Hyppää pääsisältöön

Rikos

Sophie Gråböl sarjasta Rikos
Sophie Gråböl sarjasta Rikos Kuva: Tine Harden jan 2012 Rikos (Tv-sarja)

Tämä Rikos ei ole vanhentunut. Skandinavisten rikossarjojen maailmanmenestyksen peruskivi on Sören Sveistrupin luoma Forbrydelsen eli Rikos. Television tiiliskivissä Rikos puretaan alkutekijöihinsä. Miksi Sarah Lund?

Rikos Television tiiliskivissä to 5.5. klo 17.20 ja ti 10.5. klo 22.05 + Areena

Sarjan ensimmäkinen kausi, 20 tunnin mittaista jaksoa, alkoi pyöriä vuonna 2007. Vuonna 2011 sarjaa alettiin esittää yhdennessätoista maassa, Britanniassa, nimellä The Killing. Sielläkin katsojat retkahtivat kööpenhaminalaispoliisi Sarah Lundiin, joka färsaarelaisvillapaidassaan paineli pitkin märkää ja pimeää kaupunkia selvittäen Nanna Birk Larsenin murhaa - tyynempänä, päättäväisempänä ja riippumattomampana kuin miespuoliset kollegansa.

Tähän mennessä Rikos (The Killing: Crónica de un asesinato/História de Um Assassinato, Brottet, Brotsgerðin, Kommissarin Lund: Das Verbrechen, Ubojstvo,Ubistvo, Kuritegu, Zločin, Ghatl dar Kopenhag, Investigation) on myyty 120 maahan ja Independent-lehden mukaan se oli Tanskan suurin vientituote sitten Carlsbergin, Hans Christian Andersenin ja viikinkien. Amerikkalaiset ihastuivat Rikokseen muiden mukana ja tekivät siitä tapansa mukaan oman versionsa. Seattleen sijoittuva The Killing - Suomessa Jälkiä jättämättä - alkoi pyöriä vuonna 2011.

He ovat naisia, joiden varaan voi laskea suuria kertomuksia

Mistä suosio? Helppo tulkinta lähtee vahvasta naispäähenkilöstä. Rikosfiktiossa Sarah Lund voidaan asettaa vaikkapa Stieg Larssonin Millennium-sarjan Lisbeth Salanderin rinnalle. He valmistivat tietä Vallan linnakkeen Birgitte Nyborgille ja Sillan Saga Norénille. Epäilen, että tämä kvartetti on enemmän kuin ketkään muut ovat maailmalla muovanneet tämän vuosituhannen kuvaa pohjoismaisista naisista riippumattomina toimijoina, sankareina ja antisankareina. He ovat naisia, joiden varaan voi laskea suuria kertomuksia.

Stieg Larsson kertoi ainoaksi jääneessä kirjasarjaansa käsittelevässä haastattelussa, että hän loi Lisbeth Salanderin kuvitellen millainen Peppi Pitkätossu saattaisi olla aikuisena: 25-vuotias sosiaalirajoitteinen hakkeri. Suomalaisten tv-käsikirjoittajien kenties kannattaisi hyödyntää oman kirjallisuutensa ja mytologiansa hahmot paremmin - Lemminkäisen äidistä Pikku Myyhyn.

Naispäähenkilö ei kuitenkaan selitä kaikkea. Rikos on poikkeuksellinen siinä, miten se keskittyy ydintehtäväänsä. Sarja alkaa 18-vuotiaan Nanna Birk Larsenin katoamisesta, ja niin kuin sittemmin paljastuu, murhasta. Koko 20 tunnin kestonsa aikana se tutkii tätä yhtä murhaa paljastaen tuon yhden teon syyt ja seuraukset perinpohjaisesti. Sarjamurhaajiin, sensaatioihin ja näyttäviin verilöylyihin turtuneelle katsojalle tämä tuntuu palkinnolta.

