Hyppää pääsisältöön

Suoraan New Yorkista: Mozartin Ryöstö seraljista

Mozart Ryöstö seraljista Osmin
Mozart Ryöstö seraljista Osmin Kuva: ©2016KenHoward/MetropolitanOperaMoz mozart ryöstö

Kesällä 1782 Mozart puuhasi kahden ryöstön parissa. Niistä ensimmäinen tuotti oopperan, josta Goethen kerrotaan todenneen: ”Se peittosi kaiken alleen”. Dramaattisemman ryöstön kohde oli Konstanze. Mozart oli sydämistynyt siihen, kuinka töykeästi hänen rakastettuaan kotona kohdeltiin. Niinpä Mozart vei - leskirouva Weberiltä salaa - Konstanzen asumaan paronitar von Waldstättenin luo. Heinäkuussa Ryöstö seraljista hurmasi wieniläiset ja elokuussa nuoret vihittiin. Lauantaina 7.5. Ryöstö seraljista kuullaan suorana lähetyksenä New Yorkin Metropolitanista. Musiikinjohdosta vastaa James Levine. Lähetys alkaa Yle Radio 1:ssä klo 19.55.

Viimeinen Ottomaanien valtakunnan suurhyökkäys länteen tapahtui vuonna 1683, kun suurvisiiri Kara Mustafa marssitti 200.000 sotilastaan Wienin porteille. Wien onnistui kuitenkin, ulkopuolelta saamansa avun turvin, pitämään pintansa. Mozartin aikana puolikuun vaara oli vielä ihmisten muistissa. Tästä huolimatta itämaisuus kiehtoi. 1700-luku käänsikin katseensa orienttiin, oli kyse sitten kirjallisuudesta, teatterista, matkustamisesta tai muodista.

Eurooppalaisten käsitykset itäisistä maista olivat hämäriä ja ennakkoluulojen leimaamia

Tunnetun tutkijan Norman Danielin mukaan kristityt uskoivat Muhammadin elämän nojanneen vain kahteen kivijalkaan: seksuaalisuuden avoimeen valtakirjaan ja perustamansa uskonnon vakiinnuttamiseen voimakeinoin. Edward W. Said toteaa vuonna 1978 ilmestyneessä kiistellyssä ja kiitellyssä teoksessaan Orientalismi, että me länsimaalaiset olemme käyttäneet parin tuhannen vuoden ajan hyväksi sekä tieteitä että taiteita muokataksemme idästä omia tarkoitusperiämme vastaavan kuvan. Meille orientti edusti nimenomaisesti "toiseutta".

Turkkilaisiin usein liitettyjä ominaisuuksia olivat julmuus, raakalaisuus ja oppimattomuus. Tällaisen karkean turkkilaisen piirteitä on Ryöstö seraljista -oopperan Osminissa, Pašša Selimin palatsin vartijassa. Paššassa puolestaan henkilöityy valistusajan ihanteiden mukaista korkeasti oppinut ja valistunut valtias. Ottomaanien valtakunnassa Pašša-arvonimi osoitti korkeaa asemaa poliittisessa hierarkiassa. Arvonimi oli voimassa vielä kymmenen vuotta valtakunnan hajoamisen jälkeenkin, aina vuoteen 1934.

Mozart Ryöstö
Blonde (Kathleen Kim) ja Osmin (Hans-Peter König) Mozart Ryöstö Kuva: @2016KenHoward/MetropolitanOpera mozart ryöstö

Haaremi fantasioiden kohteena

Antoine Galland käänsi Tuhannen ja yhden yön tarinat ranskaksi 1700-uvun alussa sensuroiden teoksen väkivaltaisimmat ja eroottisimmat kohdat. Silti suljettujen oviensa takana haaremit tuntuivat tarjoavan eurooppalaisille eksoottisen ja epänormaalin seksuaalisuuden keitaan, eräänlaisen orientin mikrokosmoksen. Huippuunsa idän ylierotisoiminen nousi romantiikan aikana. Oman, poliittisista tarkoitusperistä kertovan näkemyksensä haaremista jakoi tänä keväänä Turkin ensimmäinen nainen Emine Erdoğan. Hän hämmästytti puhumalla Osmanien valtakunnan ajan haaremista ”kouluttavana laitoksena, joka valmisti naisia elämää varten”.

Libretto on sangen hyvä…nämä olosuhteet innostavat minua niin, että ryntään kirjoituspöytäni ääreen suurella innolla ja viivyn työssäni mielelläni

Mozart oli ajan hermolla ja halusi kovasti miellyttää wieniläisyleisöä. Hän oli saapunut Wieniin keväällä 1781 Münchenistä, jossa Idomeneo-ooppera oli menestynyt erinomaisesti. Mozart irtisanoutui tai pikemminkin sai potkut Salzburgin arkkipiispan Colloredon palveluksesta ja jättäytyi vapaaksi taiteilijaksi isänsä suureksi harmiksi. Jo heinäkuussa Wienin hoviteatterin intendentti lähestyi Mozartia ja kertoi keisarillisen tahon tilaavan häneltä saksankielisen laulunäytelmän. Libreton laati Johann Gottlieb Stephanie nuorempi Christoph Friedrich Bretznerin näytelmän ”Belmonte ja Konstanze” pohjalta.

Mozart Ryöstö
Pedrillo (Brenton Ryan). Blonde (Kathleen Kim). Konstanze (Albina Shagimuratova). Belmonte (Paul Appleby). Mozart Ryöstö Kuva: @2016KenHoward/MetropolitanOpera mozart ryöstö
Jokaisella kansalla on oopperansa. Miksi meillä saksalaisilla ei olisi?

Keisarillinen taho tarkoitti todellakin keisaria itseään. Ajan tavan mukaan suuressa huudossa olleita italialaisia oopperoita tavattiin kyllä kääntää saksaksi, mutta Josef II halusi edistää uusien saksalaisten oopperoiden syntyä. Berliinissä ja Leipzigissa kehittynyt saksalainen ooppera, Singspiel, oli alkuperäisessä muodossaan puhenäytelmä, jossa dialogit kuljettivat juonta eteenpäin ja irralliset musiikkinumerot olivat esitystä rytmittäviä tunnelmapaloja.

Mozart oli aina ihaillut Singspieliä ja kokeillutkin siipiään kahdessa teoksessa: Bastien ja Bastienne sekä Zaide. Mozart otti saksalaisen oopperan asian omakseen, kuten helmikuussa 1783 päivätystä kirjeestä käy ilmi: ”Kehitän saksalaista oopperaa. Vaikka se tuottaisi minulle enemmän vaivaa, pidän siitä sitäkin enemmän. Jokaisella kansalla on oopperansa. Miksi meillä saksalaisilla ei olisi? Eikö saksankieli ole yhtä laulettavaa kuin ranska tai englanti; laulettavampaa kuin venäjä?”

Zu schön für unsere Ohren und gewaltig viel Noten, lieber Mozart

Singspiel ei ollut aiemmin nauttinut wieniläisten suosiota, mutta Ryöstö seraljista mursi jään. Burg-teatterissa koetusta ensi-illasta 16.7.1782 on jäänyt elämään tunnettu anekdootti. Keisarin sanotaan todenneen: ”Liian kaunista meidän korvillemme, ja suunnattoman paljon nuotteja, parahin Mozart”. ”Zu schön für unsere Ohren und gewaltig viel Noten, lieber Mozart”. Mozart vastasi tähän kaksimieliseen ylistykseen: ”Täsmälleen niin paljon kuin tarvitaankin, Teidän majesteettinne.” Josef II kyllä ymmärsi Ryöstön merkityksen, mutta ei kyennyt sulattamaan kaikkea ensi kuulemalla, niin paljon teos sisälsi musiikillisesti uutta ja ihmeellistä.

