Hyppää pääsisältöön

Tekikö Espoon kaupunki kielipolitiikkaa käyttämällä sukupuolineutraalia hen-sanaa? – ”Ei ole kaupungin linjaus”

Myös suomen kielellä voidaan tehdä sukupuolineutraaleja valintoja – tai olla tekemättä.

Fanit kannattelevat Ruotsin lippua urheilutapahtumassa. // Kuva: EPA / Julian Stratenschulte

Espoon kaupunki on lähettänyt kaupungin asukkaille kirjeitä, joiden ruotsinkielisessä tekstissä on käytetty hen-pronominia. Se on sukupuolineutraali: ruotsiksi hän on joko hon tai han riippuen siitä, viitataanko naiseen vai mieheen.

Hen-pronomini taas on kehitetty sukupuolineutraaliksi sanaksi. Se ei ota kantaa siihen, mitä sukupuolta viitattavana oleva henkilö edustaa. Ruotsin Akatemia hyväksyi hen-pronominin sanakirjaansa viime vuonna.

Suomessa hen-pronominia ei tiettävästi ole juurikaan käytetty virallisissa asiayhteyksissä. Onko Espoon kaupunki ryhtynyt sukupuolineutraalin kielen pioneeriksi?

Ei ole, ei ainakaan mitä tulee hen-pronominiin. Espoon kaupungin kääntäjä Martin Hausen kertoo, että hen-pronominin käyttäminen kirjeissä ei ole kaupungin päätös.

- Ei ole meidän kääntämää tekstiä kyseisessä tapauksessa.

Kyseisen kirjeen on kääntänyt ulkopuolinen kääntäjä. Hausen sanoo, että Espoon kaupungilla ei ole mitään linjausta, jonka mukaan hen-pronominia pitäisi käyttää, vaan kyseessä on ulkopuolisen kääntäjän oma ratkaisu.

Sukupuolineutralius jakaa mielipiteitä: Moni pitää kannatettavana, että sukupuolta ei korosteta tarpeettomasti silloin, kun siihen ei ole syytä. Toiset taas kokevat, että sukupuolineutraaliuteen tähtäävät toimet ovat pyrkimyksiä rajoittaa ihmisten sukupuoli-identiteettiä.

Myös Hausen sanoo, että hen-pronominin tapaiset ratkaisut herättävät paljon reaktioita.

- En kyllä käyttäisi itse tätä tekstissä, kun on kyse virallisesta kirjeestä.

Hen-pronomini on vain yksi tapa edistää sukupuolineutraalia kielenkäyttöä. Vaikka suomen kielessä kaikki pronominit ovat jo lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, myös suomeksi voidaan joko korostaa tai häivyttää sukupuolia.

Suomen kielen lautakunta on päättänyt jo vuonna 2007 suosittaa sukupuolineutraalia kieltä. Lautakunta kiinnitti huomiota erityisesti ammattinimikkeisiin: luottamusmiehen sijaan pitäisi puhua luottamushenkilöstä, lehtimiehen sijaan toimittajasta.

Lautakunta kehotti myös tiedotusvälineitä kiinnittämään huomiota sukupuolineutraaliin kieleen ja huomautti, että sukupuolta saatetaan ilmaista epäsymmetrisesti: saatetaan esimerkiksi viitata mieslääkäreihin vain lääkäreinä mutta puhua naisista lääkärin ammatissa nimenomaan naislääkäreinä.