Kaikki hänen ideansa lähtevät liikkeelle tunteista

Sveistrup on sanonut, että häntä kiinnostavat tunteet. Kaikki hänen ideansa lähtevät liikkeelle tunteista. Surusta, kun joku on kuollut, niin kuin Rikoksessa, kun perhe murenee sen seurauksena. Sveistrup sanoo, että hänen lähestymistapansa on sikäli toinen kuin esimerkiksi Henning Mankellin, joka haastattelussa mainitsi, että kaikki lähtee liikkeelle yhteiskunnasta. Tuo lähtökohta tuntui Sveistrupista liian kaavamaiselta. Suunta on toki kohti yhteiskuntaa, mutta tunteiden pitää olla lähtökohta, hän ajatteli, muuten jutussa ei ole pointtia.

Sveistrupin periaatteet näkyvät Rikoksen kohtauksien rakenteessa ja sarjan rytmissä. Kuten sarjaa ihaileva Patti Smith kirjoitti M Train -kirjassaan: "Eilisen runoilijat ovat nykypäivän rikosetsiviä. He käyttävät kaiken aikansa sadannen säkeen nuuskimiseen, johtolankojen päättelyyn ja kömpivät illan tullen uupuneina sänkyyn."

Sophie Gråböl tv-sarjasta Rikos
Sophie Gråböl tv-sarjasta Rikos Rikos (Tv-sarja)

Rikostutkija Sarah Lund (Sophia Gråböl) on teinipojan yksinhuoltaja, joka on uuden suhteen myötä muuttamassa Ruotsiin Sigtunaan, Tukholman lähelle, mutta murhatapaus tulee väliin.

Uhrin perheellä eli Larseneilla on muuttofirma, jota aiemmin laveaa polkua kulkenut isä Theijs vetää. Hänellä on äiti Pernillen kanssa kaksi pienempää lasta ja onnellinen avioliitto.

Toisaalla kaupungissa poliitikko nimeltä Troels Hartmann (Lars Mikkelsen) käy vaalikampanjaa. Poliittisessa pelissä on nähtävissä eräänlainen Vallan linnakkeen ohuempi protoversio, jossa ihmissuhteet kietoutuvat valtasuhteisiin

Rikos kuljettaa taitavasti murhaepäilyä perheen piiristä kouluun, jossa mukaan saadaan maahanmuuttajataustaisia ihmisiä; se liikkuu politiikan näyttämölle, jossa tiukat aikataulut ja menestyspaineet murentavat ihmissuhteita ja korvikkeeksi harjoitetaan nettideittailua.

Sophie Gråböl sarjasta Rikos
Sophie Gråböl sarjasta Rikos Kuva: Tine Harden Rikos (Tv-sarja)

Sarah Lund on monomaanisesti murhatapaukseen keskittyvä poliisi, joka perheensä ja uransa riskeeraten kuljettaa katsojia kuulustelujen, keskustelujen ja selvitysten heliittämättömässä vyöryssä. Sarah on suhteellisen vakaa ydin tarinassa, jonka kaikki hahmot murha suistaa raiteiltaan.Väkivaltaa on vähän, mutta uhka ja intensiteetti kasvaa koko ajan.

Kun Rikoksen ykköskausi koostui kahdestakymmenestä tunnin mittaisesta jaksosta, amerikkalaisversiossa tarina on jaettu kahteen kauteen, jossa kummassakin on kolmetoista 45-minuuttista jaksoa. Samalla juoneen on tehty joitakin muutoksia keskikohtaan on luotu kliimaksi, joka hitaammin ja harkitummin etenevästä tanskalaissarjasta puuttuu. Jälkiä jättämättä jatkui neljän kauden ja 44 jakson ajan. Tanskalaissarjaa tehtiin kolme kautta ja 40 jaksoa.

Television tiiliskivien vieraana ovat Radio Helsingin Näköradion toimittajat Anton Vanha-Majamaa ja Joonas Kuisma.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.