tallessa DNA:ta. Esimerkkejä geneettisistä täysosumistakin löytyy:

Lontoolainen sarjamurhaaja murhasi Whitechapelin alueella vuosina 1888 - 1891 yhteensä yksitoista prostituoitua. Viiltäjä-Jackiksi kutsutun murhaajan henkilöllisyys jäi pimentoon, kunnes viime vuonna suomalainen geneetikko Jari Louhelainen ratkaisi asian DNA näytteiden perusteella. Louhelaisen onnistui saada aikaiseksi geneettinen ‘perfect match’.

Kaikki me olemme samaa alkuperää.

Näin tarkkoja ja yksityiskohtaisia vastauksia mattimeikäläisten muinaisista esi-isistä ei sylkinäytteeseen perustuvan DNA- testin avulla yleensä saada.

Kyse on populaatiogeneettisestä tutkimuksesta. Testit vahvistavat yleistä tietoa ihmisen alkuperästä. Kaikki me olemme samaa alkuperää, ei tänne kukaan Marsista ole tullut, toteaa Kääriäinen.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.