Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Suunnittele Tanssin talo ja tulevaisuuden museo - Pirjo Sanaksenaho haastaa arkkitehtuurin opiskelijat

Pirjo Sanaksenaho ja Iris Anderssonin havainnekuva Tanssin talosta
Professori, arkkitehti Pirjo Sanaksenaho ja taustalla opiskelija Iris Anderssonin ehdotus Tanssin taloksi Pirjo Sanaksenaho ja Iris Anderssonin havainnekuva Tanssin talosta Kuva: Iris Andersson, Minna Joenniemi, Annukka Palmén-Väisänen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho

Millaisia tanssin taloja ja tulevaisuuden taidemuseoita syntyy, kun on vielä kaikki vapaus ideoida? Professori Pirjo Sanaksenahon kursseilla arkkitehtuurin opiskelijat ovat päässeet käsiksi niihin julkisiin kohteisiin, joista juuri nyt puhutaan.

Havainnekuva Tanssin talosta
Opiskelija Markus Böckin ehdotus Tanssin taloksi Havainnekuva Tanssin talosta Kuva: Markus Böck pirjo sanaksenaho
Suunnitelma tulevaisuuden museoksi
Opiskelija Andreas Metzlerin ehdotus Tulevaisuuden museosta Suunnitelma tulevaisuuden museoksi Kuva: Andreas Metzler Rakenna minut,tulevaisuuden museo

Tanssin talo, tulevaisuuden taidemuseo Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun tontille ja läpilennettävä hyönteisbaari pohjolanyöviilettäjälle – kaikki nämä ovat arkkitehtuurin opiskeluun liittyviä tehtäviä. Haastavia ja luovuutta ravitsevia sellaisia! Professori Pirjo Sanaksenaho kadehtiikin välillä opiskelijoita.

Opiskelija on vielä niin irti todellisuudesta, talouden ja rakennuttajan vaatimuksista.

- Opiskelijatöissä on vielä kaikki vapaus ideoida. Opiskelija on vielä niin irti todellisuudesta, talouden ja rakennuttajan vaatimuksista. On tiettyä luomisen vapautta, jota käy ehkä kateeksi, kun on jo ammatissa toimiva arkkitehti.

Pirjo Sanaksenaho on itse ollut alalla jo 30 vuotta. Hän tekee käytännön suunnittelutyötä Sanaksenaho arkkitehdeissa ja opettaa rakennussuunnittelun professorina Aalto-yliopistossa arkkitehtuurin laitoksella. Hänen vetämillään rakennussuunnittelun studiokursseilla maisteriopiskelijat ovat päässeet käsiksi julkisiin kohteisiin, joista kokeneetkin ammattilaisetkin innostuvat.

Viime syksynä opiskelijat itseasiassa saivat etumatkan ammattilaisiin. Jos Tanssin talosta järjestetään arkkitehtuurikilpailu, he ovat jo ehtineet paneutua hankkeeseen perusteellisesti. Millaisia vinkkejä tulevaisuuden arkkitehtuurista ja Tanssin talosta saa tutkimalla opiskelijoiden luomisvapauden tuloksia? Ja mikä on pohjolanyöviilettäjä?

Majakka katolle, paviljonki puistoon vai maanalainen tanssin maailma

Kaapelitehtaan sisäpiha
Harmaa hetki Kaapelitehtaalla. Sisäpiha Helsingin keskustasta ja Ruoholahden metrolta saavuttaessa. Kaapelitehtaan sisäpiha Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo,Kaapelitehdas
Kaapelitehdas nyt
Museoiden pääty. Mahtuisiko parkkipaikalle Tanssin talo? Nyt Kaapelitehtaaseen on 17 sisäänkäyntiä. Pitäisikö niitä keskittää? Kaapelitehdas nyt Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Kaapelitehdas,tanssin talo
Kaapelipuisto
Kaapelipuisto, tähän moni opiskelija sijoittaisi matalamman osan Tanssin taloa Kaapelipuisto Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Kaapelitehdas,tanssin talo

Tanssin taloa on kaivattu. Joulun alla hankkeessa tapahtui ratkaiseva nytkähdys eteenpäin. Helsingin kaupunki sitoutui rahoittamaan Tanssin taloa. Valtio oli sitotutunut jo aiemmin syksyllä. Prosessia vauhditti porkkana, Jane ja Aatos Erkon säätiön 15 miljoonaa lahjoitus hankkeelle.

