Hyppää pääsisältöön

Sellisti Jonathan Roozeman: "Ihmiset voisivat olla ymmärtäväisempiä lahjakkaita kohtaan."

18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman.
Sellisti Jonathan Roozeman esittää Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin 100-vuotiskonsertissa lauantaina 14. toukokuuta 2016 Prokofjevin Sinfonia concertanten. 18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman. Kuva: Yle/Laila Kangas Jonathan Roozeman

"Romanttinen musiikki miellyttää minua eniten!" kertoo 18-vuotias sellisti Jonathan Roozeman. Jonathanista tuli viime vuonna kautta aikain yksi Tšaikovski-kilpailun menestyneimmistä suomalaismuusikoista, kun hän pääsi kilpailun finaaliin ja sai kuudennen palkinnon. Lisäksi Tšaikovski-kilpailun puheenjohtaja, kapellimestari Valeri Gergijev valitsi hänet Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin solistiksi viime kesän Mikkelin musiikkijuhlille. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin 100-vuotisjuhlakonsertin solistina esiintyvä Jonathan vieraili Kantapöydässä 11.5.2016.

Kuka?

Olen Jonathan Roozeman syntynyt Helsingissä 16.10.1997. Tulen kaksikielisestä muusikkoperheestä ja minulla on isoveli ja pikkusisko. Kaikki perheessä soittavat.

Mistä?

Olen asunut koko elämäni Espoossa. Koulut on myös käyty Espoossa, paitsi yksi vuosi Eiran aikuislukiossa 9. luokalla. Nyt valmistun Etelä-Tapiolan lukiosta ylioppilaaksi. Hollannissa isovanhempien luona Beekissä lähellä Saksan rajaa on minulle tärkeä "maisema", ajaton maalaismaisema tasaisessa Hollannissa.

Musiikkiopinnot?

Aloitin musiikkiopinnot Espoon musiikkiopistossa kun olin 6-vuotias. Pyrin sisään pianolla, mutta en tullut hyväksytyksi. Minulle ehdotettiin kuitenkin selloa pianon sijasta ja vanhempani totesivat, että ehkä sello voisi sopia minulle. Piano on tällä hetkellä sivusoittimeni. Opettajani ovat olleet Tuija Vainio, Hannu Kiiski ja Martti Rousi. Valmistuminen koulusta häämöttää, mutta opinnot yliopistossa ovat vasta alkamassa.

Jonathan Roozeman
Jonathan Roozeman ja Bachin soolosellosarjasta nro 6 osa Gigue. Jonathan Roozeman Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Jonathan Roozeman

Lempisäveltäjä?

On mahdoton nimetä yhtä lempisäveltäjää. Aina kun kuulen jonkin säveltäjäneron musiikkia, olen täysin ekstaasissa. Romanttinen musiikki miellyttää minua eniten.

Idolit?

Jos yksi idoli pitää mainita, niin mainitsen Daniel Shafranin. Hänen soitossaan kuulee artistin koko tunneskaalan ja hän on niin aito.

Harrastukset?

Harrastan metsästystä, uintia, pyöräilyä ja ylipäänsä urheilua. Rakastan myös viettää aikaa perheeni, tyttöystäväni ja ystävieni kanssa keskustellen etenkin musiikista.

Tulevaisuus?

Toivottavasti tulee semmoinen ihminen, joka voi tehdä tästä maailmasta vähän iloisemman musiikin avulla. Kyllä tulevaisuus ja minun elämäni ovat musiikin parissa, se on varmaa.

Jonathan Roozeman Kantapöydässä 11.5.2016
Jonathan Roozeman Helena Hannikaisen ja Inari Tillin vieraana Kantapöydässä. Jonathan Roozeman Kantapöydässä 11.5.2016 Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Jonathan Roozeman

Entä muuta?

Jos jotain vielä pitäisi sanoa musiikista ja omista kokemuksista musiikiurallani, niin ihmiset voisivat olla ymmärtäväisempiä lahjakkaita ihmisiä kohtaan, eikä painaa heitä samalle tasolle muiden kanssa. Tällä tavalla Suomesta tai mistään muualtakaan ei tule niin paljoa tai niin hienoja taiteilijoita kuin mahdollista. Totuus on, että kaikki eivät ole yhtä lahjakkaita, vaan toiset tarvitsevat mitä nyt milloinkin, mutta eivät ainakaan alas painamista ja syrjimistä.

Kommentit
  • Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Säveltäjä Emilie Mayer (1812-̶1883) oli Fanny Mendelssohnin ja Clara Schumannin aikalainen, mutta on vielä saanut astella heidän varjoissaan musiikinhistorian sameiden kerrostumien vähitellen kirkastuessa.

  • Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Cembalisti Marianna Henriksson toimii laaja-alaisesti muusikkona vanhan musiikin alueella, mutta myös monitaiteellisten projektien parissa siltoja vanhan ja uuden musiikin välillä rakentaen.

  • Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin (s. 1958) tuotanto on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut jatkuvassa pienessä muutosliikkeessä. Vähitellen tuo liike tuntuu saavuttaneen pysyvyyden asteen. Edelleen omaääniseen sävelistöön sekoittuu nyt vahvoja romanttis-impressionistisia vaikutteita, jonka johdosta ilmaisussa on lisää hengittävyyttä, hehkua ja näyttävyyttä.

  • Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    1990-luvun alussa perheensä mukana Venäjältä Englantiin emigroitunut Alissa Firsova (s.1986) on jo ehtinyt moneen. Pianistina, kapellimestarina sekä säveltäjänä toimivan moniosaajan kamarimusiikkiteoksia on nyt koottu yhteen tekijän ensimmäiselle profiili-äänitteelle. Äänite sisältää kahdeksan kestoltaan verraten suppeaa kamarimusiikkiteosta.