Hyppää pääsisältöön

Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Pikkuserkku on huolissaan 87-vuotiaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Dokumentti Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seuraa sisukkaan naisen elämää Lammholmilla vuoden ajan. Kolme vuotta myöhemmin Dora, kotoisin ulkosaaristosta (2016) -dokumentissa Dora juhlii 90-vuotissyntymäpäiväänsä palvelutalossa. Kalaankin tekisi mieli, mutta yksin ei voi enää merelle lähteä.

87-vuotias Dora Siivonen kumartuu nostamaan painavalta näyttävää pahvilaatikkoa. Pienen puuskutuksen jälkeen hän saa ruokatarvikkeita sisältävän laatikon nostettua kottikärryihin. Sitten hän alkaa työntää kärryjä ylämäkeen epätasaisessa kivikkoisessa maastossa. Välillä on pysähdyttävä tasaamaan hengitystä.

”Vedän vähän henkeä. Ottaa vähän sydämen päälle”, Dora huokaisee.

Mikaela Weurlanderin dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) seurataan Doran elämää vuoden ajan pienellä Lammholmin saarella Turun saaristossa.

Aikoinaan Doran äidinisä rakensi talon Lammholmille. Nähdessään tyttärensä ja isänsä temmeltävän yhdessä lammholmilaisessa talossa oli Doran äiti ajatellut, että siinä olivat talon ensimmäinen ja viimeinen omistaja.

En halunnut lähteä. Itkin katkerasti, sillä en halunnut jättää kotiani ja vanhempiani, jotka olivat rakastaneet minua ensin.― Dora Siivonen
Dora Siivonen dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013)
Dora tietää puutarhansa puiden tieteelliset nimet. Dora Siivonen dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) Kuva: Yle kuvanauha naiset,vanhukset,ikääntyneet,Hymy,ulkoiluvaatteet,huivit
Dora Siivonen dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013)
Pihapiirin syreenit ovat Doran isoisän istuttamia. Dora Siivonen dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) Kuva: Yle kuvanauha syreenit,pensaat,puut,kesä,kukinta,vanhukset,ikääntyneet,huivit

Dora saa ruokatarvikkeita saarelleen kerran viikossa. Lähetyksessä on ruokaa myös kissalle ja linnuille.

”Ja paljon maitoa, sillä olen maitonarkomaani”, Dora nauraa.

Saarelle tulee kesäisin väliaikaisia asukkaita, mutta talvisin Dora on yksin saarellaan. Joskus häntä on pelottanut lähteä ulos – mitä jos sähköhella on jäänyt päälle? Toisinaan hän miettii hellaa sängyssäkin. Mutta silloin auttaa se, kun hän käy itse kokeilemassa, että vivut ovat varmasti käännetty ylöspäin.

”Ylös, ylös, ylös!” hän huutaa itselleen varmistukseksi ja rauhoittuu.

Oli lähellä, että Dora olisi aikoinaan mennyt naimisiin ja lähtenyt Lammholmilta. Hänen vanhempansa eivät uskoneet, että Dora olisi onnellinen kihlattunsa kanssa. He vaativat tytärtään lähtemään saarelta, mikäli tämä aikoisi kuitenkin naida miehen.

”En halunnut lähteä. Itkin katkerasti, sillä en halunnut jättää kotiani ja vanhempiani, jotka olivat rakastaneet minua ensin.”

Halu jäädä omalle saarelle on pysynyt vahvana myös vanhemmalla iällä. Doran pikkuserkku Jarl Lindroth on kovin huolissaan hänestä ja olisi halunnut Doran jo muuttavan mantereelle palvelutaloon. Mutta Dora hakkaa edelleen halkoja Lammholmilla.

Hän on saanut jo kaksi sydäninfarktia. Dora tietää, ettei elä enää kovin kauaa, mutta haluaa olla saarella niin kauan kuin elää. Hän uskoo, että maataloustöitä tekemällä ja luonnossa olemalla hän pysyy terveenä.

Jossainhan minun on kuoltava. Kupsahdanko täällä tai muualla, sitä on turha miettiä.― Dora Siivonen

Kesäisin elo Lammholmilla on oikein mukavaa: veneellä pääsee hyvin liikkumaan ja Dora saa seuraa kesäasukkaista. Syksyllä kaivon kansi muuttuu liukkaaksi ja painavaksi, koko ajan on kosteaa. Joulua Dora viettää kaikessa hiljaisuudessa yksin hyräillen joululauluja. Kello tikittää rauhallisesti taustalla.

Dora Siivonen dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013)
Syksyllä veden saaminen kaivosta käy hankalammaksi. Dora Siivonen dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) Kuva: Yle kuvanauha kaivot,Lammikko,sadevaatteet,syksy
Dora Siivonen dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013)
Doran joulu on hiljainen. Dora Siivonen dokumentissa Ulkosaariston uskomaton Dora (2013) Kuva: Yle kuvanauha vanhukset,vanhuus,ikääntyneet,huivit,rukous (toiminta)

Sitten vesipumppu menee rikki. Dora kauhoo ämpärikaupalla lunta maasta sulatettavaksi. Hän keittää veden juomakelpoiseksi – näin hän elää muutaman viikon. Pumppua katsomassa käynyt Åke Björklund huolestuu siitä, että Dora sulattaa lunta juomavedeksi.

”Täytyyhän sinun saada talvella vettä, ei sulatettua lunta”, Björklund kauhistuu.

87-vuotispäivänään Dora päivystää puhelimen vierellä ja merkitsee paperille onnittelusoittajat. Moni Doran tuttava uskoo hänen elävän ainakin 90-vuotiaaksi, jotkut jopa satavuotiaaksi.

90-vuotispäivänään Dora tavataankin palvelutalossa, jossa hän rakentaa uudenlaista arkea ulkosaaristossa elämiensä vuosien jälkeen. Uudessa asuinpaikassa mieluista ovat hyvät ystävät. Kalaankin tekisi mieli, mutta omin päin ei merelle voi enää lähteä.

Kovan työn jäljet näkyvät käsissä ja kädet kaipaavat yhä veteen tai multaan. Dora suunnitteleekin porkkanoiden kasvatusta seuraavalle kesälle. Dora Siivonen menehtyi toukokuussa 2017.

Lammholmin saari
Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto