Hyppää pääsisältöön

Doris Laine - tahtonainen perusti Helsingin kansainvälisen balettikilpailun

Doris Laine harjoittelee balettia 1973
Doris Laine treenaa Kansallisoopperan harjoitussalissa talvella 1973. Doris Laine harjoittelee balettia 1973 Kuva: Kalle Kultala Doris Laine,baletti

Doris Laineen 1980-luvun puolivälissä perustama Helsingin kansainvälinen balettikilpailu järjestetään touko-kesäkuun vaiheessa 23.5.-2.6.2016 jo kahdeksannen kerran. Kun Kansallisbaletin tanssijat jäävät lomille, nuoret tanssijalupaukset valtaavat näyttämön ja harjoitussalit. Balettikilpailuun osallistuu tänä vuonna 42 junioria ja 46 seniorisarjan tanssijaa 24 eri maasta. Yle lähettää suorina videolähetyksinä verkossa sekä kaksipäiväisen finaalin että gaalan ja palkintojenjakotilaisuuden.

Helsingin kansainvälisen balettikilpailun perusti primaballerina, Suomen kansallisbaletinjohtaja Doris Laine. Laine halusi saada nuorille tanssijoille kotiareenan, jolla osoittaa taitojaan.

- Siihen aikaan harvat uskaltautuivat lähtemään ulkomaille kilpailemaan. Matkat olivat kalliit ja olosuhteita jännitettiin. Ajattelin, että balettikilpailut toisivat baletille myös kokonaan uutta yleisöä. Suomalaisethan seuraavat mielellään kilpailuja, sanoo Laine.

Pessi ja Illasia -balettielokuva 1954
Illusia-keiju Doris Laine ja Pessi-peikko Heikki Värtsi Jack Witikan tanssielokuvassa vuodelta 1954. Pessi ja Illasia -balettielokuva 1954 Kuva: Yle Pessi ja Illusia (vuoden 1954 elokuva)

Laineen yksi elämäntehtävä on ollut tanssijoiden aseman parantaminen. Vaikka Laine muistetaankin ennen kaikkea tanssijana, joka löi itsensä lävitse Pessi ja Illusia -baletin Suomen kiertueella vuonna 1952, hän oli todellinen toimen nainen, joka kehitti suomalaista tanssikulttuuria ylitse rajojen.

Ensimmäisen kerran kansainväliset balettikilpailut järjestettiin Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä vuonna 1984. Ennen kansainvälisiä kisoja Suomessa oli harjoitusmielessä järjestetty sekä kotimaisia että pohjoismaisia balettikilpailuja.

Laine ehti itse olla Helsingin kilpailujen tuomarina kaksi kertaa ja tuomariston puheenjohtajana kerran. Myöhemmin Laine teki mittavan uran balettikilpailujen tuomaristoissa. Hän on istunut raadeissa eri puolilla maailmaa yli 30 kertaa.

Doris Laine harjoittelee balettia 1973
Doris Laine treenaa ja legendaarisen Kalle Kultalan kamera räpsyy vuonna 1973. Doris Laine harjoittelee balettia 1973 Kuva: Yle / Kalle Kultala Doris Laine

Suomalaiset tanssijat kansainvälisessä seurassa

Ensimmäisissä kansainvälisissä balettikilpailuissa 1984 naisten seniorisarjan voiton vei Neuvostoliiton Natalia Tshehovskaja ja toiseksi tuli Suomen Kirsi Aromaa. Miesten sarjan kolmannen palkinnon nappasi Jukka Aromaa. Seuraavia kisoja saatiinkin odottaa aina vuoteen 1991. Tarkoitus oli, että kisat järjestettäisiin neljän vuoden välein, mutta aikataulua on soviteltu muiden balettikisojen mukaan.

- Koska balettikilpailut pidetään yleensä aina kesällä, useimmiten alkukesästä, samana vuonna ei kannata järjestää useita kisoja. On tärkeää, että paikalle saadaan hyvä tuomaristo, sanoo Laine.

Muita varsinaisissa kilpailusarjoissa menestyneitä suomalaisia ovat olleet Tero Saarinen (koreografiapalkinto), Nina Hyvärinen, Jonas Lundqvist, Arja Tiili (koreografiapalkinto), Jorma Elo (koreografiapalkinto) ja Maria Baranova.

Tänä vuonna juniorisarjassa kilpailee viisi suomaistanssijaa ja seniorisarjassa kaksi. Seniorisarjassa mukana ovat Kansallisbaletin tanssijat Suvi Honkanen ja Maria Martyanova. Loukkaantumisten vuoksi kolme suomalaiskilpailijaa on joutunut jättämään kisan väliin, heidän joukossaan Kansallisbaletin solistitanssija Tuukka Piitulainen. Myös Etelä-Afrikan ihmelapsi, juniorisarjaan valittu Leroy Mokgatle toipuu vammoistaan eikä pääse osallistumaan kisaan.

Maria Baranova
Maria Baranova on Helsingin kansainvälisessä tanssikilpailussa menestyneitä suomalaistanssijoita. Maria Baranova Kuva: Mirka Kleemola Maria Baranova

Jokainen kilpailuun päässyt on jo voittaja

Helsingin balettikilpailujen tuomaristossa on kisasta toiseen istunut baletinjohtajia maailman suurista oopperataloista. Tänä vuonna tuomaristoon kuuluvat mm. Bostonin baletin taiteellinen johtaja Jorma Elo, Georgian Valtionbaletin taiteellinen johtaja Nina Ananiashvili sekä Kiinan Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Feng Ying.

Tuomariston tehtävä on arvioida kultakin kilpailijalta kaksi suoritusta. Toisen on oltava klassinen variaatio ja toinen nykytanssinumero. Aivan vapaasti esitettäviä tanssinumeroita ei kuitenkaan voi valita: ensimmäisen erän klassinen variaatio on valittava ennalta annetulta listalta.

Vaikka tanssija olisi kuinka kokenut esiintyjä, kilpailutilanne on aina erilainen kuin esitys. Kilpailussa tanssijan on pystyttävä yksin täyttämään tyhjä näyttämö. Muutaman minuutin kestävän variaation aikana kaiken on mentävä nappiin: suorituksen on oltava teknisesti virheetön, mutta kuitenkin persoonallinen. Lisäksi on saatava tuomaristo ja yleisö puolelleen. Kovia vaatimuksia. Siksi yllätyksiä sattuu ja pettymyksen kyyneleitä niellään - mutta vasta lavan takana.

Silti on niin, että jokainen, joka tulee valituksi itse kilpailuun, on jo voittaja, sillä kilpailun ulkopuolelle on tänäkin vuonna jäänut suuri joukko hienoja tanssijanalkuja.

Yle mukana balettikilpailun finaalissa ja gaalassa

Yle lähettää suorina videolähetyksinä verkossa balettikilpailujen molemmat finaalit ti 31.5.- ke 1.6. alkaen klo 18.45 sekä gaalan to 2.6. alkaen klo 19.15, jossa myös palkinnot jaetaan. Kaikki finaalin ja gaalan esitykset julkaistaan myös yksittäisinä videoklippeinä ja niihin voi palata Areenassa.
Finaalilähetykset juontaa Jere Nurminen ja gaalan juontajapari on Minna Tervamäki ja Jorma Uotinen.

Ylen suoria lähetyksiä emännöi toimittaja Liisa Vihmanen ja yleisön kanssa lähetysikkunassa keskustelee tanssija-koreografi Sami Saikkonen. Gaalaillan päätteeksi tuomaristoon kuuluva Jorma Elo on luvannut kommentoida käytyä kisaa. Gaalassa esiintyy myös Pariisin oopperassa tanssiva nuori Iida Viikinkoski.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.