Hyppää pääsisältöön

Epärehellisyys on vallan sivutuote

Roomalainen patsas Helsingin yliopiston päärakennuksessa.
Roomalainen patsas Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Kuva: Yle / Janne Lindroos patsas,mytologia -- antiikki -- Rooma,valta

Vallankäyttäjän voi olla vaikea asettua toisen asemaan, koska hän ei näe muita ihmisiä samanarvoisina. Hänen havainnointikykynsä kapenee ja hän näkee ne, joilla ei ole valtaa, helposti itseään heikompina ja pienempinä. Vallantunne houkuttelee epärehellisyyteen.

Se, että valta muuttaa ihmistä kielteiseen suuntaan on klisee, joka on vahvistettu useissa kokeellisissa tutkimuksissa. Vallan ja pettämisen yhteys on niinikään todettu.

Tutkimus tehtiin kyselynä, jonka sisään oli piilotettu muutama uskottomuuteen liittyvä kysymys. Ne oli mahdollista ohittaa, mutta suurin osa vastaajista vastasi myös niihin. Tuloksissa ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Erot ihmisten välillä selittyivät valta-asemalla. Vallanpitäjät olivat sekä suunnitelleet pettämistä että myös pettäneet puolisoitaan enemmän kuin ne, joilla ei ollut valtaa.

Reliefi Helsingin yliopiston päärakennuksen aulassa.
Reliefi Helsingin yliopiston päärakennuksen aulassa. Kuva: Yle / Janne Lindroos reliefit,kohokuva,Poliittinen valta

Leveä asento lisää vallantunnetta

Columbian yliopistossa vallan korruptoivuudesta väitellyt Andy J. Yap on tehnyt sarjan kokeita, joissa on havaittu, miten jopa kehon asento vaikuttaa vallantunteeseen - ja mikä uskomattominta, vallantunne vietteli koehenkilöt epärehellisyyteen.

Yhteen kokeista koehenkilöt värvättiin peitetarinan avulla rautatieasemalta ja heille luvattiin osallistumisesta neljä dollaria. Palkkio maksettiin kokeen jälkeen seteliviuhkalla, jossa oli kolme yhden dollarin ja yksi viiden dollarin seteliä - siis palkkio “vahingossa” tuplaantui.

Koehenkilöt, jotka tekivät peitetarinaan kuuluneen kuvankatsomiskokeen leveässä asennossa jalat harallaan ja kädet lanteilla olivat enemmän taipuvaisia ottamaan epärehellisesti vastaan koko rahasumman kuin kapeassa asennossa, kädet puuskassa ja jalat ristissä seisoneet koehenkilöt.

Tutkijat jalkautuivat myös New Yorkin kadulle mittailemaan väärin pysäköityjä autoja. Väärin pysäköidyissä autoissa havaittiin pääsääntöisesti olevan isommat kuskinpenkit kuin oikein pysäköidyissä autoissa.

Voiko ihminen itse manipuloida itsensä vallantunteeseen? Olisiko tämä jotain mitä uskaltaisi kokeilla kotona?

Vallankäyttäjät eivät ymmärrä omaa vaikutustaan

Vallankäyttäjiin liittyvät skandaalit kehkeytyvät usein siitä, että vallankäyttäjä ei ymmärrä, miten valta vaikuttaa toisiin ihmisiin tai sitä, miten ihmiset suhtautuvat vallankäyttäjään.

Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) toimitusjohtaja Merja Ailus pakotettiin eroamaan, kun hänen asunto- ja muista eduistaan syntyi skandaali. Tapaus on malliesimerkki siitä, kuinka Ailus itse, eikä Kevan hallitus ymmärtänyt valtadynamiikkaa. Kasvatustieteen tohtori Eevastiina Gjerstad analysoi videolla millaisiin virheisiin osapuolet sortuivat.

Yksi vaarallinen vallan vaikutus on se, että vallankäyttäjä yliarvioi oman osaamisensa tason. Se johtaa siihen, että hän on haluton ottamaan vastaan neuvoja itseään fiksummilta.

- Tämä osaltaan selittää sitä, että kasvanut riskinotto ja optimistisuus aiheuttavat sen, että vallankäyttäjä ei näe tilanteessa mitään vaaraa, sanoo Eevastiina Gjerstad.

Vallanpitäjiä pitää pystyä kritisoimaan tarpeen tullen.

