Hyppää pääsisältöön

Saaristolaiselämää Saaristomeren kansallispuiston kyljessä

Ykkösdokumentissa Marian saari (1996) tutustutaan Kemiönsaaressa Holman saarella asuvaan 27-vuotiaaseen Maria Sjöbergiin. Holman lisäksi saaristolaiselämään tutustutaan muun muassa Vänössä ja Berghammissa. Saarien lähellä sijaitseva Saaristomeren kansallispuisto haluaa edesauttaa lähisaarien asukkaiden elämää.

Holman saari sijaitsee Kemiönsaaren kärjessä. Holmalla on noin 200 asukasta, joista suurin osa on eläkeläisiä. Maria Sjöberg asuu samassa pihapiirissä vanhempiensa sekä veljensä ja tämän perheen kanssa.

Perhe elää pääasiassa kalasta: isä ja veli silakkatroolauksesta, Maria ja äiti kalanviljelystä. Yhden tulonlähteen varaan saarella ei voi kuitenkaan jäädä. Dokumentissa Marian saari (1996) Sjöberg kertoo, että he esimerkiksi rakennuttavat vuokramökkejä, joista voi saada tuloja siinä tapauksessa, että kalanviljelyä on vähennettävä.

Kuvakaappaus dokumentista Marian saari (1996)
Kuvakaappaus dokumentista Marian saari (1996) Kuva: Yle kuvanauha kartat,Saaristomeri,Holma, Kemiönsaari,Kemiönsaari

Maria Sjöbergin äiti Eeva Sjöberg kertoo, että kalanviljely on riskihommaa, joka vaatii kallista investointia – eikä tuloksesta voi koskaan olla varma.

Kevätkiireet alkavat Holman saarella maaliskuussa, kun lampaat karitsoivat. Huhtikuun puolivälissä perataan sitten jo kaloja.

”Siinä tahtoo sitten jäädä kukkamaat ja muut ihan hunningolle”, Sjöberg kertoo.

”Ja sitten perjantaisin kun on yleensä se vapaapäivä, niin silloin äkkiä ylös Taalintehtaalle kauppoihin ja pankkiin ja postit ja kaikki.”

Saaristomeren kansallispuisto haluaa säilyttää myös ihmisten luomuksia

Marian saari -dokumentissa vieraillaan myös muilla lähialueen saarilla. Vänössä on löydetty kaivauksissa viikinkiajan tavaroita. Saareen onkin perustettu viikinkikylä, jolla se yrittää houkutella vierailijoita. Kuten Holmalla, Vänössä rakennetaan myös vuokramökkejä siltä varalta, että muu liiketoiminta sakkaa.

Käydään Boskärillä, jossa kasvatetaan lihakarjaa. Siellä Åke Jansson kertoo saaren historiasta. 1100–1300-luvulta Ruotsista muutti Boskärille paljon väestöä, karjatalous tuli kenties jo heidän mukanaan. Rehevämmät maat, laaksot ja niityt on raivattu karjan käyttöön.

Jansson asuu itse Berghammin saarella.

”Saaristolaisen on melkein pakko tehdä kaikenlaista: kalastaa vähän, viljellä maata, tehdä rakennustöitä ja kesällä tärkeä elinkeino ovat turistit. Kaiken tämän avulla saaristossakin pärjää.”

Janssonin mukaan saaristoelämän ongelma tulee aina olemaan eristäytyminen. Erityisesti hän arvioi sen koskettavan nuoria saaristolaisia, Maria Sjöbergin kaltaisia.

Ei täältä oikein halua pois, kun tottuu siihen rauhaan.― Maria Sjöberg

Sjöberg itse kertoo, ettei halua pois Holmalta. Hän opiskelee Helsingin yliopistossa maa- ja metsätaloutta, joten pääkaupunkikin on tullut tutuksi.

”Kyl ei se kaupunkilaiselämä oikein mulle sovi, kun tahtoo aina jäädä jalkoihin siellä”, hän sanoo.

”Kun tottuu, että on vettä ympärillä, ei sitä [halua olla] ilman vettä enää.”

Elämään saaristossa vaikuttaa myös läheinen Saaristomeren kansallispuisto. Vuonna 1996 puiston johtajana toimi Jouko Högmander, joka kertoi saaristolaisuudesta kansallispuiston näkökulmasta.

Högmanderin mukaan kansallispuisto pyrkii edesauttamaan lähialueen saaristolaisten toimeentuloa.

”Saariston sähköistäminen ja yhteysalusliikenteen kehittäminen tässä meidän puiston ympärillä olevissa kylissä on valtavan tärkeää ja ihan välttämätöntä, jotta tämä asutus voidaan täällä säilyttää.”

Högmanderin mukaan luonnonsuojelun lisäksi Saaristomeren kansallispuiston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu ihmisen kädenjäljen vaaliminen.

Lue lisää:

Yhteyslautta M/S Rosala saapuu laiturille

Saaristolaiselämää Rosalassa ja Hiittisissä

Saaristossa elämä saattaa olla karua ja työtäkään ei löydy helposti. Myös tavara- ja henkilökuljetukset luovat paikallisille haasteita. Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan Rosalan ja Hiittisen saaristokyliin sekä niiden asukkaisiin.

Lue lisää:

Posti- ja lennätinlaitos oli saaristolaisen asialla

Fennada-Filmi Juniorin lyhytelokuvassa seurataan posti- ja lennätinlaitoksen osuutta Suomen saariston ja mantereen välisten yhteyksien ylläpitäjänä 1960-luvun puolivälissä. Lossit, lentokoneet, pienveneet ja jopa potkukelkat valjastettiin viestinvälittäjien avuksi Hailuodosta Haapasaareen.

Lue lisää:

Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969

Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto