Hyppää pääsisältöön

Merkurius vaeltaa maanantaina Auringon editse

Merkurius
Merkuriuksen pintaa Merkurius Kuva: NASA JPL Merkurius (planeetat)

Mikäli sää sallii, taivas tarjoilee maanantaina kiinnostavan näytelmän seurattavaksi, kun aurinkokuntamme sisin planeetta Merkurius kulkee Auringon editse.

Vaelluksen seuraamiseen on runsaasti aikaa, koko iltapäivän verran. Näytelmä alkaa klo 14.12 ja loppuu klo 21.41 auringon hiipuessa taivaanrannan taakse.

Koska Merkurius näyttäytyy vain pienenä tummana pisteenä auringonkiekolla, sitä ei näe pelkin paljain silmin. Katsomiseen tarvitaan siis kaukoputki, mutta silmät on suojattava hyvin, koska Aurinkoa ei saa koskaan katsella paljain silmin.

Kuinka katsella Merkuriusta?

Merkuriusta voi tarkkailla turvallisesti esimerkiksi siten, että kaukoputken muodostama kuva heijastetaan kaukoputken takana olevalle valkoiselle paperille tai varjostimelle, jolloin useampikin henkilö voi seurata kuvaa yhtä aikaa. Kaukoputkeen voi myös asentaa aurinkosuodattimen ja tiirailla planeetan vaellusta sen läpi.

Paikalliset tähtiharrastusyhdistykset saattavat järjestää myös näytöksen maanantaina, ja paikallinen tilanne kannattaakin tarkistaa URSAn nettisivuilta. Siellä on myös lisää tietoa tapahtumasta.

Jupiter, Mars ja Saturnus näkyvät ilta- ja yötaivaalla

Tähtitaivas on vielä sen verran tumma eteläisessä Suomessa, että tähdet näkyvät yhä. Myös planeettoja voi katsella. Jupiter hohtaa näyttävästi ja näkyy iltayöstä alkaen korkealla, kirkkaana etelän suunnalla.

Myös Mars ja Saturnus ovat näkyvissä. Mars on toukokuun 22. päivänä oppositiossa eli vastapäätä aurinkoa. Se näkyy pian puolen yön jälkeen alhaalla eteläisellä taivaalla.

Punertavan Marsin erottaa hyvin, ja kun Mars on nyt lähempänä Maata kuin talvisessa oppositiossa, siitä on mahdollista nähdä kaukoputkella tarkempia yksityiskohtia. Näkemistä vaikeuttaa kuitenkin planeetan sijainti matalalla ja ilmakehän väreily. Paremmat mahdollisuudet sen katsomiseen tarjoutuisivat Euroopan eteläosissa.

Saturnus on melko lähellä Marsia ja kun katsoo alhaalle eteläiselle taivaalle, Mars on planeetoista oikeanpuoleinen ja Saturnus vasemmanpuoleinen. Saturnuksen kuuluisat renkaat näkyvät hyvin kaukoputkella katsottaessa.

Saturnus
Saturnus-planeetta Saturnus Kuva: NASA JPL Saturnus (planeetat)

Myös näyttävä Skorpionin tähtikuvio on samalla etelän suunnalla, hyvin alhaalla. Skorpionin punertava Antares näkyy nippa nappa.

Eteläisellä taivaalla näkyvät yöllä myös harvinaisemmat tähtikuviot kuten Vaaka, Korppi ja Kilpi. Tämä on se vuodenaika, jolloin näitä tähtikuvioita voi tarkkailla Suomesta käsin.

Teksti perustuu professori Markku Poutasen haastatteluun Tiedeykkösessä.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?