Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Suunnittele Tanssin talo ja tulevaisuuden museo - Pirjo Sanaksenaho haastaa arkkitehtuurin opiskelijat

Pirjo Sanaksenaho ja Iris Anderssonin havainnekuva Tanssin talosta
Professori, arkkitehti Pirjo Sanaksenaho ja taustalla opiskelija Iris Anderssonin ehdotus Tanssin taloksi Pirjo Sanaksenaho ja Iris Anderssonin havainnekuva Tanssin talosta Kuva: Iris Andersson, Minna Joenniemi, Annukka Palmén-Väisänen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho

Millaisia tanssin taloja ja tulevaisuuden taidemuseoita syntyy, kun on vielä kaikki vapaus ideoida? Professori Pirjo Sanaksenahon kursseilla arkkitehtuurin opiskelijat ovat päässeet käsiksi niihin julkisiin kohteisiin, joista juuri nyt puhutaan.

Havainnekuva Tanssin talosta
Opiskelija Markus Böckin ehdotus Tanssin taloksi Havainnekuva Tanssin talosta Kuva: Markus Böck pirjo sanaksenaho
Suunnitelma tulevaisuuden museoksi
Opiskelija Andreas Metzlerin ehdotus Tulevaisuuden museosta Suunnitelma tulevaisuuden museoksi Kuva: Andreas Metzler Rakenna minut,tulevaisuuden museo

Tanssin talo, tulevaisuuden taidemuseo Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun tontille ja läpilennettävä hyönteisbaari pohjolanyöviilettäjälle – kaikki nämä ovat arkkitehtuurin opiskeluun liittyviä tehtäviä. Haastavia ja luovuutta ravitsevia sellaisia! Professori Pirjo Sanaksenaho kadehtiikin välillä opiskelijoita.

Opiskelija on vielä niin irti todellisuudesta, talouden ja rakennuttajan vaatimuksista.

- Opiskelijatöissä on vielä kaikki vapaus ideoida. Opiskelija on vielä niin irti todellisuudesta, talouden ja rakennuttajan vaatimuksista. On tiettyä luomisen vapautta, jota käy ehkä kateeksi, kun on jo ammatissa toimiva arkkitehti.

Pirjo Sanaksenaho on itse ollut alalla jo 30 vuotta. Hän tekee käytännön suunnittelutyötä Sanaksenaho arkkitehdeissa ja opettaa rakennussuunnittelun professorina Aalto-yliopistossa arkkitehtuurin laitoksella. Hänen vetämillään rakennussuunnittelun studiokursseilla maisteriopiskelijat ovat päässeet käsiksi julkisiin kohteisiin, joista kokeneetkin ammattilaisetkin innostuvat.

Viime syksynä opiskelijat itseasiassa saivat etumatkan ammattilaisiin. Jos Tanssin talosta järjestetään arkkitehtuurikilpailu, he ovat jo ehtineet paneutua hankkeeseen perusteellisesti. Millaisia vinkkejä tulevaisuuden arkkitehtuurista ja Tanssin talosta saa tutkimalla opiskelijoiden luomisvapauden tuloksia? Ja mikä on pohjolanyöviilettäjä?

Majakka katolle, paviljonki puistoon vai maanalainen tanssin maailma

Kaapelitehtaan sisäpiha
Harmaa hetki Kaapelitehtaalla. Sisäpiha Helsingin keskustasta ja Ruoholahden metrolta saavuttaessa. Kaapelitehtaan sisäpiha Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo,Kaapelitehdas
Kaapelitehdas nyt
Museoiden pääty. Mahtuisiko parkkipaikalle Tanssin talo? Nyt Kaapelitehtaaseen on 17 sisäänkäyntiä. Pitäisikö niitä keskittää? Kaapelitehdas nyt Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Kaapelitehdas,tanssin talo
Kaapelipuisto
Kaapelipuisto, tähän moni opiskelija sijoittaisi matalamman osan Tanssin taloa Kaapelipuisto Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Kaapelitehdas,tanssin talo

Tanssin taloa on kaivattu. Joulun alla hankkeessa tapahtui ratkaiseva nytkähdys eteenpäin. Helsingin kaupunki sitoutui rahoittamaan Tanssin taloa. Valtio oli sitotutunut jo aiemmin syksyllä. Prosessia vauhditti porkkana, Jane ja Aatos Erkon säätiön 15 miljoonaa lahjoitus hankkeelle.

Nyt on rakennuttajakonsultti valittu, hankesuunnittelutyö aluillaan. Sitä tekevät JKMM Arkkitehdit ja Arkkitehtuuri - ja muotoilutoimisto Talli. Mutta monta asiaa on auki. Kaapelitehdas tunnustelee nyt, millaista hyötyä Kaapelitehtaan nykyisillä toimijoilla ja Tanssin talon väellä voisi olla. Vielä ei edes tiedetä, tuleeko arkkitehtuurikilpailua ollenkaan. Mutta tarkoitus on saada tanssin talo valmiiksi 2020, jos kaavavalituksia ei tule.

Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013
JKMM Arkkitehtien eli ammattilaisten visio Tanssin talon sisäpihasta vuodelta 2013 Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013 Kuva: JKMM Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo,Arkkitehtitoimisto JKMM

Mutta näistä rakennusprojektin vaiheista opiskelijoiden ei tarvinnut välittää viime syksyn rakennussuunnittelun studiokurssilla, jota Pirjo Sanaksenaho veti. Opettamassa oli myös Teemu Kurkela arkkitehtitoimistosta JKMM Arkkitehdit, joka teki Tanssin talo ajavalle yhdistykselle hankkeesta strategisen tilaohjelman, eli arvion siitä, mitä tanssiminen talossa tarvitsisi ja maksaisi. Aalto-yliopiston kurssilla käytettiin samaa tilaohjelmaa, mutta haettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja siihen, miten rakennus voisi sijoittua Kaapelitehtaan osaksi tai sen rinnalle.

Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013
JKMM:n havainnekuvissa Tanssin talo oli sijoitettu Kaapelitehtaan sisäpihan suulle ja Pannuhallin siipeen sisälle Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013 Kuva: JKMM Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),tanssin talo,Rakenna minut,Arkkitehtitoimisto JKMM
Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013
Näillä JKMM Arkkitehtien havainnekuvilla Tanssin talon asiaa edistettiin 2013 Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013 Kuva: JKMM Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo,Arkkitehtitoimisto JKMM

- Halusimme tuoda käsitystä tanssista heille. Kävimme Pannuhallissa tutustumassa nykytanssikeskus Zodiakin tiloihin. Tanssijoita kävi pitämässä luentoja. Opiskelijat haastettiin miettimään liikettä.

Liike tarkoittaa esittävän taiteen talossa myös liikkumista rakennuksen sisällä, roudausta, ihmisvirtoja.

- Sitten toisaalta painotimme sitä, että siitä tulisi kaikille avoin paikka, matalan kynnyksen talo.

Ehdotus Tanssin taloksi
Tuuli Kanervan talo on sijoitettu museoioden eteen.Julkisivu on helmamainen. Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Tuuli Kanerva, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Valoa maan alle. Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Tuuli Kanerva, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Näkymä museoille päin Sarita Poptanin Kaapelipuistoon sijoitetusta osasta Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Sarita Poptani, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Poptanin ehdotuksessa Kaapelipuiston osassa on vihreä sisäpiha Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Sarita Poptani, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Mariana Lazaro-Rantanen - kaksi taloa ja käytävä Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Mariana Lazaro-Rantanen, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Ilkka Ala-Fossin monet tanssin talot Kaapelipuistossa Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Ilkka Ala-Fossi, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Teatterin eteen parkkipaikan tontille lasitalo
Iris Andersson talo valoa täynnä museopäädyssä Teatterin eteen parkkipaikan tontille lasitalo Kuva: Iris Andersson pirjo sanaksenaho
Piirroskuva Tanssin talosta
Iris Anderssonin ehdotuksessa maanalaiset osat yhdistävät uudisrakennuksen puistoon ja Kaapelin Pannuhalliin Piirroskuva Tanssin talosta Kuva: Iris Andersson tanssin talot,Rakenna minut
Tanssiharrastus on mitä suurimmassa määrin well-being -toimintaa

Aalto-yliopston Tanssin taloa suunnitelleen studiokurssin teemana oli myös well-being infrastructure. Mikä?