Vallankäyttäjä on aina yhteisönsä jäsen. Hän ei pysty toimimaan, ellei hän ole yksi “meistä”. Jos valta pääsee piiloutumaan niin, että vallanpitäjiä ei voi kritisoida tarpeen tullen, valta muodostuu tabuksi. Kun koko aihe on tabu, se mahdollistaa omien etujen ajamisen ja johtaa vallan väärinkäyttöön.

Valta ilman vastuuta johtaa tuhoon, tai ainakin pitkään tuomioon

Se, että kaikki ihmiset ovat ihmisarvoltaan tasa-arvoisia, on eri asia kuin se, että kaikki olisivat tasa-arvoisia vallan määrän suhteen. Vastuun ja vallan pitää olla tasapainossa.

- Hyvä esimerkki on Jokelan kouluampumisen yhteydessä koulun rehtori otti vastuun, joka hänelle kuului, vaikka se maksoi hänen henkensä, Gjerstad muistelee.

Vastaavasti laivan kapteenin oletetaan olevan viimeinen, joka poistuu aluksesta esimerkiksi onnettomuustilanteessa. Italialaisen Costa Concordia -aluksen kapteeni ei vastuutaan kantanut, vaan pakeni uppoavasta laivasta, jos ei nyt ensimmäisten joukossa, niin ei viimeistenkään.

On helpompi käyttää valtaa, kun ei tarvitse kuunnella, kuinka kriitikot vinkuvat.

Valta pitää varjoista

Valta ja vastuu toimivat käsikädessä parhaiten silloin, kun joku vallanpitäjistä riippumaton taho, kuten vapaa media, valvoo ja vahtii niin, että vallanpitäjät myös tietävät olevansa valvonnan alla.

- Joskus valta piiloutuu siksi, että se ei halua kuulla poikkipuolista sanaa. On helpompi käyttää valtaa, kun ei tarvitse kuunnella, kuinka kriitikot vinkuvat, sanoo tutkija Anneli Portman Helsingin yliopistosta.

Vallasta sokaistuneena vallanpitäjä saattaa mieltää päätöksensä sellaisiksi, että kenenkään muun kuin hallitsijan itsensä on niitä mahdoton edes ymmärtää.

- Esimerkiksi Aleksanteri II, jonka patsas on Senaatintorilla, sanoi, että tärkeät valtiolliset syyt, jotka yksin hän kykeni ymmärtämään, olivat syynä siihen, minkä varten maamme vietti puolisen vuosisataa valtioyötä eli aikaa ilman valtiopäiviä. Ymmärtämättömille ei ole tarpeen näyttää valtaa, koska he eivät kuitenkaan ymmärtäisi.

Yksityiskohta Gallen-Kallelan frescosta Sammon puolustus
Yksityiskohta Kansallismuseossa aulan katossa sijaitsevasta Akseli Gallen-Kallelan frescosta Sammon puolustus. Yksityiskohta Gallen-Kallelan frescosta Sammon puolustus Kuva: Yle / Janne Lindroos sampo,Kalevala,Akseli Gallen-Kallela,Suomen kansallismuseo,Fresco

Ihminen ilman valtaa on tuuliajolla

Valta on ihmisten puheissa helposti kielteinen asia. Valta ei kuitenkaan automaattisesti nouse kaikilla päähän. Myönteisiä puolia ovat esimerkiksi, että ihminen muuttuu entistä optimistisemmaksi ja riskinottokyky kasvaa. Mainitut muutokset ovat myönteisiä niin kauan, kun vallankäyttäjä toimii yhteisön hyväksi.

Tutkimuksissa on huomattu, että ihminen tarvitsee valtaa. Ihminen ilman valtaa tai edes tunnetta vallasta saattaa muuttua käytökseltään tuhoisaksi. Gjerstad on väitellyt lasten ja vanhempien välisistä valtasuhteista.

- Kun vanhempi kokee, että hänellä ei ole valtaa lapseensa ja että lapsi pystyy vallallaan vaikuttamaan tilanteisiin, niin sellaiset vanhemmat kohtelevat lapsia huonommin - jopa pahoinpitelevästi. Eli on hyvä asia, että vanhemmalla on tervettä valtaa ja tunne siitä, että pystyy vaikuttamaan lapsensa kasvatukseen.

Millaisia kokemuksia sinulla on vallankäytöstä?

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.