Hyppää pääsisältöön

Talonpoika veitsi kurkulla: käsikirjoitus

Maanviljelijät ovat ahdingossa. Tilojen kannattavuus on vaakalaudalla. Venäjän vienti ei vedä ja maataloustuotteiden hinnat ovat romahtaneet.
Maatalousbyrokratia on lisääntynyt. Maataloustuet ovat myöhässä.

TALONPOIKA VEITSI KURKULLA

On aamu Suomen toiseksi suurimmassa maitopitäjässä, Kiuruvedellä. Herkko Asikainen tekee aamutoimia navetassa yhdessä puolisonsa Essi Kedon kanssa.

Herkko Asikainen, maanviljelijä, Kiuruvesi:
”Me investoitiin 2014 rakennettiin tämä tuotantorakennus, tässä on 60 lehmää, automaattilypsy ja siihen nuoriso on sitten saman katon alla, nuorkarja ja sitten rakennettiin asfalttikenttää rehun käsittelytilaksi ja lietekaivo ja lantala.”

Pihattonavetan rakentaminen yli sadalle lehmälle oli miljoonainvestointi.

Herkko Asikainen:
"Automaattilypsy rupes houkuttelemaan sen takia, että se antaisi pikkuisen lisää vapaa-aikaa ja niin kuin vapautta työaikoihin ja sitten oletettiin että se olis vähän vähemmän kuluttavaa niin kuin ruumiille, polville, nivelille, näin päin pois. Järkeistettiin toimintaa, koska tilan peltoala antoi periksi sen, että me voidaan nurmi tuottaa tämmöseen lehmämäärälle niin sen mukaan sitten navettakin.
Meillä ei tarvihe olla arjessa palkattua työntekijää. Tämä on semmoinen normaali minun mielestä käypä ydinperheelle suunniteltu tila."

Kun Asikaisen navettaa alettiin suunnitella vuoden 2010 tienoilla, maidon tuotanto kannatti. Navetan valmistuttua maitomarkkinat olivat menneet sekaisin. Venäjän vastapakotteet eli elintarvikkeiden tuontikielto sulki Venäjän markkinat. Samaan aikaan EU poisti maitokiintiöt ja maidontuotanto EU:n alueella lisääntyi. Ylitarjonnan seurauksiena maidon tuottajahinta laski koko Euroopassa.

Herkko Asikainen
"Me tehtiin kriisilaskelmat tai niin kuin semmoinen katastrofilaskelma, että jos maidon hinta romahtaa, niin me ollaan just nyt siinä tilanteessa, elikkä tää on hirveän hankalaa tää talouden pyörittämään että riskivara kassassa on kääntynyt nollaan edelleen, ei sinne mittään kerry."

Suomessa maidon hinnan alamäki alkoi vuonna 2014. Viime vuonna maidon tuottajahinta oli noin 15 prosenttia alhaisempi kuin edellisvuonna. Tuotantokustannukset ovat kuitenkin säilyneet ennallaan. Esimerkiksi Asikaisen tilalla tulot ovat laskeneet vuodessa noin 15-20 prosenttia.

Herkko Asikainen:
"Tehtiin kaikki tavallaan oikein mutta sitten kannattavuudelta putosi pohja sen maidon hinnan romahtamisen takia. Siinä on jokunen valvottu yö takana. Nyt sitten ei tiedetä että pelataanko me kuollutta kättä että nouseeko tämä touhu tästä ikinä vai ei."

Maaliskuussa tuhannet maanviljelijät protestoivat traktorimarssilla Helsingin Senaatintorilla.

"Liha ei kasva kaupassa, maito ei tule tehtaasta, maito tulee lehmästä. Suomalaisen maatalouden puolesta!"

Eurostatin tilastojen mukaan suomalaisten viljelijöiden maataloustulo on viidessa vuodessa laskenut eniten koko EU-alueella, yli 40 prosenttia.
Tuottajahintojen romahduksen lisäksi viljelijöiden ahdinkoa on lisännyt maataloustukien leikkaus.

Lopulliset viljelijöiden pinna paloi viime vuoden lopulla, kun maaseutuvirasto ilmoitti, että osa vuoden 2015 EU-tukien maksatuksista myöhästyy.

Asikaisen tilalla tuista myöhässä on 10 000 euroa.

Herkko Asikainen:
"Lannoitekauppiaan kanssa juttelin tossa joku aika sitten ja hän sanoi, että tänä kesänä välttämättä kaikki tilat ei saa lannoitetta. Ja varmasti se sitä merkkaa monelle muullekin, että nyt kun ne on siirtynyt tonne juhannusten lähellä osa näitten tukien maksuista, niin keritäänkö hankkia kaikkia ensi kesän tuotantopanoksia."

GRAFIIKKA

Euroopan unionissa on yhteinen maatalouspolitiikka. Maataloutta tuetaan verovaroin, jotta ruuan kuluttajahinnat säilyisivät kohtuullisina.
Suomessa yli 50 000 tilaa saa maataloustukea. Viime vuonna tukia maksettiin noin 1,7 miljardia euroa. Suomen valtio maksaa tuista yli puolet.
Erilaisia tukityyppejä on runsaasti yli 200.

Monimutkainen tukijärjestelmä edellyttää monimutkaista paperisotaa. Maaseutuasiamies Mari Tabell kokosi teemasta Kiuruvedelle näyttelyn.

Mari Tabell, maaseutuasiamies:
"Kuluttajille ja lapsiperheille halutaan näyttää että miten vaikeeks se elintarviketuotanto on tehty ja silloin keksittiin, että voitais niin kuin tulostaa paperille kaikki nämä vuosittaiset tukihakemuslomakkeet mitä maanviljelijät joutuu jättämään. Ja siitähän tuli ensin 25 metrinen lakana siitä vuosittaisessa."
"Tässä on eläinlomakkeita, ihan kaikkea mitä maatallouteen liittyy."
"Mun piti meiän talonmiehelle ilmoittaa, että paljonko mä tarvin tätä narua, niin mä laskin yhteen kaikki sivut ja sitten mitkä.. tolla viivottimella ja siitähän mä sain tän tarvittavan metrimäärän.. niin pillahin itkuun. Ett näin järjetöntäkö tää on.."

MOT:
"Eli täyttääkseen ton 25 metriä lomakkeita, pitää lukea tää 73 metriä."

Mari Tabell:
"Nää on pelkät oppaat. Ja tässä ei ole vielä kaikki. Eli tästä puuttuu Eviran lomakkeet. Eli tää meidän Elintarviketurvallisuusviraston. Se on vielä kauheempi kuin mitä tämä tämä mitä nyt on."

Mari Tabell pakkaa näyttelyä matkalaukkuihin, sillä se on tilattu Euroopan parlamenttiin, Brysseliin.

Mari Tabell:
"Mä odotan sitä, että ne virkamiehet tutustuis tähän ja mä odotan sitä tunnekokemusta, että ne just jotka näitä pykäliä rakentaa, että ne näkee mitä ne on saanut aikaiseksi. Ett se on niin kuin se ja muutosta."

Matti Toivonen pitää Hausjärvellä 50 lehmän lypsykarjatilaa.

Matti Toivonen, maanviljelijä, Hausjärvi:
"Sitten meillä on tossa 5 km päässä vuokranavetta, siellä kasvatetaan sonnivarikoita. Nuoria hienoja ja lihakarjaa."

Toivosen lehmät ovat edelleen parsinavetassa. Sitä on laajennettu viimeksi parikymmentä vuotta sitten.

MOT:
"Miksi se investointi ei oo nyt mahdollista?"

Matti Toivonen:
"Tän hetken maidonhinta on niin huono ja nyt vielä nää tukisähläykset tähän päälle ja muuta tämmöstä, ni niin paljon on vaan rahaa pois pyörimästä, et ei oo mitään mahdollisuutta semmoseen."

Tukimyöhästymisistä on syytetty maaseutuviraston keskeneräisiä tietokoneohjelmia. Ne jouduttiin uusimaan, kun Suomeen laadittiin uusi maaseutuohjelma. Tähän pakotti EU;n maatalouspolitiikan uudistus. Toivonen odottaa edelleen noin 15 000 euron tukipottia viime vuodelta.

Matti Toivonen:
"Viime vuonna tehtiin 12 tuhatta euroo tappioo ja kokoajan on vähän siinä, että mistä maksaa seuraavat laskut, kun tänä vuonna ei oo vielä tullu mitään muuta, kun myyntituloja maidosta."

Maataloustuet ovat olennainen osa viljelijöiden tuloista. Esimerkiksi maitotilojen kassanvirrasta noin 40 prosenttia on maataloustukia, 60 prosenttia myyntituottoa. Viljatiloilla tukien osuus voi olla yli puolet.

Tämä kassavirtalaskelma on c-tukialueella eli Jyväskylän pohjoispuolella olevalta maitotilalta. Tilaa pitää pariskunta, jolla on kuutisenkymmentä lehmää ja yksi työntekijä.

GRAFIIKKA TULOT 2015

Vuoteen 2013 verrattuna tilan tulot ovat pudonneet kymmenillä tuhansilla.

GRAFIIKKA TULOT 2013

Vuoden 2015 kassavirta on laskettu suunnitelluilla lainanlyhennyksillä. Käytännössä monet tilat ovat jättäneet lainanlyhennykset tekemättä joko osittain tai kokonaan. Näin on joutunut tekemään myös miljoonainvestoinnin tehnyt Herkko Asikainen.

Herkko Asikainen:
"Valtion takaamat lainathan on pakko lyhentää, korkoja saadaan maksettua mutta tota ei me varmaan tällä tuo.. tai tällä maidon hinnalla ei varmaan saaha lainoja lyhennettyä."

MOT:
"Mitä sinne viivan alle jää kuukaudessa?"

Herkko Asikainen:
"Eihän sinne jää mitään. Aina tulee joku kolhu, takaisku tai sanotaan velan maksu tai joku muu joka pyyhkäisee sen sileeks.. Että kyllä sitä on yritetty kerryttää vähän riskirajaa mutta todella huonosti sitä kertyy.
Rahaa riittää nippa nappa pyörittämään tätä toimintaa, mutta ei tässä jää paljon ylimääräistä. Rauta vanhenee, kalusto vanhenee, mutta niitä ei saada välttämättä uusiutua ajalla.

EU:n maataloustukien myönnöstä ja maksatuksista vastaa Suomessa maaseutuvirasto. Tukimaksatussotkusta vastaa ylijohtaja Leena Tenhola.

MOT:
"Täähän on hyvin niin kun erikoista, ett eihän Kelakaan koskaan maksa myöhässä tai kukaan firma maksa työntekijöilleen myöhässä puoli vuotta myöhässä niitä palkkoja, tukia miten miten siis tämä vaan voi olla mahdollista?

Leena Tenhola, ylijohtaja, maaseutuvirasto:
"Tässä niin kun sanoin niin täss on noin kahden kuukauden myöhästyminen, ei puolen vuoden myöhästyminen. Mutt nämä yhdeksänkymmentäprosenttisesti tuet on maksettu siinä aikataulussa, joka syksyllä 2014 kerrottiin viljelijöille ja josta sovittiin Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Tässä on kyseessä erittäin monimutkaiset järjestelmät, erittäin suuri, erittäin byrokratiaa lisäävä uudistus, joka on toimeenpantava 11:57:33 ja jossa näiden maksujen edellytyksenä on useita toimenpiteitä, niitä ei voida maksaa ennen kuin nää kaikki toimenpiteet on suoritettu. Tämä riippuu lähtee ihan suoraan EU-lainsäädännöstä."

MOT:
"Joka tapauksessa vuoden 2015 tukia tulee maksuun vasta vuoden 12 vuoden 2016 kesäkuussa siinähän on se puolen vuoden viive viime vuoden tuista?

Leena Tenhola:
"Siis kesäkuun loppuun mennessä EU EU on se, joka antaa nää viimeset maksupäivät niin ne on kesäkuun loppuun mennessä elikkä tässä ei ole kyse. Tässä on kyse aikataulumuutoksesta ei siitä, että nää tuet maksettas myöhään."

MOT:
"Mutt eiks se oo kohtuutonta, että voidaan vaan ilmottaa, ett nyt ne tulee vähän myöhässä ne rahat, että koittakaa selvitä?"

Leena Tenhola:
"Niin tämä tämä on semmonen asia, joka tietysti olis toivottavaa jo sillon kun näitä poliittisia päätöksiä tehdään niin sillon myös arvioitas, että mikä on tän toimeenpanon aikataulu ja siitä sillon avoimesti kerrottais kansalaisille ja tässä tapauksessa viljelijöille."

Maaseutuvirasto toimii suoraan maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Traktorimarssin jälkeen maa- ja metsatalousministeri sanoi ministeriön ottavan maaseutuviraston tiukempaan ohjaukseen.

Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö:
"Nyt me on tavattu tiiviimmin ja ennen kaikkea nyt näihin tukijärjestelmiin liittyvät tietohallintokokonaisuudet niin niihin on lisätty ministeriön osallistumista eli meiän asiantuntijoita on siellä ryhmissä enemmän kuin aikaisemmin ja sit minun johdollani käydään näitä tapaamisia tiuhempaan ja niissä käydään yksityiskohtaisesti läpi että missä me nyt tukimaksatusten ja niihin liittyvien järjestelyjen osalta mennään."

MOT:
"Onhan ministeriö jo aikaisemminkin valvonut Maaseutuvirastoa niin oliko siinä valvonnassa tai yhteistyössä jotain pielessä kun nämä maksatukset viivästyivät näin paljon?"

Jaana Husu-Kallio:
"Ei ministeriö tässä niin kuin omaa vastuutaan voi voi niin kuin vähätellä ja silloin jos on ongelmia ja varsinkin jos ongelmia on asiakkaiden näkökulmasta, jos asiakkaat katsovat että asioita pitää tehdä entistä tehokkaammin, on se liike-elämä, tuottajat, maksunsaajat, niin niin silloin se velvoittaa tän työn tehostamista myös ministeriön puolesta. Se on mun mielestä ihan itsestään selvä asia."

Matti Toivosen tilan taloutta rasittaa myös se, että hän teki vuosi sitten pienen, mutta kohtalokkaan virheen. Toivoselta jäi merkitsemättä rasti kohtaan, jossa haetaan lypsylehmä- ja nautapalkkiota. Yhden rastin puuttuminen tulee näillä näkymin tulee maksamaan hänelle 30 000 euroa.

Matti Toivonen:
"Vipupalvelussa tein tukihakemuksen ja se oli siellä jotenkin sitten sillai jemmattu, eikä vipupalvelua markkinoitukin sillain, että se ei tämmöistä pääse tapahtumaan, että se neuvoo, jos jotain puuttuu, mutta ei tullu mitään semmosta ja näin siinä kävi sitten, meit on parisataa muutakin samassa tilanteessa olevaa."

MOT:
"Voiko sitä virhettä jotenkin korjata?"

Matti Toivonen:
"No on, viranomaset on annettu, on antanu ymmärtää, että, tota asialle ei oo mitään tehtävissä, että ne on nyt menetettyjä tukia, mutta tuntuu nyt sit sinänsä vähän kummalliselta, kun ajetaan keskenerästä järjestelmää ja sillä pitäis viljelijöitten toimia ja tuntuu, ettei viranomaset osaa sitä ittekkää käyttää, ni miten nyt sitten viljelijät osaa semmosta käyttää?"

MOT:
"Miksi tällaista virhettä ei ole mahdollista korjata?"

Jaana Husu-Kallio:
"Lähtökohtanahan on että tukia haetaan. Se on se EU:n ja me tietysti sitä kautta kansallinenkin näkökulma ja 14300 viljelijää on näitä tukia hakenut mutta sitten valitettavasti on joukko noin 160 saamieni tietojen mukaan joka ei ole hakenut ja tähän on yritetty löytää niin kuin juridista ratkaisua eli periaatteessa oman uuden tukijärjestelmän tekeminen näille voisi olla mahdollista mutta se on todella hallinnollisesti hankalaa, johon tarvittaisiin EU:n hyväksyntä."

MOT:
"Mitä teidän tilallanne tarkoittaa, jos 30 000 euron tuet jäävät puuttumaan?"

Matti Toivonen:
"Se on meidän tilalla yli 10 % liikevaihdosta, että se on aika iso summa rahaa, että kyllä sitä hetken mietti sillon vuoden vaihteessa, ku se tuli julki, ettei sitä on tulematta, että mitenkä tästä eteenpäin, mutta kyllä tässä on joutunu oikeestaan kaikki mahdollisen miettii uudestaan sen jälkeen, että. Rahottajan kanssa neuvotteleen asioista ja muutenkin sitten."

Antti Veräväinen, maanviljelijä, Akaa:
"Tämä lehmä poiki just tänä aamuna. Nyt katsotaan, että kaikki on kunnossa, emo hyväksyy vasikan."

MOT:
"Montako vasikkaa syntyy vuodessa tälle tilalle?

Antti Veräväinen:
"Vähän toistasataa."

Antti Veräväisen tilalla Akaalla on on keskimääräistä suurempi lihakarja- ja viljatila. Elämiä on tilalla kolmisensataa ja viljeltävää maata noin 300 hehtaaria.
Kevät on poikimisaikaa ja käytännössä kaikki tilan vasikat syntyvät parin kuukauden aikana.

Antti Veräväinen:
"Meillä tuli 2014 keväällä, pari vuotta sitten, tarkastus ja sitten ELY-keskuksen tarkastajat huomasi heti, että, muutaman vasikan syntymäilmoitus oli tehty yliajalla. Seitsemän päivän sisällä tää syntymäilmoitus viranomaisille tehdä. Meillä oli poikimiskauden aloitus silloin menossa ja en ollut siinä ihan hereillä. Nää virheet ajoittui siihen yhteen jaksoon, helmi-maaliskuulle keväällä 2014."

ELY-keskus teki päätöksen, että maataloustuesta leikataan kolme prosenttia eli noin 9000 euroa.

Antti Veräväinen:
"Noh, mä koin tän, koin tän tota vähän ankarana, koska meillä ei ollu ennen sitä eikä sen jälkeen tämmöisiä virheitä tullut, että nää syntymäilmoitukset olisi myöhästynyt.
Sitten mä oon tehnyt tässä oikaisuvaatimusta matkan varrella, ja sitten oon vienyt tän asian hallinto-oikeuteen."

Vuosi sitten Veräväisen tilalle tehtiin toinen EU-tarkastus. Nyt huomiota kiinnitelttiin lampaisiin.

Antti Veräväinen:
"Me ei oltu itse sitä edes huomattu ennen kuin tää valvonta tuli, että meillä oli karitsojen poistoilmoitus tehty 8. päivänä siitä kun ne vietiin teurastamoon, päivän myöhässä."

Koska tämä oli jo toinen virhe kahden vuoden sisällä, sanktioprosenttia korotettiin kolmesta yhdeksään. Yhden päivän myöhästyminen maksoi 9 prosenttia koko tilan tuista eli 27 000 euroa.

Antti Veräväinen:
"Ehkä sitä ensimmäisenä laski, että kauanko joutuu tekeen niinku tavallaan töitä ilmaiseksi tai kauanko joutuu tekemään töitä, että saa sen 27 000 euroa maksettua. Kyllä se tietysti sillä tavalla sitä vertaa niinku mielessään joihinkin rikoksiin. Lukee lehdestä, että joku on ryöstänyt kioskin ja mitä se saa siitä, no ei välttämättä mitään. Joka paikassa, missä veronmaksajien rahoja käytetään, niin siinä pitää olla kontrolli, kontrolli ja valvontaa pitää olla. Musta yksi semmoinen iso, iso linjaus on sitten se, että pitää erottaa toisistaan niin kuin väärinkäyttö ja inhimillinen erehdys."

EU:n ja samalla Suomen maatalouspolitiikan suuntaviivat vedetään Brysselissä.