Nyt on rakennuttajakonsultti valittu, hankesuunnittelutyö aluillaan. Sitä tekevät JKMM Arkkitehdit ja Arkkitehtuuri - ja muotoilutoimisto Talli. Mutta monta asiaa on auki. Kaapelitehdas tunnustelee nyt, millaista hyötyä Kaapelitehtaan nykyisillä toimijoilla ja Tanssin talon väellä voisi olla. Vielä ei edes tiedetä, tuleeko arkkitehtuurikilpailua ollenkaan. Mutta tarkoitus on saada tanssin talo valmiiksi 2020, jos kaavavalituksia ei tule.

Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013
JKMM Arkkitehtien eli ammattilaisten visio Tanssin talon sisäpihasta vuodelta 2013 Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013 Kuva: JKMM Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo,Arkkitehtitoimisto JKMM

Mutta näistä rakennusprojektin vaiheista opiskelijoiden ei tarvinnut välittää viime syksyn rakennussuunnittelun studiokurssilla, jota Pirjo Sanaksenaho veti. Opettamassa oli myös Teemu Kurkela arkkitehtitoimistosta JKMM Arkkitehdit, joka teki Tanssin talo ajavalle yhdistykselle hankkeesta strategisen tilaohjelman, eli arvion siitä, mitä tanssiminen talossa tarvitsisi ja maksaisi. Aalto-yliopiston kurssilla käytettiin samaa tilaohjelmaa, mutta haettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja siihen, miten rakennus voisi sijoittua Kaapelitehtaan osaksi tai sen rinnalle.

Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013
JKMM:n havainnekuvissa Tanssin talo oli sijoitettu Kaapelitehtaan sisäpihan suulle ja Pannuhallin siipeen sisälle Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013 Kuva: JKMM Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),tanssin talo,Rakenna minut,Arkkitehtitoimisto JKMM
Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013
Näillä JKMM Arkkitehtien havainnekuvilla Tanssin talon asiaa edistettiin 2013 Tanssin talon tarveselvityksen havainnekuvia vuodelta 2013 Kuva: JKMM Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo,Arkkitehtitoimisto JKMM

- Halusimme tuoda käsitystä tanssista heille. Kävimme Pannuhallissa tutustumassa nykytanssikeskus Zodiakin tiloihin. Tanssijoita kävi pitämässä luentoja. Opiskelijat haastettiin miettimään liikettä.

Liike tarkoittaa esittävän taiteen talossa myös liikkumista rakennuksen sisällä, roudausta, ihmisvirtoja.

- Sitten toisaalta painotimme sitä, että siitä tulisi kaikille avoin paikka, matalan kynnyksen talo.

Ehdotus Tanssin taloksi
Tuuli Kanervan talo on sijoitettu museoioden eteen.Julkisivu on helmamainen. Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Tuuli Kanerva, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Valoa maan alle. Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Tuuli Kanerva, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Näkymä museoille päin Sarita Poptanin Kaapelipuistoon sijoitetusta osasta Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Sarita Poptani, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Poptanin ehdotuksessa Kaapelipuiston osassa on vihreä sisäpiha Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Sarita Poptani, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Mariana Lazaro-Rantanen - kaksi taloa ja käytävä Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Mariana Lazaro-Rantanen, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Ilkka Ala-Fossin monet tanssin talot Kaapelipuistossa Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Ilkka Ala-Fossi, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Teatterin eteen parkkipaikan tontille lasitalo
Iris Andersson talo valoa täynnä museopäädyssä Teatterin eteen parkkipaikan tontille lasitalo Kuva: Iris Andersson pirjo sanaksenaho
Piirroskuva Tanssin talosta
Iris Anderssonin ehdotuksessa maanalaiset osat yhdistävät uudisrakennuksen puistoon ja Kaapelin Pannuhalliin Piirroskuva Tanssin talosta Kuva: Iris Andersson tanssin talot,Rakenna minut
Tanssiharrastus on mitä suurimmassa määrin well-being -toimintaa

Aalto-yliopston Tanssin taloa suunnitelleen studiokurssin teemana oli myös well-being infrastructure. Mikä?

- Ajateltiin, että liikunta ja liikuntaharrastukser tuovat hyvinvointia kaikille. Tanssiharrastus on mitä suurimmassa määrin well-being -toimintaa.

Välillä kuuluu, että opetuskieli on englanti. Tanssin talon kurssille osallistuneista 16 opiskelijasta yli puolet oli ulkomaalaisia. Samaa harjoitustehtävää teki myös ryhmä Kiinan Harvardiksi kutsutun Tsinghua-yliopiston opiskelijoita Pekingissä. He kävivät Helsingissä tonttia tutkimassa.

- Tietty teollisuusarkkitehtuuri inspiroi opiskelijoita. Se millä lailla voitaisiin säilyttää Kaapelitehtaan rouheus, kun viereen tuodaan uusi kulttuurirakennus?

Tässä Aalto-yliopiston opiskelijoiden erilaisia julkisivuja ja materiaalivalintoja:

Ehdotus Tanssin taloksi
Pia-Sofia Pokkinen yhdistää lasia ja rosoa kiveä Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Pia-Sofia Pokkinen, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Robert Zaera Fraderan talo Kaapelipuiston puolella Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Robert Zaera Fradera arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Havainnekuva Tanssin talosta, suunnitelma
Yang Liuxin ja talo ruostuneesta Corten-teräksestä Havainnekuva Tanssin talosta, suunnitelma Kuva: Yang Liuxin, Aalto-yliopisto rakenna minut,Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala)
Piirroksessa suunnitelma julkisivuksi Tanssin talosta
Piirroksessa suunnitelma julkisivuksi Tanssin talosta Kuva: Yang Liuxin, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri,Rakenna minut
Havainnekuva Tanssin talon interiööri
Havainnekuva Tanssin talon interiööri Kuva: Yang Liuxin, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri,Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala)
Havainnekuva: puinen Tanssien talo museoiden eteen
Matti Wäreen puupintainen Tanssin talo Havainnekuva: puinen Tanssien talo museoiden eteen Kuva: Matti Wäre rakenna minut
Piirroskuva Tanssin talosta
Piirroskuva Tanssin talosta Kuva: Matti Wäre tanssin talot
kaaviokuva Tanssin talon paikasta maisemassa
kaaviokuva Tanssin talon paikasta maisemassa Kuva: Matti Wäre rakenna minut
Ehdotus Tanssin taloksi
Alex Oljemark ja timanttimainen julkisivu Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Alex Oljemark, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Oljemarkin julkisivut Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Alex Oljemark, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Talo museopäädyssä Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Alex Oljemark, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Väliajalla baarissa Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Alex Oljemark, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Salvador Hernandez Gazgan katettu piha ja Tanssin talo oikealla Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Salvador Hernandez-Gazga, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Talo Kaapelipuistossa Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Salvador Hernandez-Gazga, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Valoa maan alle Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Salvador Hernandez-Gazga, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Havainnekuva ehdotuksesta Tanssin taloksi
Aalto-yliopiston kiinalaisopiskelija Zhen Zhang Havainnekuva ehdotuksesta Tanssin taloksi Kuva: Zhen Zhang, Aalto-yliopisto rakenna minut,Rakenna minut
Suunnitelma Tanssin talosta
Suunnitelma Tanssin talosta Kuva: Zhen Zhang, Aalto-yliopisto Rakenna minut,tanssin talo
Ehdotus Tanssin taloksi
Zhen Zhang ja designprosessin kaavio Ehdotus Tanssin taloksi Kuva: Zhen Zhang, Aalto rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut

Kiinalaiset kehtasivat kaapata Kaapelin - näin kulttuurierot näkyvät Tanssi taloissa

Ehdotus Tanssin taloksi, Tsinghua-yliopisto
Uudisrakennus ottaa Kaapelitehtaan julkisivun haltuunsa Tsinghua-yliopiston opiskelijan havainnekuvassa. Ehdotus Tanssin taloksi, Tsinghua-yliopisto Kuva: Sari Lehtonen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo

Kaapelitehtaan vanhimmat osat ovat 1930-luvulta. Kulttuuritehdas siitä alkoi kehittyä 1987. Kaapelitehdas on nykyään toimintaa kihisevä rakennus täynnä museoita, sirkusta, tanssia, työhuoneita, treenikämppiä, aikuisopiskelua, urheiluseurojen treenejä, toppatakeissa lapsiaan käytävillä odottavia vanhempia, katuruokafestivaaleja, Martin markkinoita ja muita tapahtumia ja toimijoita vuokrattavissa saleissa.

Tehtaan ulkoinen ruhjuisuus yhdisti erimaalaisia arkkitehtuurin opiskelijoita, mikä heitä erotti?

Kiinalaiset opiskelijat sulkivat rakennuksen sisäpihan.

- Suhde Kaapelitehtaaseen oli erilainen. Kiinalaiset opiskelijat sulkivat rakennuksen sisäpihan. He tekivät U-kirjaimen muotoisen sisäpihan päähän suuren rakennuksen niin, että Kaapelitehdas jäi talon taakse piiloon. Sitä ei edes näkynyt Ruoholahdesta tultaessa.

Pekingiläiset Tsinghuan opiskelijat siis tavallaan ahmaisivat Kaapelitehtaan julkisivun Tanssin taloksi, kun he sijoittivat läpikulun talon kautta.

Ehdotus Tanssin taloksi, Tsinghua-yliopisto
Tsinghua-yliopiston opiskelijan talo on muodokas kuin flyygeli Ehdotus Tanssin taloksi, Tsinghua-yliopisto Kuva: Sari Lehtonen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Tanssin talo
Esimerkki Tsinghua-yliopiston opiskelijoiden ratkaisuista Tanssin talo Kuva: Pirjo Sanaksenaho arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho
Meidän opiskelijoilla on selvästi kunnioittavampi suhtautuminen olemassa olevaan tilanteeseen.

- Meidän opiskelijoilla on selvästi kunnioittavampi suhtautuminen olemassa olevaan tilanteeseen. Aaltolaisten töissä Tanssin taloa jaettiin kahdelle puolelle, että välistä päästiin edelleen pihalle kulkemaan, Sanaksenaho vertaa aaltolaisia tsinghualaisten otteisiin.

Havainnekuva Tanssin talosta: kaapelitehtaan katolle vinokattoinen landmark for dance
Markus Böck sijoitti koko Tanssin talon majakaksi Kaapelitehtaan katolla Havainnekuva Tanssin talosta: kaapelitehtaan katolle vinokattoinen landmark for dance Kuva: Markus Böck tanssin talot
Havainnekuva Tanssin talosta
Tanssin talo näkyy sisäpihan perällä Havainnekuva Tanssin talosta Kuva: Markus Böck pirjo sanaksenaho
Piirroskuva Tanssien talosta
Läpileikkaus Piirroskuva Tanssien talosta Kuva: Markus Böck markus böck
Havainnekuva Tanssin talon interiööri
Aulasta näkymät merelle Havainnekuva Tanssin talon interiööri Kuva: Markus Böck markus böck

Markus Böckin ehdotus erottuu Aallon opiskelijatöistä. Böck sijoittaa talon kokonaan Kaapelitehtaan katolle meren puoleiseen päähän rakennusta. Enimmäkseen ehdotukset ovat variaatiota ratkaisusta, jossa on uudisrakennus, tiloja vanhan Kaapelitehtaan sisällä ja pienempiä paviljonkeja Kaapelipuistossa. Monissa ehdotuksissa on toimintojen jakamisen takia käytäviä ja harjoitussaleja maan alla. Jotkut opiskelijat ovat huomioineet ennakkoon, että saatuaan seinät pystyyn taideinstituutiot haluavat nykyään myös mielellään ulos seiniensä sisältä, joten havainnekuvissa näkyy esiintymispaikkoja myös ulkona.