- Ajateltiin, että liikunta ja liikuntaharrastukser tuovat hyvinvointia kaikille. Tanssiharrastus on mitä suurimmassa määrin well-being -toimintaa.

Välillä kuuluu, että opetuskieli on englanti. Tanssin talon kurssille osallistuneista 16 opiskelijasta yli puolet oli ulkomaalaisia. Samaa harjoitustehtävää teki myös ryhmä Kiinan Harvardiksi kutsutun Tsinghua-yliopiston opiskelijoita Pekingissä. He kävivät Helsingissä tonttia tutkimassa.

- Tietty teollisuusarkkitehtuuri inspiroi opiskelijoita. Se millä lailla voitaisiin säilyttää Kaapelitehtaan rouheus, kun viereen tuodaan uusi kulttuurirakennus?

Tässä Aalto-yliopiston opiskelijoiden erilaisia julkisivuja ja materiaalivalintoja:

Ehdotus Tanssin taloksi
Pia-Sofia Pokkinen yhdistää lasia ja rosoa kiveä Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Pia-Sofia Pokkinen, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Robert Zaera Fraderan talo Kaapelipuiston puolella Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Robert Zaera Fradera arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Havainnekuva Tanssin talosta, suunnitelma
Yang Liuxin ja talo ruostuneesta Corten-teräksestä Havainnekuva Tanssin talosta, suunnitelma Kuva: Yang Liuxin, Aalto-yliopisto rakenna minut,Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala)
Piirroksessa suunnitelma julkisivuksi Tanssin talosta
Piirroksessa suunnitelma julkisivuksi Tanssin talosta Kuva: Yang Liuxin, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri,Rakenna minut
Havainnekuva Tanssin talon interiööri
Havainnekuva Tanssin talon interiööri Kuva: Yang Liuxin, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri,Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala)
Havainnekuva: puinen Tanssien talo museoiden eteen
Matti Wäreen puupintainen Tanssin talo Havainnekuva: puinen Tanssien talo museoiden eteen Kuva: Matti Wäre rakenna minut
Piirroskuva Tanssin talosta
Piirroskuva Tanssin talosta Kuva: Matti Wäre tanssin talot
kaaviokuva Tanssin talon paikasta maisemassa
kaaviokuva Tanssin talon paikasta maisemassa Kuva: Matti Wäre rakenna minut
Ehdotus Tanssin taloksi
Alex Oljemark ja timanttimainen julkisivu Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Alex Oljemark, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Oljemarkin julkisivut Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Alex Oljemark, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Talo museopäädyssä Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Alex Oljemark, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Väliajalla baarissa Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Alex Oljemark, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Salvador Hernandez Gazgan katettu piha ja Tanssin talo oikealla Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Salvador Hernandez-Gazga, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Talo Kaapelipuistossa Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Salvador Hernandez-Gazga, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Valoa maan alle Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Salvador Hernandez-Gazga, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Havainnekuva ehdotuksesta Tanssin taloksi
Aalto-yliopiston kiinalaisopiskelija Zhen Zhang Havainnekuva ehdotuksesta Tanssin taloksi Kuva: Zhen Zhang, Aalto-yliopisto rakenna minut,Rakenna minut
Suunnitelma Tanssin talosta
Suunnitelma Tanssin talosta Kuva: Zhen Zhang, Aalto-yliopisto Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Zhen Zhang ja designprosessin kaavio Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Zhen Zhang, Aalto rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut

Kiinalaiset kehtasivat kaapata Kaapelin - näin kulttuurierot näkyvät Tanssi taloissa

Ehdotus Tanssin taloksi, Tsinghua-yliopisto
Uudisrakennus ottaa Kaapelitehtaan julkisivun haltuunsa Tsinghua-yliopiston opiskelijan havainnekuvassa. Ehdotus Tanssin taloksi, Tsinghua-yliopisto Kuva: Sari Lehtonen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo

Kaapelitehtaan vanhimmat osat ovat 1930-luvulta. Kulttuuritehdas siitä alkoi kehittyä 1987. Kaapelitehdas on nykyään toimintaa kihisevä rakennus täynnä museoita, sirkusta, tanssia, työhuoneita, treenikämppiä, aikuisopiskelua, urheiluseurojen treenejä, toppatakeissa lapsiaan käytävillä odottavia vanhempia, katuruokafestivaaleja, Martin markkinoita ja muita tapahtumia ja toimijoita vuokrattavissa saleissa.

Tehtaan ulkoinen ruhjuisuus yhdisti erimaalaisia arkkitehtuurin opiskelijoita, mikä heitä erotti?

Kiinalaiset opiskelijat sulkivat rakennuksen sisäpihan.

- Suhde Kaapelitehtaaseen oli erilainen. Kiinalaiset opiskelijat sulkivat rakennuksen sisäpihan. He tekivät U-kirjaimen muotoisen sisäpihan päähän suuren rakennuksen niin, että Kaapelitehdas jäi talon taakse piiloon. Sitä ei edes näkynyt Ruoholahdesta tultaessa.

Pekingiläiset Tsinghuan opiskelijat siis tavallaan ahmaisivat Kaapelitehtaan julkisivun Tanssin taloksi, kun he sijoittivat läpikulun talon kautta.

Ehdotus Tanssin taloksi, Tsinghua-yliopisto
Tsinghua-yliopiston opiskelijan talo on muodokas kuin flyygeli Ehdotus Tanssin taloksi, Tsinghua-yliopisto Kuva: Sari Lehtonen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Tanssin talo
Esimerkki Tsinghua-yliopiston opiskelijoiden ratkaisuista Tanssin talo Kuva: Pirjo Sanaksenaho arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho
Meidän opiskelijoilla on selvästi kunnioittavampi suhtautuminen olemassa olevaan tilanteeseen.

- Meidän opiskelijoilla on selvästi kunnioittavampi suhtautuminen olemassa olevaan tilanteeseen. Aaltolaisten töissä Tanssin taloa jaettiin kahdelle puolelle, että välistä päästiin edelleen pihalle kulkemaan, Sanaksenaho vertaa aaltolaisia tsinghualaisten otteisiin.

Havainnekuva Tanssin talosta: kaapelitehtaan katolle vinokattoinen landmark for dance
Markus Böck sijoitti koko Tanssin talon majakaksi Kaapelitehtaan katolla Havainnekuva Tanssin talosta: kaapelitehtaan katolle vinokattoinen landmark for dance Kuva: Markus Böck tanssin talot
Havainnekuva Tanssin talosta
Tanssin talo näkyy sisäpihan perällä Havainnekuva Tanssin talosta Kuva: Markus Böck pirjo sanaksenaho
Piirroskuva Tanssien talosta
Läpileikkaus Piirroskuva Tanssien talosta Kuva: Markus Böck markus böck
Havainnekuva Tanssin talon interiööri
Aulasta näkymät merelle Havainnekuva Tanssin talon interiööri Kuva: Markus Böck markus böck

Markus Böckin ehdotus erottuu Aallon opiskelijatöistä. Böck sijoittaa talon kokonaan Kaapelitehtaan katolle meren puoleiseen päähän rakennusta. Enimmäkseen ehdotukset ovat variaatiota ratkaisusta, jossa on uudisrakennus, tiloja vanhan Kaapelitehtaan sisällä ja pienempiä paviljonkeja Kaapelipuistossa. Monissa ehdotuksissa on toimintojen jakamisen takia käytäviä ja harjoitussaleja maan alla. Jotkut opiskelijat ovat huomioineet ennakkoon, että saatuaan seinät pystyyn taideinstituutiot haluavat nykyään myös mielellään ulos seiniensä sisältä, joten havainnekuvissa näkyy esiintymispaikkoja myös ulkona.

Jos itse olisin nyt suunnittelemassa Tanssin taloa...

- Jos itse olisin nyt suunnittelemassa Tanssin taloa, ja mikäli tontti olisi sama kuin harjoitustyössämme, ottaisin erityisesti huomioon sen, miten talo näkyy saavuttaessa joko Crusellin sillalta tai kaupungista päin. Sen pitää olla kutsuva, ja kertoa uudesta toiminnasta, silti säilyttää Kaapelin karkea teollisuushenki. Tärkeää olisi, että Tanssin talosta tulisi matalan kynnyksen paikka, kaupunkilaisille avointa tilaa, jonka yleisötiloissa, ravintoloissa ja kahviloissa eri tanssiryhmien edustajat ja kaupunkilaiset voisivat kohdata, Pirjo Sanaksenaho kommentoi.

Kaapelitehtaan toimitusnjohtaja Kai Huotari haluaa, että nyt tutkitaan estottomasti kaikkia vaihtoehtoja. Samalla on selvitettävä, miten paljon saadaan kohennettua myös nykyisten toimijoiden elämää Tanssin talon myötä. Siitä syntynee keskustelua, kun Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnitelmista avataan näyttely 2.6. Kaapelitehtaan Turbiinihalliin.

Kyllä siitä rakennus pitää pystyä rakentamaan

Tanssin talo
Opiskelijan Tanssin talo ja havainnekuva Pekingin Tsinghua-yliopistossa Tanssin talo Kuva: Pirjo Sanaksenaho arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho
Aalto-yliopiston rakennustekniikan kurssin opettajia Pekingissä
Teemu Kurkela sormi huulilla. Kurssilla opettivat myös Ville Hara, Sari Lehtonen, Fernando Nieto, Claudia Auer, Toni Kotnik ja Kari Seitaniemi. Aalto-yliopiston rakennustekniikan kurssin opettajia Pekingissä Kuva: Sari Lehtonen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Tanssin talo
Pienoismalli Tanssin talosta, jonka läpi pääsee Kaapelille Tanssin talo Kuva: Pirjo Sanaksenaho arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho

Tanssin talon studiokurssiin kuului alkuvuodesta vierailu Pekingissä Tsingua-yliopistolla. Edellisellä vastaavalla rakennussuunnittelun studiokurssilla opiskelijat suunnittelivat tulevaisuuden museota Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun tontille. Silloin yhteistyötä tehtiin Yalen yliopiston kanssa. Sanaksenahosta suomalaisella arkkitehtuurin opetuksella on enemmän yhteistä kiinalaisen huippuyliopiston kuin kuuluisan amerikkalaisyliopiston kanssa.

Suunnitelma tulevaisuuden museoksi
Konseptuaalinen esitys tulevaisuuden museosta Alejandro Garcia Lozano, Aalto-yliopisto Suunnitelma tulevaisuuden museoksi Kuva: Alejandro Garcia Lozano, Aalto-yliopisto rakenna minut,Rakenna minut
Meillä on pragmaattinen suunnitteluperinne, ja sitä opetamme.

