Hyppää pääsisältöön

Rikos

Sophie Gråböl sarjasta Rikos
Sophie Gråböl sarjasta Rikos Kuva: Tine Harden jan 2012 Rikos (Tv-sarja)

Tämä Rikos ei ole vanhentunut. Skandinavisten rikossarjojen maailmanmenestyksen peruskivi on Sören Sveistrupin luoma Forbrydelsen eli Rikos. Television tiiliskivissä Rikos puretaan alkutekijöihinsä. Miksi Sarah Lund?

Rikos Television tiiliskivissä to 5.5. klo 17.20 ja ti 10.5. klo 22.05 + Areena

Sarjan ensimmäkinen kausi, 20 tunnin mittaista jaksoa, alkoi pyöriä vuonna 2007. Vuonna 2011 sarjaa alettiin esittää yhdennessätoista maassa, Britanniassa, nimellä The Killing. Sielläkin katsojat retkahtivat kööpenhaminalaispoliisi Sarah Lundiin, joka färsaarelaisvillapaidassaan paineli pitkin märkää ja pimeää kaupunkia selvittäen Nanna Birk Larsenin murhaa - tyynempänä, päättäväisempänä ja riippumattomampana kuin miespuoliset kollegansa.

Tähän mennessä Rikos (The Killing: Crónica de un asesinato/História de Um Assassinato, Brottet, Brotsgerðin, Kommissarin Lund: Das Verbrechen, Ubojstvo,Ubistvo, Kuritegu, Zločin, Ghatl dar Kopenhag, Investigation) on myyty 120 maahan ja Independent-lehden mukaan se oli Tanskan suurin vientituote sitten Carlsbergin, Hans Christian Andersenin ja viikinkien. Amerikkalaiset ihastuivat Rikokseen muiden mukana ja tekivät siitä tapansa mukaan oman versionsa. Seattleen sijoittuva The Killing - Suomessa Jälkiä jättämättä - alkoi pyöriä vuonna 2011.

He ovat naisia, joiden varaan voi laskea suuria kertomuksia

Mistä suosio? Helppo tulkinta lähtee vahvasta naispäähenkilöstä. Rikosfiktiossa Sarah Lund voidaan asettaa vaikkapa Stieg Larssonin Millennium-sarjan Lisbeth Salanderin rinnalle. He valmistivat tietä Vallan linnakkeen Birgitte Nyborgille ja Sillan Saga Norénille. Epäilen, että tämä kvartetti on enemmän kuin ketkään muut ovat maailmalla muovanneet tämän vuosituhannen kuvaa pohjoismaisista naisista riippumattomina toimijoina, sankareina ja antisankareina. He ovat naisia, joiden varaan voi laskea suuria kertomuksia.

Stieg Larsson kertoi ainoaksi jääneessä kirjasarjaansa käsittelevässä haastattelussa, että hän loi Lisbeth Salanderin kuvitellen millainen Peppi Pitkätossu saattaisi olla aikuisena: 25-vuotias sosiaalirajoitteinen hakkeri. Suomalaisten tv-käsikirjoittajien kenties kannattaisi hyödyntää oman kirjallisuutensa ja mytologiansa hahmot paremmin - Lemminkäisen äidistä Pikku Myyhyn.

Naispäähenkilö ei kuitenkaan selitä kaikkea. Rikos on poikkeuksellinen siinä, miten se keskittyy ydintehtäväänsä. Sarja alkaa 18-vuotiaan Nanna Birk Larsenin katoamisesta, ja niin kuin sittemmin paljastuu, murhasta. Koko 20 tunnin kestonsa aikana se tutkii tätä yhtä murhaa paljastaen tuon yhden teon syyt ja seuraukset perinpohjaisesti. Sarjamurhaajiin, sensaatioihin ja näyttäviin verilöylyihin turtuneelle katsojalle tämä tuntuu palkinnolta.