Tänne, Euroopan parlamentin näyttelytilaan, kaikkien parlamentaarikkojen nähtäväksi, pystyttää Mari Tabell byrokratiapyykkinarua. Näyttelyjärjestelyissä häntä auttaa europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

Maatalouspolitiikan linjanvedoista vastaa EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan kabinetteineen. Puolitoista vuotta sitten maatalouskomissaari kertoi yhdeksi päätavoitteistaan byrokratian yksinkertaistamisen.
Suomen asioista kabinetissa vastaa Hoganin neuvonantaja, irlantilainen Tom Tynan.

Tom Tynan, maatalouskomissaarin kabinetti:
"My message to the Finnish farmers is, one, we understand the difficulty they are in. We've come through a very difficult period but we're coming out the other side of it, and we'll continue to address the simplification, remove the bureaucracy and the red tape, make it easier for Finnish farmers to draw the level of support they deserve."
"Viestini suomalaisille viljelijöille on, -että ymmärrämme heidän vaikeutensa. On ollut vaikea ajanjakso, mutta se on päättymässä. Järjestelmän yksinkertaistamista ja byrokratian karsimista jatketaan, jotta suomalaisten viljelijöiden -on helpompaa saada ansaitsemansa tuki. "

MOT:
"Many officials and farmers have criticized that even though there is this program for simplification, things have become more complicated."
"Monet virkamiehet ja viljelijät ovat kritisoineet sitä, että yksinkertaistamisesta huolimatta asiat ovat monimutkaistuneet.

Tom Tynan:
"Well, I suppose (...) in this agricultural policy area, Tiina, this is very technical. And you have to be dealing with it every day."
"Maatalouspolitiikka on hyvin teknistä. Sen kanssa joutuu työskentelemään päivittäin.

Lisärahaa maatalouskomissaarin kabinetista suomalaisille tiloille ei ole tulossa, mutta byrokratian purkua ainakin suunnitellaan.

Tom Tynan:
"There will be preliminary cross checks, which will allow the farmer to go in and amend his application (...) for 35 days. So that allows him to correct mistakes he may have made which is very important. It also deals with this question of over-claims and dual claims.
Second initiative would be what we call a yellow card system. A guy who makes a mistake and he gets heavily penalised, now just like in a football match, there would be a yellow card system, so he has an opportunity to right that without facing the full penalty. So those initiatives are very, very important. And the last point I'd make is the relation, the proportionality of penalties. We are simplifying that whole penalty system, so making them more proportional. And when we look at across, and we've had a lot of work done, with the new system, introduced this flat system, 98 % of farmers across the EU will benefit from it."
"Käyttöön otetaan alustava tarkistus. Viljelijä voi muokata hakemustaan 35 päivän ajan. Hän voi korjata mahdolliset virheet, mikä on tärkeää. Samalla hoituvat liian suuret ja moninkertaiset hakemukset. Toinen aloite on ns. keltaisen kortin järjestelmä. Tällä hetkellä virheestä rangaistaan raskaasti. Jatkossa tulee ensin keltainen kortti, kuten jalkapallossa. Se antaa mahdollisuuden korjata virhe ilman täyttä sanktiota. Nämä aloitteet ovat hyvin tärkeitä. Sen lisäksi rangaistuksia suhteellistetaan ja järjestelmää yksinkertaistetaan. Uudistuksia on tehty laajasti koko järjestelmässä. 98 % EU:n viljelijöistä tulee hyötymään uudesta järjestelmästä."

Viljelijät ovat sitä mieltä, että myös suomalaisilla viranomaisilla on peiliin katsomisen paikka.

Herkko Asikainen:
"Vähän on sellainen kuva tullut, että se EU ei ole tässä se mörkö. Minusta tuntuu että kotimaiset.. että Suomessa luodaan se byrokratia. Että tämä on ihan kotikutoista."

MOT:
"Kenen syytä se on, että tämä Suomen tukijärjestelmä on näin monimutkainen?"

Jaana Husu-Kallio:
"Me on luotu tällainen järjestelmä varmasti yhdessä, mutta kyllähän meidän tuottajajärjestöt ovat itse olleet varmasti aktiivisia ajamaan sitä, että että nää sekä alueellinen että tuotantosuuntien tarpeet huomioidaan tässä mahdollisimman hyvin ja ymmärrän sen tästä heidän näkökulmastaan kyllä."