Jos itse olisin nyt suunnittelemassa Tanssin taloa...

- Jos itse olisin nyt suunnittelemassa Tanssin taloa, ja mikäli tontti olisi sama kuin harjoitustyössämme, ottaisin erityisesti huomioon sen, miten talo näkyy saavuttaessa joko Crusellin sillalta tai kaupungista päin. Sen pitää olla kutsuva, ja kertoa uudesta toiminnasta, silti säilyttää Kaapelin karkea teollisuushenki. Tärkeää olisi, että Tanssin talosta tulisi matalan kynnyksen paikka, kaupunkilaisille avointa tilaa, jonka yleisötiloissa, ravintoloissa ja kahviloissa eri tanssiryhmien edustajat ja kaupunkilaiset voisivat kohdata, Pirjo Sanaksenaho kommentoi.

Kaapelitehtaan toimitusnjohtaja Kai Huotari haluaa, että nyt tutkitaan estottomasti kaikkia vaihtoehtoja. Samalla on selvitettävä, miten paljon saadaan kohennettua myös nykyisten toimijoiden elämää Tanssin talon myötä. Siitä syntynee keskustelua, kun Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnitelmista avataan näyttely 2.6. Kaapelitehtaan Turbiinihalliin.

Kyllä siitä rakennus pitää pystyä rakentamaan

Tanssin talo
Opiskelijan Tanssin talo ja havainnekuva Pekingin Tsinghua-yliopistossa Tanssin talo Kuva: Pirjo Sanaksenaho arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho
Aalto-yliopiston rakennustekniikan kurssin opettajia Pekingissä
Teemu Kurkela sormi huulilla. Kurssilla opettivat myös Ville Hara, Sari Lehtonen, Fernando Nieto, Claudia Auer, Toni Kotnik ja Kari Seitaniemi. Aalto-yliopiston rakennustekniikan kurssin opettajia Pekingissä Kuva: Sari Lehtonen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tanssin talo
Tanssin talo
Pienoismalli Tanssin talosta, jonka läpi pääsee Kaapelille Tanssin talo Kuva: Pirjo Sanaksenaho arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho

Tanssin talon studiokurssiin kuului alkuvuodesta vierailu Pekingissä Tsingua-yliopistolla. Edellisellä vastaavalla rakennussuunnittelun studiokurssilla opiskelijat suunnittelivat tulevaisuuden museota Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun tontille. Silloin yhteistyötä tehtiin Yalen yliopiston kanssa. Sanaksenahosta suomalaisella arkkitehtuurin opetuksella on enemmän yhteistä kiinalaisen huippuyliopiston kuin kuuluisan amerikkalaisyliopiston kanssa.

Suunnitelma tulevaisuuden museoksi
Konseptuaalinen esitys tulevaisuuden museosta Alejandro Garcia Lozano, Aalto-yliopisto Suunnitelma tulevaisuuden museoksi Kuva: Alejandro Garcia Lozano, Aalto-yliopisto rakenna minut,Rakenna minut
Meillä on pragmaattinen suunnitteluperinne, ja sitä opetamme.

- Meillä on opetusperinne, jossa painotetaan pragmaattista läehstysmistapaa. Rakennuksessa pitää olla toteutettavissa oleva rakenne ja tekniset ratkaisut mietittyinä. Rakennukset suunnitellaan luonnostasolla kokonaisuutena. Yalessa oltiin enemmän ideatasolla. Kun saat hienon idean ja osaat hyvin esittää sen, niin se riittää. Sitä ei viedä niin pitkälle, että ideasta kristallisoituisi rakennus. Tsinghuassa oli aika käytännönläheisen suhde suunnitteluun. He suunnittelivat selvästi rakennuksia.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden Tulevaisuuden museoita rakennussuunnittelu studiokurssilta 2014.:

Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Wolfgang Windisch Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Wolfgan Windisch, Aalto-yliopisto tulevaisuuden museo,Rakenna minut
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Javier Montemayor Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Javier Montemayor, Aalto-yliopisto tulevaisuuden museo,Rakenna minut
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Ke Chen Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Ke Chen, Aalto-Yliopisto Rakenna minut,tulevaisuuden museo
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Mark Kowalyov Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Mark Kowalyov, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri,Rakenna minut
Havainnekuva Tanssin talon interiööri
Markus Bobik Havainnekuva Tanssin talon interiööri Kuva: Markus Bobik, Aalto-yliopisto arkkitehtuuri,Rakenna minut
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Pia-Sofia Pokkinen Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Pia-Sofia Pokkinen, Aalto-yliopisto tulevaisuuden museo,Rakenna minut
Havainnekuva tulevaisuuden museosta
Timo Paananen Havainnekuva tulevaisuuden museosta Kuva: Timo Paananen, Aalto-yliopisto tulevaisuuden museo,Rakenna minut

Millä oikeudella opettaja opettaa?

Sanaksenaho Arkkitehdit
Sanaksenaho Arkkitehtien suunnittelema CIPEA Villa, Nanjing Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Tuomas Uusheimo arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho

Millä oikeudella opettaja opettaa? Suomessa on pitkät perinteet siinä, että arkkitehtuurin professorit toimivat aktiivisesti alalla. Pirjo Sanaksenahon professorikollegat suunnittelevat parhaillaan omissa toimistoissaan Lastensairaalaa, Olympiasatdionin remonttia, turvakotia naisille Tansaniaan, joka on muuten esillä kesällä Venetsian arkkitehtuuribienaalin päänäyttelyssä. Artikkelin professor Jenny Reuterin toimiston Hollmén Reuter Sandman arkkitehtien töistä täältä.

Pirjo Sanaksenaholla oli jakaa opiskelijoilleen konkreettista kokemusta suunnittelemisesta Kiinassa. Puolisonsa Matti Sanaksenahon kanssa hän on osallistunut kahteen hankkeeseen Kiinassa. Japanilainen kuraattori kutsui 10 ulkomaista ja 10 kiinalaista arkkitehtitoimistoa osallistumaan China International Practical Exhibition of Architecture -tapahtumaan. Hankkeesta syntyi monien vuosien jälkeen 800 neliön huvila Nanjingiin.

Pirjo Sanaksenaho Ordos
Pirjo Sanaksenaho Sisä-Mongoliassa Pirjo Sanaksenaho Ordos Kuva: Matti Sanaksenaho sanakasenaho

Toisessa projektissa 100 kansainvälistä arkkitehtitoimistoa suunnitteli kukin 1000 neliön huvilan hiekka-aavikolle Sisä-Mongoliaan. Silloin kuraattoriparina oli kuvataiteilija-arkkitehti Ai Weiwei ja arkkitehtitoimisto Herzog de Meuron, jotka olivat yhdessä aiemmin suunnitelleet Pekingin olympialaisiin Linnunpesäksi kutsutun stadionin. Lisää Sanaksenahojen seikkailuista aavikolla: Tehtävä aavikolla - suomalaisarkkitehdit mukana Ai Weiwein epäonnistuneessa projektissa

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli
Taidekappeli Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Kuva: Jussi Tiainen Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),pirjo sanaksenaho,Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

Sanaksenaho Arkkitehtien tunnettuin suunnittelutyö on Turun Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli suunnittelusta. Omia töitä Pirjo Sanaksenaho ei käytä suoraan opetusmateriaalina, mutta niihin tiivistyviä arvoja hän sanoo välittävänsä.

- Varmaan tiedostamattakin. Ne ovat arvoja kuten paikkaansopivuus, elämyksellisyys ja ihmisen mittakaava.