Mozart Ryöstö seraljista
Mozart Ryöstö seraljista Kuva: ©2016KenHoward/MetropolitanOpera mozart ryöstö seraljista
Turkkilainen musiikki kajahtaa esiin aina fortekohdissa…Luulen, ettei kukaan pysty torkkumaan edes alkusoiton aikana, vaikka ei olisikaan nukkunut edellisenä yönä

Turkkilaisuus Ryöstön musiikissa sai innoituksensa janitsaariorkestereiden rytmikkäästä ja varsin äänekkäästä soitannasta. Janitsaarit (turk. yeni ceri, 'uusi armeija') olivat Osmannivaltakunnan sulttaanin erikoisjoukkoja, joita alettiin muodostaa 1300-luvulla. Aluksi osa janitsaareista oli kristittyjä sotavankeja ja myöhemmin 8-20-vuotiaita poikia, joita vietiin pakolla kristityistä yhteisöistä kautta Lähi-Idän ja Kaakkois-Aasian. Heidät pakotettiin omaksumaan islamin usko, he eivät saaneet avioitua ja kaikki koulutus tähtäsi ainoastaan sotilaselämään.

Rohkaisua taisteluun ja vihollisen pelottelua

Janitsaareilla oli oma erityinen marssimusiikkityylinsä mehter, jonka vuosisataisena tehtävänä oli rohkaista sotilaita taisteluun ja samalla pelottaa vastustajia. Mehter-musiikin perussoittimistoon kuuluvat turkkilaiset kellopelit (çevgân), oboen sukuiset zurnat, turkkilaiset trumpetit (boru), kapeat patarummut (nakkare), cymbaalit (zil), bassorummut (davul) ja suurikokoiset patarummut (kös). Isommassa soittajistossa joukkoon liittyivät myös mm. mehter-pilli, eräänlainen klarinetti, tamburiini ja joukko muita lyömäsoittimia. Sen sijaan triangeli ja piccolohuilu, jotka usein liitetään janitsaarimusiikkiin, eivät löydy turkkilaisista lähteistä.

Musiikkia alla turca

Wieniläiset saattoivat nauttia janitsaariorkestereiden reippaasti raikuvasta soitosta ulkoilmakonserteissa Praterin puistossa. Myös hovissa ylläpidettiin janitsaarisoittajistoa sekä Maria Teresian että tämän pojan Josefin aikana.

Mehter-musiikin tahdin ensimmäinen isku oli aina äärimmäisen voimakas, mutta sisäinen rytmiikka sen sijaan vaihtelevampi. Turkkilaisuudesta innostuneet läntiset säveltäjät loivat oman näkemyksensä mehteristä. He nappasivat teoksiinsa väriä antamaan nk. turkkilaisen patteriston, batterie turque. Siihen kuului cymbaaleja, triangeli, tamburiini ja bassorumpu. Kehittyi tyyli ”stilo alla turca”, jota Mozart viljeli paitsi Ryöstössä myös A-duuriviulukonserttonsa K.219 ja pianosonaattinsa K.331 finaaleissa.

Poikki pää, hirsipuuhun, seipääseen ja piikit luuhun

Aiemmissa orientaalisissa oopperoissa "stilo alla turca" esiintyi pääasiassa vain instrumentaalinumeroissa, kuten alkusoitossa ja marsseissa. Mozart vie tyylin pidemmälle upottaen sen Ryöstön koko musiikilliseen kieleen. Kyse on siis draamallisista keinovaroista enemmän kuin pelkästä väristä. Parhaiten tämä tulee esiin Osminin hahmossa. Sävellystyön edistyessä alkuperäiseen tekstiin oli tehty joitakin merkittäviä muutoksia. Tärkein niistä koski Osminin roolia, joka laajeni säveltäjän pyynnöstä huomattavasti. Mozartin musiikki luokin ärripurri-Osminista koko oopperan kiinnostavimman henkilön.

Mozart Ryöstö
Pedrillo (Brenton Ryan). Osmin (Hans-Peter König). Mozart Ryöstö Kuva: ©2016KenHoward/MetropolitanOpera mozart ryöstö

Ryöstö seraljista
Die Entführung aus dem Serail
3-näytöksinen laulunäytelmä
Libretto Gottlieb Stephanie nuorempi Christoph Friedrich Bretznerin näytelmän "Belmonte und Konstanze" mukaan.

Musiikinjohto James Levine
Metropolitan-oopperan kuoro ja orkesteri
Belmonte - Paul Appleby, tenori
Konstanze - Albina Shagimuratova, sopraano
Blonde - Kathleen Kim, sopraano
Pedrillo - Brenton Ryan, tenori
Osmin - Hans-Peter König, basso
Pašša Selim - Matthias von Stegmann, puherooli

Oopperan väliajoilla, n. klo 20.50 ja n. klo 22.25 sekä illan päätteeksi oopperalaulaja Jyrki Korhonen, sellisti Jukka Rautasalo ja Outi Paananen keskustelevat illan teoksesta ja esityksestä.