- Meillä on opetusperinne, jossa painotetaan pragmaattista läehstysmistapaa. Rakennuksessa pitää olla toteutettavissa oleva rakenne ja tekniset ratkaisut mietittyinä. Rakennukset suunnitellaan luonnostasolla kokonaisuutena. Yalessa oltiin enemmän ideatasolla. Kun saat hienon idean ja osaat hyvin esittää sen, niin se riittää. Sitä ei viedä niin pitkälle, että ideasta kristallisoituisi rakennus. Tsinghuassa oli aika käytännönläheisen suhde suunnitteluun. He suunnittelivat selvästi rakennuksia.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden Tulevaisuuden museoita rakennussuunnittelu studiokurssilta 2014.:

Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Wolfgang Windisch Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Wolfgan Windisch, Aalto-yliopisto tulevaisuuden museo,Rakenna minut
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Javier Montemayor Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Javier Montemayor, Aalto-yliopisto tulevaisuuden museo,Rakenna minut
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Ke Chen Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Ke Chen, Aalto-Yliopisto Rakenna minut,tulevaisuuden museo
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Mark Kowalyov Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Mark Kowalyov, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri,Rakenna minut
Havainnekuva Tanssin talon interiööri
Markus Bobik Havainnekuva Tanssin talon interiööri Kuva: Markus Bobik, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri,Rakenna minut
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Pia-Sofia Pokkinen Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Pia-Sofia Pokkinen, Aalto-yliopisto tulevaisuuden museo,Rakenna minut
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Timo Paananen Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Timo Paananen, Aalto-yliopisto tulevaisuuden museo,Rakenna minut

Millä oikeudella opettaja opettaa?

Sanaksenaho Arkkitehdit
Sanaksenaho Arkkitehtien suunnittelema CIPEA Villa, Nanjing Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Tuomas Uusheimo arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho

Millä oikeudella opettaja opettaa? Suomessa on pitkät perinteet siinä, että arkkitehtuurin professorit toimivat aktiivisesti alalla. Pirjo Sanaksenahon professorikollegat suunnittelevat parhaillaan omissa toimistoissaan Lastensairaalaa, Olympiasatdionin remonttia, turvakotia naisille Tansaniaan, joka on muuten esillä kesällä Venetsian arkkitehtuuribienaalin päänäyttelyssä. Artikkelin professor Jenny Reuterin toimiston Hollmén Reuter Sandman arkkitehtien töistä täältä.

Pirjo Sanaksenaholla oli jakaa opiskelijoilleen konkreettista kokemusta suunnittelemisesta Kiinassa. Puolisonsa Matti Sanaksenahon kanssa hän on osallistunut kahteen hankkeeseen Kiinassa. Japanilainen kuraattori kutsui 10 ulkomaista ja 10 kiinalaista arkkitehtitoimistoa osallistumaan China International Practical Exhibition of Architecture -tapahtumaan. Hankkeesta syntyi monien vuosien jälkeen 800 neliön huvila Nanjingiin.

Pirjo Sanaksenaho Ordos
Pirjo Sanaksenaho Sisä-Mongoliassa Pirjo Sanaksenaho Ordos Kuva: Matti Sanaksenaho sanakasenaho

Toisessa projektissa 100 kansainvälistä arkkitehtitoimistoa suunnitteli kukin 1000 neliön huvilan hiekka-aavikolle Sisä-Mongoliaan. Silloin kuraattoriparina oli kuvataiteilija-arkkitehti Ai Weiwei ja arkkitehtitoimisto Herzog de Meuron, jotka olivat yhdessä aiemmin suunnitelleet Pekingin olympialaisiin Linnunpesäksi kutsutun stadionin. Lisää Sanaksenahojen seikkailuista aavikolla: Tehtävä aavikolla - suomalaisarkkitehdit mukana Ai Weiwein epäonnistuneessa projektissa

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli
Taidekappeli Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Kuva: Jussi Tiainen Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),pirjo sanaksenaho,Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

Sanaksenaho Arkkitehtien tunnettuin suunnittelutyö on Turun Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli suunnittelusta. Omia töitä Pirjo Sanaksenaho ei käytä suoraan opetusmateriaalina, mutta niihin tiivistyviä arvoja hän sanoo välittävänsä.

- Varmaan tiedostamattakin. Ne ovat arvoja kuten paikkaansopivuus, elämyksellisyys ja ihmisen mittakaava.