Sanaksenaho Arkkitehdit
YTHS Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Jussi Tiainen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho
Sanaksenaho Arkkitehdit
Villa Karkiainen Sanaksenaho Arkkitehdit Kuva: Tuomas Uusheimo arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,pirjo sanaksenaho

“Fly-through” -hyönteisravintola

Tehtävä 1
Hanki 50 tulitikkurasiaa. Poista rasioista tikut (niitä ei saa käyttää tehtävässä). Suunnittele ja toteuta liimaamalla rasioista ilmassa roikkuva läpilennettävä hyönteisravintola viisisiipiselle
pohjolanyöviilettäjälle. Tämän mielikuvitushyönteisen koko on sellainen, että kerrallaan tulitikkurasian sisälle mahtuu noin kolme viilettäjää. Kaikkia rasioita ei ole pakko käyttää.
Rasiat tulee maalata valkoisiksi siten, että mahdolliset mainokset ja raapaisupinnat peittyvät. Ripusta hyönteisravintolasi viereisen ohjeen mukaisella tavalla mustaa taustaa vasten. Valokuvaa ravintola ja
tulosta pystysuuntainen kuva n. A4- kokoon (210 mm x 297 mm). Kuvassa tulee näkyä ainoastaan ravintola taustaa vasten kuvattuna.
Arvostelussa kiinnitetään huomiota “Fly-through” -hyönteisravintolan toteutukseen sekä sommittelutaitoon

Tämä oli yksi arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin ennakkotehtävistä tänä keväänä. MIten lähestyisit tätä tehtävää, professori?

- Se läpilennettävyys oli se keskeinen asia. Siinä on tiloja, joiden läpi pitää voida lentää ja kulkea. Tulitikkurasiat voivat muodostaa erilaisia tasoja. Sitten pitäisi osata vielä viritellä ne langoilla jotenkin roikkumaan.

Kun Pirjo Sanaksenaho itse haki ja pääsi 19-vuotiaana opiskelemaan arkkitehdiksi, Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen oli viikon pääsykokeet.

- Siellä sai viikon askarrella ja piirtää, Muistaakseni sirkusperhe Rinaldi oli usein tehtävissä erilaisissa asennoissa muun muassa lasisen näyttämön päällä, joka piti kuvata alhaalta päin.

Netistä löytyy verkkonäyttely, jossa on nähtävissä viime vuosien pääsykoetehtäviä. Niistä näkee, että arkkitehdiksi tullakseen on yhä osattava konkreettisesti piirtää. Mutta mikä on alalla muuttumassa?

Puu vai kuu - kumpaan kannattaa opiskelijan satsata?

Millainen on Pirjo Sanaksenahon tulevaisuudenennustus?

- Työmenetelmät ovat muuttuneet digitaalikseksi. 3-D-printtausta tulee käyttöön rakennustyömailla enemmän. Foster+Partners suunnittelee 3-D printtaavansa kuuhun rakennuksia kuunpölystä. Mutta peruasiat ei muutu. Ihminen on aina tietyn kokoinen, mittakaava säilyy. Ja ihmisen kokemus tilasta ja valosta on muuttumaton. Mutta tietysti kestävän kehityksen tuomat asiat pitää ottaa huomioon. Vanhojen tilojen uudelleen käyttö ja muuntojoustavuus - kun suunnitellaan uutta rakennusta niin voidaan miettiä jo jatkokäyttöä

Puu vai kuu - kumpaan kannattaa opiskelijan satsata Aalto-yliopistossa?

- Kyllä vielä siihen puuhun satsaisin.

Nykyajan professorin on oltava valmis siihen, että luennot löytyvät netistä. Tässä on Pirjo Sanaksenahon luento, joka päättyy kuuhun.

Aalto-yliopiston opiseklijoiden Tanssit talot ovat esillä Turbiinihallissa 2.6. alkaen. Aalto-festivaaleilla 16.5.-30.5. Arkkitehtuurin laitoksen parhaista diplomitöistä on kandikeskuksen aulassa näyttely, johon on valittu esille 42 diplomityötä.

Kuuntele myös Rakenna minut -radiosarjaa.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.