Hyppää pääsisältöön

Allahin Espanja

Viisi vuosisataa reconquistan, eli Espanjan takaisinvaltauksen, jälkeen muslimit ovat palanneet. Heitä on nyt kaksi miljoonaa, ja määrä kasvaa.

Näin esitellään Ignacio Cembreron tuoretta kirjaa Allahin Espanja, La Espanya de Alá, kirjan kansilehdellä.

muslimit rukoilevat Espanjan kartan päällä
Allahin Espanja muslimit rukoilevat Espanjan kartan päällä la espana de ala

Kannen kuvassa Mekkaan päin rukoilevat muslimit täyttävät Espanjan kartan.
Ihan niin pitkällä ei vielä olla.

Kaksi miljoonaa muslimia on noin neljä prosenttia Espanjan väestöstä, - se on vähemmän kuin Britanniassa tai Ranskassa.
Mutta kymmenessä vuodessa heidän määränsä on tuplaantunut.
Oikeastaan heistä lähes kaikki ovat ilmaantuneet Espanjaan viimeisten 30 vuoden aikana.

Kuitenkin Espanja oli vuosisatoja osa islamilaista maailmaa, 1400-luvun lopulle asti.
Arabiankielessä Espanjasta käytetään edelleen senaikaista nimeä Al-Ándalus.

Reconquistan jälkeen Euroopassa käytiin uskonsotia. Espanja linnoittautui katolilaisuuteen. Maassa piti jokaisen olla kristitty - ja se tarkoitti katolilaista. Vielä tänäänkin espanjalaisille joutuu usein selittämään, että myös luterilainen on kristitty.

Maasta karkotettiin sekä juutalaiset että islaminuskoisten jälkeläiset, jos heidän vain katsottiin teeskentelevän kääntymistä katolilaisuuteen.

Uskonnonvapaus koitti, periaatteessa, 1960-luvulla. Mutta esimerkiksi espanjalaiskaupungeissa Ceutassa ja Melillassa, Afrikan pohjoisreunalla, muslimit eivät saaneet henkilötodistusta, jos olivat muslimeja.
Heidän siis piti kääntyä katolilaisuuteen, muuttaa maasta tai tyytyä osaansa.

Näin oli aina vuoteen 1985 asti.

Annetaanpa Ignacio Cembreron kertoa millaista Ceutassa ja Melillassa, kahdessa vanhassa espanjalaiskaupungissa Marokon rannikolla, on tänään:

"Ceutan jalkapalloliiton edustusto, puheenjohtaja Antonio Garcían johdolla, meni pelikauden alussa ensimmäiseksi Sidi Embarekin moskeijaan.
Heidät otti vastaan islamilaisen yhteisön puheenjohtaja Abdelhuajed Mezquini sekä moskeijan imaami. Yhdessä uskovien kanssa nämä rukoilivat kaikille joukkueille hyvää alkavaa pelikautta.
Sen jälkeen jalkapalloliiton delegaatio siirtyi Afrikan neitsyen katoliseen kirkkoon, missä heitä odottivat pappi Isä Ignacio, sekä neitsytveljeskunnan vanhin, Antonio Fuentes. Nämä toivottivat omasta puolestaan siunausta pelikaudelle.

Vielä jokunen vuosi sitten kukaan jalkapalloliitosta ei astunut moskeijaan, vaikka Ceutan joukkueissa jo oli paljon muslimipelaajia.
Tänään moskeijavierailu nähdään välttämättömäksi kaupungissa, jonka asukkaista lähes puolet on islaminuskoisia.
Melillassa islaminuskoisia lasketaan olevan jo enemmistö. Se on Euroopan unionin alueella ainoa suurehko kaupunki, jossa osuus on yli puolet."

Ceutassa ja Melillassa on kummassakin asukkaita noin 85 000.
Kaupungit on raskaasti aidattu, mutta sillä torjutaan muuttopainetta kauempaa Afrikasta - ympäristön marokkolaisille raja on auki.

Kristityt espanjalaiset ovat usein virkamiehiä - he asuvat keskustassa - tienaavat hyvin. Kasvava muslimiväestö pakkautuu reuna-alueilla slummeihin - heistä moni on nuori, ja työtön. Mutta he ovat espanjalaisia, täysin oikeuksin, kuten Ignacio Cembrero kertoo.

"Islam leimaa elämää Ceutassa ja Melillassa laajemmin kuin missään muussa EU:n kaupungissa. Nämä ovat ainoat EU-kaupungit, joissa islamilainen uhrijuhla on virallinen pyhäpäivä kaupunginvaltuustojen päätöksellä, vuodesta 2010 lähtien.
Uhrijuhlan päivänä teurastetaan tuhansittain Marokosta tuotuja lampaita, joskus kaduilla tai talojen pihoilla - ilman terveyskontrollia ja tainnuttamatta eläintä ensin, kuten eläinsuojelusäännökset edellyttäisivät.

Nyt paikalliset muslimihenkiset puolueet vaativat, että viralliseksi pyhäpäiväksi on saatava myös islamilaisen paastokuukauden Ramadanin viimeinen päivä.
Ramadan on islamin toinen tärkeä juhla, - ja jos kristyillä kerran on joulunsa ja pääsiäisensä, niin miksi muslimit, joita on yhtä paljon tai enemmän, eivät voisi viettää vastaavasti molempia suuria juhliaan ?

Vaatimus ei vielä ole mennyt läpi, mutta monilla työpaikoilla myönnetään jo kaksi vapaapäivää Ramadanin päättyessä. Uhrijuhlan yhteydessäkin pidetään töistä ylimääräinen vapaa.

Nykyisin, kun Ramadan päättyy, aamuvarhaisella tuhannet muslimit kokoontuvat Ceutassa rukoilemaan mäelle, jonka armeija luovuttaa käyttöön. Kaupungin järjestämät bussikuljetukset tuovat väkeä muslimien kaupunginosista.
Islamilaiseen seremoniaan osallistuvat kaupunginjohtaja Juan Jesus Vivas Espanjan kansanpuolueesta, Espanjan hallituksen edustaja, oppositiopuolueet sekä muita silmäätekeviä.
He jakavat aamiaisen islamilaisten yhteisöjen johtajien ja imaamin kanssa.

Jo kuukausia ennen Ramadania kaupungin elimissä valmistellaan juhlakuukauden öiden tapahtumia - samanlaisella tarmolla kuin valmistellaan joulunajan viettoa. Paikallis-tv seuraa Ramadan-öiden tapahtumia lähetyksissään."

Ignacio Cembrero sanoo, että hänen liki nelisataa-sivuinen kirjansa on matka halki muslimien Espanjan.
Hän kuvaa islaminuskoisten uutta elämää ja ongelmia kotimaassaan ammattitoimittajan kiihkottomalla otteella, harvinaisen monipuolisesti ja laajasti.

Cembrero on Pohjois-Afrikan Maghreb-maihin erikoistunut ulkomaantoimittaja. Yli kolme vuosikymmentä (niin, siis juuri sen aikajakson, jona muslimit ovat Espanjaan palanneet) Cembrero työskenteli Espanjan tärkeälle El País -päivälehdelle. - Kunnes lehdistön kriisi johti laajoihin irtisanomisiin muutama vuosi sitten - ja uusien omistajien laskutikku työnsi pihalle kokeneita vanhoja tekijöitä, joukossa Cembrero.

El Paísin taso laski, mutta onneksemme Cembrero ei vaikene.

Ceutasta ja Melillasta kirja Allahin Espanja siirtyy matkustamaan manner-Espanjaan, jossa eniten muslimeita asuu Kataloniassa - yli puoli miljoonaa.

Cembrerolla on vahvaa näyttöä siitä, että Katalonialle omaa valtiota puuhaavat itsenäisyysmieliset ovat aktiivisesti houkutelleet sinne väkeä etenkin Marokosta.
Nk. "uusien katalonialaisten" on haluttu vahvistavan itsenäisyysliikettä, jolla ei ole enemmistöä takanaan, vaikka se johtaakin aluehallintoa.