Sanaksenaho Arkkitehdit
YTHS Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Jussi Tiainen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho
Sanaksenaho Arkkitehdit
Villa Karkiainen Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Tuomas Uusheimo arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho

“Fly-through” -hyönteisravintola

Tehtävä 1
Hanki 50 tulitikkurasiaa. Poista rasioista tikut (niitä ei saa käyttää tehtävässä). Suunnittele ja toteuta liimaamalla rasioista ilmassa roikkuva läpilennettävä hyönteisravintola viisisiipiselle
pohjolanyöviilettäjälle. Tämän mielikuvitushyönteisen koko on sellainen, että kerrallaan tulitikkurasian sisälle mahtuu noin kolme viilettäjää. Kaikkia rasioita ei ole pakko käyttää.
Rasiat tulee maalata valkoisiksi siten, että mahdolliset mainokset ja raapaisupinnat peittyvät. Ripusta hyönteisravintolasi viereisen ohjeen mukaisella tavalla mustaa taustaa vasten. Valokuvaa ravintola ja
tulosta pystysuuntainen kuva n. A4- kokoon (210 mm x 297 mm). Kuvassa tulee näkyä ainoastaan ravintola taustaa vasten kuvattuna.
Arvostelussa kiinnitetään huomiota “Fly-through” -hyönteisravintolan toteutukseen sekä sommittelutaitoon

Tämä oli yksi arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin ennakkotehtävistä tänä keväänä. MIten lähestyisit tätä tehtävää, professori?

- Se läpilennettävyys oli se keskeinen asia. Siinä on tiloja, joiden läpi pitää voida lentää ja kulkea. Tulitikkurasiat voivat muodostaa erilaisia tasoja. Sitten pitäisi osata vielä viritellä ne langoilla jotenkin roikkumaan.

Kun Pirjo Sanaksenaho itse haki ja pääsi 19-vuotiaana opiskelemaan arkkitehdiksi, Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen oli viikon pääsykokeet.

- Siellä sai viikon askarrella ja piirtää, Muistaakseni sirkusperhe Rinaldi oli usein tehtävissä erilaisissa asennoissa muun muassa lasisen näyttämön päällä, joka piti kuvata alhaalta päin.

Netistä löytyy verkkonäyttely, jossa on nähtävissä viime vuosien pääsykoetehtäviä. Niistä näkee, että arkkitehdiksi tullakseen on yhä osattava konkreettisesti piirtää. Mutta mikä on alalla muuttumassa?

Puu vai kuu - kumpaan kannattaa opiskelijan satsata?

Millainen on Pirjo Sanaksenahon tulevaisuudenennustus?

- Työmenetelmät ovat muuttuneet digitaalikseksi. 3-D-printtausta tulee käyttöön rakennustyömailla enemmän. Foster+Partners suunnittelee 3-D printtaavansa kuuhun rakennuksia kuunpölystä. Mutta peruasiat ei muutu. Ihminen on aina tietyn kokoinen, mittakaava säilyy. Ja ihmisen kokemus tilasta ja valosta on muuttumaton. Mutta tietysti kestävän kehityksen tuomat asiat pitää ottaa huomioon. Vanhojen tilojen uudelleen käyttö ja muuntojoustavuus - kun suunnitellaan uutta rakennusta niin voidaan miettiä jo jatkokäyttöä

Puu vai kuu - kumpaan kannattaa opiskelijan satsata Aalto-yliopistossa?

- Kyllä vielä siihen puuhun satsaisin.

Nykyajan professorin on oltava valmis siihen, että luennot löytyvät netistä. Tässä on Pirjo Sanaksenahon luento, joka päättyy kuuhun.

Aalto-yliopiston opiseklijoiden Tanssit talot ovat esillä Turbiinihallissa 2.6. alkaen. Aalto-festivaaleilla 16.5.-30.5. Arkkitehtuurin laitoksen parhaista diplomitöistä on kandikeskuksen aulassa näyttely, johon on valittu esille 42 diplomityötä.

Kuuntele myös Rakenna minut -radiosarjaa.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.