Mozart Ryöstö seraljista
Belmonte (Paul Appleby) Mozart Ryöstö seraljista Kuva: @2016KenHoward/MetropolitanOpera mozart ryöstö seraljista

I näytös
Nuori espanjalainen aatelismies Belmonte etsii rakastettuaan Konstanzea, jonka merirosvot ovat ryöstäneet. Belmonten tietoon on tullut, että Konstanze on mahtavan Pašša Selimin vankina, sillä Pašša on ostanut Konstanzen sekä tämän kamarineidon Blonden ja Belmonten oman palvelijan Pedrillon merirosvoilta.

Belmonten yritys päästä Paššan luo tyrehtyy heti alkuunsa, sillä seraljin ylivartija Osmin on epäluuloinen jokaista muukalaista kohtaan. Osmin pitää valppaasti silmällä myös isäntäänsä, joka on Osminin mielestä omaksunut aivan liikaa eurooppalaisten epäilyttäviä tapoja. Osmin vartioi mustasukkaisesti rakastamaansa Blondea, jonka Pašša on hänelle lahjoittanut.

Belmonte kohtaa palvelijansa Pedrillon ja saa uutta toivoa. Pedrillo on saavuttanut hyvän maineen Paššan palveluksessa ja sen turvin hän päättää suositella isännälleen Belmontea arkkitehdiksi.

Pašša Selim palaa Konstanzen kanssa veneretkeltä. Pašša voisi ottaa Konstanzen väkisin, mutta hän haluaa tämän antautuvan vapaaehtoisesti. Konstanze vastaa Paššan kiihkeisiin pyyntöihin muistuttamalla häntä menetetystä onnestaan. Pašša antaa vielä yhden päivän miettimisaikaa.

Pedrillo esittelee Belmonten Paššalle, joka palkkaakin muukalaisen. Osminin on epäilyistään huolimatta päästettävä vieras ja Pedrillo sisään seraljiin.

Mozart Ryöstö
Konstanze (Albina Shagimuratova) Mozart Ryöstö Kuva: @2016KenHoward/MetropolitanOpera mozart ryöstö

II näytös
Blonde on sopeutunut itämaiseen elämään, mutta Osminin lähentely-yritykset hän torjuu päättäväisesti. Hän sanoo olevansa englantilainen ja englantilaiset päättävät itse omista asioistaan.

Konstanzen tunteet ovat ristiriitaiset. Sisimmässään hän ei voi salata kiintymystään Paššaan, mutta toisaalta häntä sitoo uskollisuuden vala Belmontelle. Pašša vaatii vastausta ja uhkaileekin, mutta Konstanze uhmaa häntä. Konstanze ei myöskään kuuntele Blonden antamia käytännönneuvoja.

Pedrillo kertoo Blondelle hyvät uutiset: Belmonte on paikalla ja illalla on tarkoitus auttaa naiset pakoon seraljista. Suunnitelmaan kuuluu Osminin juottaminen humalaan. Kun Osmin saapuu, Pedrillo panee juonen täytäntöön ja sen tuloksena Osmin sammuu.

Molempien parien onnistuu nyt tavata toisensa. Kalvavat epäluulot varjostavat kuitenkin onnellista jälleennäkemistä. Naiset loukkaantuvat epäilyistä ja yhteinen pakoretki vaikuttaa hetken harhakuvalta. Miehet pyytävät anteeksi ja kun rauha on palannut, nelikko lähtee odottamaan keskiyötä ja pakoa.

Mozart Ryöstö
Mozart Ryöstö Kuva: ©2016KenHoward/MetropolitanOpera mozart ryöstö

III näytös
Suunnitelman mukaan "ryöstö" tapahtuu keskiyöllä. Pedrillon laulama serenadi toimii sovittuna merkkinä. Pakoyritys epäonnistuu, sillä Osmin herää ja karkulaiset pidätetään. Osmin riemuitsee kuvitellessaan heille langetettavia rangaistuksia.

