Hyppää pääsisältöön

Sellisti Jonathan Roozeman: "Ihmiset voisivat olla ymmärtäväisempiä lahjakkaita kohtaan."

18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman.
Sellisti Jonathan Roozeman esittää Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin 100-vuotiskonsertissa lauantaina 14. toukokuuta 2016 Prokofjevin Sinfonia concertanten. 18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman. Kuva: Yle/Laila Kangas Jonathan Roozeman

"Romanttinen musiikki miellyttää minua eniten!" kertoo 18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman. Jonathanista tuli viime vuonna kautta aikain yksi Tšaikovski-kilpailun menestyneimmistä suomalaismuusikoista, kun hän pääsi kilpailun finaaliin ja sai kuudennen palkinnon. Lisäksi Tšaikovski-kilpailun puheenjohtaja, kapellimestari Valeri Gergijev valitsi hänet Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin solistiksi viime kesän Mikkelin musiikkijuhlille. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin 100-vuotisjuhlakonsertin solistina esiintyvä Jonathan vieraili Kantapöydässä 11.5.2016.

Kuka?

Olen Jonathan Roozeman syntynyt Helsingissä 16.10.1997. Tulen kaksikielisestä muusikkoperheestä ja minulla on isoveli ja pikkusisko. Kaikki perheessä soittavat.

Mistä?

Olen asunut koko elämäni Espoossa. Koulut on myös käyty Espoossa, paitsi yksi vuosi Eiran aikuislukiossa 9. luokalla. Nyt valmistun Etelä-Tapiolan lukiosta ylioppilaaksi. Hollannissa isovanhempien luona Beekissä lähellä Saksan rajaa on minulle tärkeä "maisema", ajaton maalaismaisema tasaisessa Hollannissa.

Musiikkiopinnot?

Aloitin musiikkiopinnot Espoon musiikkiopistossa kun olin 6-vuotias. Pyrin sisään pianolla, mutta en tullut hyväksytyksi. Minulle ehdotettiin kuitenkin selloa pianon sijasta ja vanhempani totesivat, että ehkä sello voisi sopia minulle. Piano on tällä hetkellä sivusoittimeni. Opettajani ovat olleet Tuija Vainio, Hannu Kiiski ja Martti Rousi. Valmistuminen koulusta häämöttää, mutta opinnot yliopistossa ovat vasta alkamassa.

Jonathan Roozeman
Jonathan Roozeman ja Bachin soolosellosarjasta nro 6 osa Gigue. Jonathan Roozeman Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Jonathan Roozeman

Lempisäveltäjä?

On mahdoton nimetä yhtä lempisäveltäjää. Aina kun kuulen jonkin säveltäjäneron musiikkia, olen täysin ekstaasissa. Romanttinen musiikki miellyttää minua eniten.

Idolit?

Jos yksi idoli pitää mainita, niin mainitsen Daniel Shafranin. Hänen soitossaan kuulee artistin koko tunneskaalan ja hän on niin aito.

Harrastukset?

Harrastan metsästystä, uintia, pyöräilyä ja ylipäänsä urheilua. Rakastan myös viettää aikaa perheeni, tyttöystäväni ja ystävieni kanssa keskustellen etenkin musiikista.

Tulevaisuus?

Toivottavasti tulee semmoinen ihminen, joka voi tehdä tästä maailmasta vähän iloisemman musiikin avulla. Kyllä tulevaisuus ja minun elämäni ovat musiikin parissa, se on varmaa.

Jonathan Roozeman Kantapöydässä 11.5.2016
Jonathan Roozeman Helena Hannikaisen ja Inari Tillin vieraana Kantapöydässä. Jonathan Roozeman Kantapöydässä 11.5.2016 Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Jonathan Roozeman

Entä muuta?

Jos jotain vielä pitäisi sanoa musiikista ja omista kokemuksista musiikiurallani, niin ihmiset voisivat olla ymmärtäväisempiä lahjakkaita ihmisiä kohtaan, eikä painaa heitä samalle tasolle muiden kanssa. Tällä tavalla Suomesta tai mistään muualtakaan ei tule niin paljoa tai niin hienoja taiteilijoita kuin mahdollista. Totuus on, että kaikki eivät ole yhtä lahjakkaita, vaan toiset tarvitsevat mitä nyt milloinkin, mutta eivät ainakaan alas painamista ja syrjimistä.

Kommentit
  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.