MOT:
"Eli ovatko tuottajajärjestöt tehneet karhunpalveluksen viljelijöille?"

Jaana Husu-Kallio:
"No mä en puhuis karhunpalveluksessa vaan puhuisin ennemmin siitä, että nyt ollaan siinä vaiheessa, että me kaikki tiedetään että tää järjestelmä on liian monimutkainen ja nyt pitää katsoa eteenpäin ja yksinkertaistaa sitä yhdessä."

Antti Veräväinen:
"Se olisi hyvä, että tukien määrää niin kuin siis lukumääräisesti vähennettäisiin. Esimerkiksi tämmöisellä tilalla, jossa tuotanto on tän verran monipuolista ja pinta-alat suhteellisen isoja ja on sitouduttu moniin eri tukiin, niin en mä edes muista, montako eri tukea tänne tulee."

Matti Toivonen:
"Kaikki parashan se ois, että jos koko tukijärjestelmää, että se tuotteesta sais oikeen hinnan, mutta se tietäs sitä, et maitohintakin pitäis olla sit lähellä euroo. Ja viljan hintakin mi-mikä on tällä hetkellä jossain 130 euron luokkaa, ni pitäis olla liki 300 euroo, että sehän tekis automaattisesti sen, et elintarvikkeet ois kaupassa sitten huomattavasti kalliimpia."

MOT:
"Olisko suomalaiset valmiita maksamaan?"

Matti Toivonen:
"No siinähän, siinähän se kysymys on. Tuskinpa vaan."

Vuonna 2015 maataloustukia maksettiin Suomessa 1,7 miljardia euroa. Niistä on maksamatta vielä noin 300 miljoonaa. Eniten viime vuoden tukirahoja puuttuu eteläsuomalaisilta kotieläin- ja luomutiloilta. Osan kannattavuus on vaakalaudalla, sillä joidenkin tilojen tuista on saamatta vielä jopa yli kolmannes. Rahat on luvattu maksaa kesäkuun loppuun mennessä.

MOT:
"Voidaanko se luvata, ettei tämä tukikaaos toistu?"

Jaana Husu-Kallio:
"Mun mielestä tässä ei ole tukikaaoksesta kyse, ett nyt satsataan todella paljon siihen että nää tukijärjestelmät toimii."

MOT:
"Mikä viesti on nyt sinne viljelijöille jotka kamppailevat näiden lainojensa ja ja laskujensa kanssa?"

Jaana Husu-Kallio:
"No se on ihan ilman muuta se, että kaikki tehdään jotta ne markkinat toimisivat paremmin koska se on se a ja o myös meidän viljelijöiden näkökulmasta, heidän tuotteistaan saatavan hinnan kautta, joka ymmärretään tänä päivänä ne hinnat joita tuottajat saavat ovat ovat tota hyvin hyvin pienet eivätkä useimmiten vastaa niitä tuotantokustannuksia. On ihan helppoa matematiikkaa ymmärtää, että näin tää tilanne ei voi jatkua."

Suomessa maatilojen määrä on vähentynyt ja tilojen koko kasvanut.

Antti Veräväinen
"Vain isot tilat kasvaa tällä hetkellä. Ne, jotka on jääny pieniksi tai keskikokoisiksi, niin ei ne pärjää enää siinä kilpailussa. Niillä jatketaan sitä tuotantoa sen aikaa kuin kun jatketaan, investoimatta oikeastaan mihinkään. Se on vaan osoitus siitä, että tässä on pitänyt koko ajan pysyä siinä kilpailussa mukana ja tehdä koko aika oikeita liikkeitä."

Herkko Asikainen:
"Tää olis mukavaa ja tykkäis tehdä tätä, jos tässä olis niin kuin jos tämä ei olis koko ajan tämmöistä. Nyt tässä on menty jo pari vuotta sillain, että ollaan veitsi kurkulla, niin se on henkisesti aika raskasta."

Herkko Asikainen:
"Tuo on niitä sellaisia näkyjä, minkä takia tätä työtä jaksaa. --- Vasikka on aika söpö otus."

Muokattu: korjattu kirjoituvirhe 2.7.2016 MK