Vangit viedään Paššan eteen, joka raivostuu huomattuaan tulleensa petetyksi. Nyt Belmonte paljastaa henkilöllisyytensä. Hän pyytää Paššaa asettamaan lunnaat, jotka Belmonten isä varmasti maksaisi. Kuullessaan isän nimen Selimin raivo vain kasvaa. Belmonten isä oli aikanaan Oranin kuvernöörinä ajanut Pašša Selimin maanpakoon ja vienyt häneltä omaisuuden.

Kun Selim ja Osmin poistuvat miettimään sopivia rangaistuksia, rakastavaiset valittavat kohtaloaan. Konstanze ja Belmonte lohduttautuvat kuitenkin sillä, että he kohtaavat kuoleman yhdessä. Kun Pašša palaa, hän sanoo antavansa anteeksi kaikille: anteeksianto on todellisen hengen suuruuden merkki. Kaikki laulavat ylistystä Paššalle. Vain Osmin kihisee kiukusta menetettyään Blonden.

Mozart Ryöstö
Mozart Ryöstö Kuva: ©2016KenHoward/MetropolitanOpera mozart ryöstö

Artikkelissa käytetty seuraavia lähteitä:
Thomas Bauman: Die Entführung aus dem Serail, Cambridge Opera Handbooks
Mary Hunter: Mozart Operas
Eva Gesine Bauer: Mozart – Genius und Eros
Suomen kansallisoopperan käsiohjelma 2004, toim. Juhani Koivisto
www.turkishculture.org
Tom Kankkonen: Turkki - Eurooppaa ja Aasiaa
Billie Melman: Women’s Orients - English Women and the Middle East 1718-1918

Osmanien valtakunta, myös Osmanivaltio, Osmanien imperiumi, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta.
Sulttaanikunta perustetaan vuonna 1299
Sulttaanikunta hajoaa vuonna 1922
Turkin rajat määritellään Lausannen rauhansopimuksella vuonna 1923
Nykyinen Turkin tasavalta muodostetaan vuonna 1924

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Osmanien_valtakunta_1683.png

  • Nancy Dalbergin jousikvartetot hönkivät virkistävästi

    Nancy Dalbergin jousikvartetot hönkivät virkistävästi

    Nordic String Quartet (Heiðrun Petersen ja Mads Haugsted Hansen, viulu, Daniel Eklund, alttoviulu, Lea Emilie Brøndal, sello) lyö pöytään kuluvan vuoden toisen julkaisunsa. Alkuvuodesta se vakuutti Pelle Gudmundsen-Holmgreenin kvartettosarjassa moni-ilmeisellä ja vivahteikkaalla soitollaan.

  • Tunnelmointia ja ikiaikaisuuksien viivähdyksiä

    Tunnelmointia ja ikiaikaisuuksien viivähdyksiä

    Viulisti Pauline Kim Harris sekä taiteiden rajapinnoilla äänistöä luova Spencer Topel yhdistävät yhteisprojektissaan renessanssi- ja barokinajan sävelistöä elektronisiin äänimaisemiin. Yhteissoivuus matkaa ambientin ääniuniversumissa verkkaisesti ja vakaasti kohti tavoittamatonta. Äänite rakentuu kahden teoksen ympärille.

  • Neave Trio jatkaa vahvaa julkaisusarjaansa

    Neave Trio jatkaa vahvaa julkaisusarjaansa

    Vuosikymmenen alussa perustettu yhdysvaltalainen Neave Trio (Anna Williams, viulu, Mikhail Veselov, sello ja Eri Nakamura, piano) esittelee uudella julkaisullaan konserttimaisen kokonaisuuden.

  • Luontevia elektroakustisia liitoksia

    Luontevia elektroakustisia liitoksia

    Maija Hynninen (s. 1977) siirtyy teoksissaan synteettisen ja akustisen äänen välillä samalla niiden rajapintoja, yhteyksiä ja yhdistelmiä tunnustellen. Nyt julkaistut neljä teosta muodostavat läpileikkauksen Hynnisen 2010-luvun elektroakustisesta tuotannosta. Kaikissa teoksissa akustiset elementit limittyvät Hynnisen itsensä toteuttamaan elektroniseen äänistöön.