Kaikki hänen ideansa lähtevät liikkeelle tunteista

Sveistrup on sanonut, että häntä kiinnostavat tunteet. Kaikki hänen ideansa lähtevät liikkeelle tunteista. Surusta, kun joku on kuollut, niin kuin Rikoksessa, kun perhe murenee sen seurauksena. Sveistrup sanoo, että hänen lähestymistapansa on sikäli toinen kuin esimerkiksi Henning Mankellin, joka haastattelussa mainitsi, että kaikki lähtee liikkeelle yhteiskunnasta. Tuo lähtökohta tuntui Sveistrupista liian kaavamaiselta. Suunta on toki kohti yhteiskuntaa, mutta tunteiden pitää olla lähtökohta, hän ajatteli, muuten jutussa ei ole pointtia.

Sveistrupin periaatteet näkyvät Rikoksen kohtauksien rakenteessa ja sarjan rytmissä. Kuten sarjaa ihaileva Patti Smith kirjoitti M Train -kirjassaan: "Eilisen runoilijat ovat nykypäivän rikosetsiviä. He käyttävät kaiken aikansa sadannen säkeen nuuskimiseen, johtolankojen päättelyyn ja kömpivät illan tullen uupuneina sänkyyn."

Sophie Gråböl tv-sarjasta Rikos
Sophie Gråböl tv-sarjasta Rikos Rikos (Tv-sarja)

Rikostutkija Sarah Lund (Sophia Gråböl) on teinipojan yksinhuoltaja, joka on uuden suhteen myötä muuttamassa Ruotsiin Sigtunaan, Tukholman lähelle, mutta murhatapaus tulee väliin.

Uhrin perheellä eli Larseneilla on muuttofirma, jota aiemmin laveaa polkua kulkenut isä Theijs vetää. Hänellä on äiti Pernillen kanssa kaksi pienempää lasta ja onnellinen avioliitto.

Toisaalla kaupungissa poliitikko nimeltä Troels Hartmann (Lars Mikkelsen) käy vaalikampanjaa. Poliittisessa pelissä on nähtävissä eräänlainen Vallan linnakkeen ohuempi protoversio, jossa ihmissuhteet kietoutuvat valtasuhteisiin

Rikos kuljettaa taitavasti murhaepäilyä perheen piiristä kouluun, jossa mukaan saadaan maahanmuuttajataustaisia ihmisiä; se liikkuu politiikan näyttämölle, jossa tiukat aikataulut ja menestyspaineet murentavat ihmissuhteita ja korvikkeeksi harjoitetaan nettideittailua.

Sophie Gråböl sarjasta Rikos
Sophie Gråböl sarjasta Rikos Kuva: Tine Harden Rikos (Tv-sarja)

Sarah Lund on monomaanisesti murhatapaukseen keskittyvä poliisi, joka perheensä ja uransa riskeeraten kuljettaa katsojia kuulustelujen, keskustelujen ja selvitysten heliittämättömässä vyöryssä. Sarah on suhteellisen vakaa ydin tarinassa, jonka kaikki hahmot murha suistaa raiteiltaan.Väkivaltaa on vähän, mutta uhka ja intensiteetti kasvaa koko ajan.

Kun Rikoksen ykköskausi koostui kahdestakymmenestä tunnin mittaisesta jaksosta, amerikkalaisversiossa tarina on jaettu kahteen kauteen, jossa kummassakin on kolmetoista 45-minuuttista jaksoa. Samalla juoneen on tehty joitakin muutoksia keskikohtaan on luotu kliimaksi, joka hitaammin ja harkitummin etenevästä tanskalaissarjasta puuttuu. Jälkiä jättämättä jatkui neljän kauden ja 44 jakson ajan. Tanskalaissarjaa tehtiin kolme kautta ja 40 jaksoa.

Television tiiliskivien vieraana ovat Radio Helsingin Näköradion toimittajat Anton Vanha-Majamaa ja Joonas Kuisma.

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri