Hyppää pääsisältöön

Irak houkutteli suomalaisia rakentajia 1970- ja 80-luvuilla

Sadat suomalaiset rakennusmiehet lähtivät 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella Lähi-itään työn ja paremman palkan perässä. Suomalaiset rakennusyhtiöt olivat tuolloin haluttuja yhteistyökumppaneita muun muassa Saudi-Arabiassa, Libyassa ja etenkin Irakissa. Suomalaiset saivat Irakista massiivisia urakoita, kunnes vuonna 1980 syttynyt Irakin ja Iranin välinen sota hiljensi hyvään vauhtiin päässeen rakennusviennin. Arkisto-ohjelmissa rakennusmiehet kertovat työstään ja elinoloistaan eksoottisessa kohteessa.

Vuonna 1980 valmistuneessa tv-ohjelmassa Suomalainen työ Irakissa kerrotaan paitsi rakennusyhtiöiden suurista rakennusurakoista, myös suomalaisten työ- ja elinoloista Irakissa. Kotimaassa monet rakennusmiehet olivat tuohon aikaan työttömiä ja Lähi-idän rakennuskohteet kiinnostivat etenkin nuoria, naimattomia miehiä. Myös taloudellisesti ulkomaan komennus oli kannattavaa, siitä pitivät huolen Irakin matalampi verotus ja verottomat päivärahat.

Suomalainen rakennusmies Irakissa vuonna 1980.
Kirvesmies Birger Landen Bagdadin konferenssipalatsin työmaalla. Suomalainen rakennusmies Irakissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha rakentaminen,rakennustyöläinen,Irak
Muurari muuraa seinää Irakissa vuonna 1980.
Paikallinen muurari työssään. Muurari muuraa seinää Irakissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha rakentaminen,rakennustyö,rakennustyömaa,Muurari,Irak
Kirvesmies työssään Irakissa vuonna 1980.
Irakissa tarkenee työskennellä ilman paitaa. Kirvesmies työssään Irakissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha rakennustyöläinen,Kirvesmies,rakennustyömaa,rakennustyöntekijät,Irak

Ensimmäiset kontaktinsa Irakiin suomalaiset saivat jo 1950-luvulla, mutta todella suuria urakoita solmittiin 1970-luvulla. Suomen puolueettomuus oli ollut avuksi hyvien suhteiden luomisessa, ja rakennusurakoiden saamisessa suomalaisten etuja olivat korkealaatuinen arkkitehtuuri, maine hyvän työn tekijöinä sekä kilpailukykyinen hinta ja toimitusaika.

Rakennusyhtiöille Irak oli lähes unelmakohde, sillä maa eli tuolloin voimakasta kehitysvaihetta: öljyrahaa käytettiin paljon investointeihin, maksut hoidettiin ajallaan ja projektit suunniteltiin järkevästi, jolloin ne oli mahdollista toteuttaa annetuissa raameissa. Esimerkiksi Vise Ky:n ja Lohjan muodostamalla yhtymällä oli vuonna 1980 Irakissa rakennuskohteita peräti 1,2 miljardin markan edestä, niistä suurin oli 28 ammattikoulun ja kuuden maatalousoppilaitoksen jättiprojekti. Koulut toivat myös suuret alihankinnat, sillä ne luovutettiin täysin viimeisteltyinä, suomalaisin kalustein ja sisustuksin.

Ensimmäinen ja suurin harrastus on työnteko ja rahan hankkiminen. Sitten kun sitä ei enää suoda, niin otetaan vaikka kaljaa tuossa pikkusen. Tai en minä tiedä mistä minä sen pikkusen sinne sain… Mutta siinä se aika mennä vierähtää.― Rakennusmies radio-ohjelmassa Herrasaunassa

Bagdadin seudulla työskentelevät suomalaiset asuivat omalla asuinalueellaan, Finncampissa. Vuonna 1980 Finncampissa asui lähes tuhat suomalaista. Osa työmiehistä oli tuonut perheensä mukanaan ja niinpä asuinalueella toimi peruskoulun ala-aste. Finncampissa oli myös saunoja, uima-altaita, kirjasto, terveysasema, ravintoloita, kauppoja ja kuntokeskus.
Suomalaisia koululaisia Bagdadissa vuonna 1980.
Suomalaiskoulussa on noin 60 oppilasta. Suomalaisia koululaisia Bagdadissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha koululaiset,koulu,Ala-asteluokat,peruskoulun ala-aste,Irak,ulkosuomalaiset
Suomalaiset ottavat aurinkoa "Finncampissa" Bagdadissa vuonna 1980.
Työmiesten perheet viettävät aikaa uima-altaalla. Suomalaiset ottavat aurinkoa "Finncampissa" Bagdadissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha Auringonotto,uiminen,Irak
Miehet pelaavat lentopalloa Irakissa vuonna 1980.
Suomalaiset pelaavat omaa lentopallosarjaa. Miehet pelaavat lentopalloa Irakissa vuonna 1980. Kuva: Yle Kuvanauha lentopallo,vapaa-aika,rentoutuminen,pelaaminen,Irak

Suomalaisten työkavereina paikallisilla työmailla oli paitsi irakilaisia, myös pakistanilaisia rakennusmiehiä. Kielimuuri asetti yhteistyölle omat haasteensa, samoin erilaiset työkulttuurit. Herrasaunassa-radiosarja vieraili Bagdadin konferenssipalatsin suomalaisasuinalueella Finncampissa vuonna 1979. Ohjelmassa haastatellut rakennusmiehet kertovat, että vaikka kiire-sanaa ei paikallisilla työmailla juuri tunneta, työt sujuvat silti kohtuullisen sujuvasti.

Suomalaiset työmiehet kehuvat irakilaisia hyvin ystävällisiksi ihmisiksi, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. Herrasaunan nuoret poikamiehet kertovat päässeensä juttusille paikallisten naistenkin kanssa, vaikka se ei suotavaa olekaan. Intiimimpi kanssakäyminen filippiiniläisten, egyptiläisten ja thaimaalaisten naisten kanssa vaatii kuitenkin rahaa, minkä miehet avoimesti myöntävätkin.

Haastateltujen rakennusmiesten mukaan heidän vapaa-aikansa jää vähäiseksi, sillä ylitöitä tehdään jatkuvasti. Luottamusmies onkin huolissaan miesten jaksamisesta, kun elämä pyörii lähes kokonaan työn ympärillä. Kaikille rankka työ, kulttuurierot ja pitkä ero omaisista ei sopinut, ja noin kolmasosa rakennusmiehistä lähti kesken komennuksen takaisin Suomeen.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?