Hyppää pääsisältöön

Irak houkutteli suomalaisia rakentajia 1970- ja 80-luvuilla

Sadat suomalaiset rakennusmiehet lähtivät 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella Lähi-itään työn ja paremman palkan perässä. Suomalaiset rakennusyhtiöt olivat tuolloin haluttuja yhteistyökumppaneita muun muassa Saudi-Arabiassa, Libyassa ja etenkin Irakissa. Suomalaiset saivat Irakista massiivisia urakoita, kunnes vuonna 1980 syttynyt Irakin ja Iranin välinen sota hiljensi hyvään vauhtiin päässeen rakennusviennin. Arkisto-ohjelmissa rakennusmiehet kertovat työstään ja elinoloistaan eksoottisessa kohteessa.

Vuonna 1980 valmistuneessa tv-ohjelmassa Suomalainen työ Irakissa kerrotaan paitsi rakennusyhtiöiden suurista rakennusurakoista, myös suomalaisten työ- ja elinoloista Irakissa. Kotimaassa monet rakennusmiehet olivat tuohon aikaan työttömiä ja Lähi-idän rakennuskohteet kiinnostivat etenkin nuoria, naimattomia miehiä. Myös taloudellisesti ulkomaan komennus oli kannattavaa, siitä pitivät huolen Irakin matalampi verotus ja verottomat päivärahat.

Suomalainen rakennusmies Irakissa vuonna 1980.
Kirvesmies Birger Landen Bagdadin konferenssipalatsin työmaalla. Suomalainen rakennusmies Irakissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha rakentaminen,rakennustyöläinen,Irak
Muurari muuraa seinää Irakissa vuonna 1980.
Paikallinen muurari työssään. Muurari muuraa seinää Irakissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha rakentaminen,rakennustyö,rakennustyömaa,Muurari,Irak
Kirvesmies työssään Irakissa vuonna 1980.
Irakissa tarkenee työskennellä ilman paitaa. Kirvesmies työssään Irakissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha rakennustyöläinen,Kirvesmies,rakennustyömaa,rakennustyöntekijät,Irak

Ensimmäiset kontaktinsa Irakiin suomalaiset saivat jo 1950-luvulla, mutta todella suuria urakoita solmittiin 1970-luvulla. Suomen puolueettomuus oli ollut avuksi hyvien suhteiden luomisessa, ja rakennusurakoiden saamisessa suomalaisten etuja olivat korkealaatuinen arkkitehtuuri, maine hyvän työn tekijöinä sekä kilpailukykyinen hinta ja toimitusaika.

Rakennusyhtiöille Irak oli lähes unelmakohde, sillä maa eli tuolloin voimakasta kehitysvaihetta: öljyrahaa käytettiin paljon investointeihin, maksut hoidettiin ajallaan ja projektit suunniteltiin järkevästi, jolloin ne oli mahdollista toteuttaa annetuissa raameissa. Esimerkiksi Vise Ky:n ja Lohjan muodostamalla yhtymällä oli vuonna 1980 Irakissa rakennuskohteita peräti 1,2 miljardin markan edestä, niistä suurin oli 28 ammattikoulun ja kuuden maatalousoppilaitoksen jättiprojekti. Koulut toivat myös suuret alihankinnat, sillä ne luovutettiin täysin viimeisteltyinä, suomalaisin kalustein ja sisustuksin.

Ensimmäinen ja suurin harrastus on työnteko ja rahan hankkiminen. Sitten kun sitä ei enää suoda, niin otetaan vaikka kaljaa tuossa pikkusen. Tai en minä tiedä mistä minä sen pikkusen sinne sain… Mutta siinä se aika mennä vierähtää.― Rakennusmies radio-ohjelmassa Herrasaunassa

Bagdadin seudulla työskentelevät suomalaiset asuivat omalla asuinalueellaan, Finncampissa. Vuonna 1980 Finncampissa asui lähes tuhat suomalaista. Osa työmiehistä oli tuonut perheensä mukanaan ja niinpä asuinalueella toimi peruskoulun ala-aste. Finncampissa oli myös saunoja, uima-altaita, kirjasto, terveysasema, ravintoloita, kauppoja ja kuntokeskus.
Suomalaisia koululaisia Bagdadissa vuonna 1980.
Suomalaiskoulussa on noin 60 oppilasta. Suomalaisia koululaisia Bagdadissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha koululaiset,koulu,Ala-asteluokat,peruskoulun ala-aste,Irak,ulkosuomalaiset
Suomalaiset ottavat aurinkoa "Finncampissa" Bagdadissa vuonna 1980.
Työmiesten perheet viettävät aikaa uima-altaalla. Suomalaiset ottavat aurinkoa "Finncampissa" Bagdadissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha Auringonotto,uiminen,Irak
Miehet pelaavat lentopalloa Irakissa vuonna 1980.
Suomalaiset pelaavat omaa lentopallosarjaa. Miehet pelaavat lentopalloa Irakissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha lentopallo,vapaa-aika,rentoutuminen,pelaaminen,Irak

Suomalaisten työkavereina paikallisilla työmailla oli paitsi irakilaisia, myös pakistanilaisia rakennusmiehiä. Kielimuuri asetti yhteistyölle omat haasteensa, samoin erilaiset työkulttuurit. Herrasaunassa-radiosarja vieraili Bagdadin konferenssipalatsin suomalaisasuinalueella Finncampissa vuonna 1979. Ohjelmassa haastatellut rakennusmiehet kertovat, että vaikka kiire-sanaa ei paikallisilla työmailla juuri tunneta, työt sujuvat silti kohtuullisen sujuvasti.

Suomalaiset työmiehet kehuvat irakilaisia hyvin ystävällisiksi ihmisiksi, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. Herrasaunan nuoret poikamiehet kertovat päässeensä juttusille paikallisten naistenkin kanssa, vaikka se ei suotavaa olekaan. Intiimimpi kanssakäyminen filippiiniläisten, egyptiläisten ja thaimaalaisten naisten kanssa vaatii kuitenkin rahaa, minkä miehet avoimesti myöntävätkin.

Haastateltujen rakennusmiesten mukaan heidän vapaa-aikansa jää vähäiseksi, sillä ylitöitä tehdään jatkuvasti. Luottamusmies onkin huolissaan miesten jaksamisesta, kun elämä pyörii lähes kokonaan työn ympärillä. Kaikille rankka työ, kulttuurierot ja pitkä ero omaisista ei sopinut, ja noin kolmasosa rakennusmiehistä lähti kesken komennuksen takaisin Suomeen.

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.