Ceuta, Melilla ja Katalonia ovat Espanjassa seutuja, joilla viranomaisten mukaan on suurin riski nuorten muslimien radikalisoitumiseen - ja ryhtymiseen ISIS-terrorijärjestön ns. islamilaisen valtion tukijoiksi.

Espanjasta on toistaiseksi lähtenyt ISIS:in riveihin suhteelllisen harva, Cembrero toteaa - tiedossa oli viime vuoden lopulla 139 tapausta. Poliisi on kuitenkin varuillaan - terrorismiepäiltyjen pidätykset ovat moninkertaistuneet vuodesta 2014.

Niitä on tehty mm. Terrassassa, Barcelonan luoteispuolella - sielläkin Cembrero kävi viime kesänä Ramadanin aikaan.

"Lähellä Terrassan moskeijaa on Can Anglada -. Se on korttelialue, jossa katunäkymä on kuin Pohjois-Afrikan maista islamilaista halal-lihaa myyvine lihapuoteineen ja minttuteelle tuoksuvine baareineen.
Can Angladassa asuu noin 17 000 muslimia, enimmäkseen lähtöisin Marokosta.

Kahvila Dar Dersaan terassilla tarjotaan Ramadanin aikana joka ilta päiväsajan paaston päättävä illallinen.
Tänään se on hyväntekeväisyystarjoilu - Anisa tuo terassille kotoaan perinteista marokkolaista harira-keittoa, Hasna kantaa isoilla tarjottimilla cuscusta.

Terassin nurkassa näkyy myös yksi katalonialainen pariskunta. Ovatko he kääntyneet islaminuskoon ?
Eivät. Kahvilan omistaja kuiskaa, että on myös köyhiä katalonialaisia, jotka käyttävät muslimien hyväntekeväisyyttä - ja hänestä on ihan hyvä niin.

Yhteiselämä korttelien harvojen alkuperäisasukkaiden kanssa on korrektia. Hankausten välttämiseksi on luotu muslimien vapaaehtoispartioita.

Yön viimeisen rukoushetken jälkeen sadat, ehkä tuhannet miehet - ja jotkut naisetkin - kulkevat ryhmissä kaduilla ja juttelevat penkeillä -. He odottavat aamunkoiton rukoushetkeä.
Vanha katalonialaisrouva ilmestyy parvekkeelle valittamaan, ettei voi nukkua. Poliisitkin partioivat alueella, mutta rouvaa auttaa muslimien vapaaehtoispartio. Rouva hymyilee heille, kun he onnistuvat vaimentamaan äänekkäiden nuorten porukan."

Mutta toisaalla Barcelonan provinssissa, Mataróssa, Ramadan poiki vihaisia valituksia kaupunginjohdolle. Siellä moskeijan rukouskutsut tulvivat kaiuttimista kadulle -.
Käy ilmi, että valituksia on monesta muustakin.

"Katalonialaisen e-noticies -verkkolehden johtajalla Xavier Riusilla on erilainen näkemys yhteiselosta muslimiyhteisön kanssa.
Hän asuu Martorellin vanhassakaupungissa Barcelonan seudulla. Hän arvioi, että maahanmuuttajia on ainakin 30 prosenttia asukkaista.
- Suhtautumisesi ilmiöön alkaa muuttua, kun näet kotikadullasi paljon chilaba-kaapuja, pitkiä partoja - ja naisilla mustia nihab-kaapuja, jotka peittävät kaiken paitsi silmät, sanoo tämä toimittaja, jonka verkkolehdessä kirjoitetaan laajalti maahanmuutosta.
- Suhtautumisesi muuttuu täysin, kun lastesi koulussa puolet oppilaista on maahanmuuttajia - joillakin luokilla on 15 pohjoisafrikkalaista, pari pakistanilaista ja vain neljä tai viisi täkäläistä, hän jatkaa.
- Älkää tulko kasvatusekspertit sanomaan minulle, ettei se vaikuta opetuksen tasoon ! Tilanne on ongelma heille sekä meille - heille, koska integroituminen yhteiskuntaan vaikeutuu - ja meille, koska koulun opetuksen taso heikkenee", toimittaja Rius sanoo.

Cembrero huomauttaa, että oppimistuloksia heikentää myös, jos vanhemmat lähettävät lapsia islamilaisiin maihin pänttäämään koraania.
Esimerkiksi Kataloniassa asuvia muslimilapsia on löydetty toistasataa koraanikoulusta Gambiasta.
Syitä tähän on monia, mutta yksi on Cembreron mukaan se, ettei Espanjan kouluissa ole käytännössä lainkaan islamilaista uskonnonopetusta.

Kouluongelmia poikivat lisäksi ajoittain epäilyt kouluruuan ehkä sisältämästä sianlihasta.
Kiistoja islamilaisen huivin käytöstä on jatkuvasti.
Ja usein muslimivanhempien on vaikea hyväksyä, että teini-ikään tulevat tytöt ovat samassa luokassa tai jopa voimistelutunnilla poikien kanssa -.

Muslimeilla on oma sosiaalinen kontrollinsa, ja on valvojiakin, jotka luovat painetta olla hyvä muslimi.
Espanjassa toimii kaikessa hiljaisuudessa hisba, ns. islamilainen poliisi - Cembreron mukaan ainakin Kataloniassa ja Andalusiassa. Kyse on uskontokonservatiiveista, jotka moittivat väärästä käytöksestä. Yleensä he painostavat, mutta eivät ryhdy väkivaltaan.

Kataloniassa nuori muslimi kertoi Cembrerolle miten oli kohdannut hisban eräänä yönä kadulla tupakoidessaan: kaksi valkokaapuista miestä, joilla oli leikatut parrat - he olivat lukeneet hänelle profeetan sanoja, kuulustelleet käyttääkö alkoholia - ja vaatineet uhkaavaan sävyyn jättämään paheet, kuten tupakoinnin - koska muuten ei ole hyvä muslimi.

Cembrero on kirjaansa varten puhunut satojen eri ihmisten kanssa, tehnyt paljon toimittajan jalkatyötä. Hänen kontaktipohjansa ulottuu poliisin ja salaisen palvelun lähteistä islamilaisten yhteisöjen johtajiin ja kadunmiehiin.

Häneen luotetaan - yksi kirjan kiinnostavimmista jaksoista on kuvaus musliminuorten leiriltä, jossa hän lienee ollut ainoa kristitty.
Leirin pitivät espanjalais-marokkolaiset islamilaiset järjestöt tunnuksella "Musliminuoriso - osallistuminen ja hengellisyys".

"Isoon luentosaliin on pakkautunut 270 nuorta, iältään 17-22 vuotta.
Tytöt - noin kolmasosa heistä ilman huivia - juttelevat ja syövät karkkia salin vasemmalla reunalla. Pojat tekevät samaa oikealla reunalla.
Kun kysymysten vuoro tulee, kaikki sekoittuvat yhdeksi pitkäksi jonoksi mikrofonin taakse - sillä niin monilla on kysyttävää.

Nuoret ovat eri puolilta Espanjaa - useimmat marokkolaistaustaisia, mutta on myös espanjalaisia Ceutasta ja Melillasta sekä käännynnäisiä.
Monet kysymykset koskevat arkielämää.
Miksi naiselta on kielletty parfyymin käyttö ja mieheltä ei, kysyy yksi tyttö.
Onko jotain pahaa siinä, jos mies leikkauttaa hiuksiinsa jonkin kuvion ?
Onko Burger Kingin liha muslimille sopivaa vai vääränlaista ?

- Ette joudu helvettiin hajuveden käytöstä tai omaperäisestä hiusleikkauksesta, vastaa hymyillen marokkolainen Houssein el Ouarichi, joka johtaa järjestöä "Vuoropuhelun ja osallistumisen puolesta".
- Islam kehottaa eleganssiin ja siisteyteen. Mutta jos hajuvedellä aiot houkutella miehiä syntiin, niin silloin erehdyt, hän sanoo kysymyksen tehneelle tytölle.

Tyttöjen jatkuva huoli on islamilainen huivi, hijab.
- Työpaikallani minua pyydetään ottamaan huivi pois. Pitääkö minun suostua, kysyy Khadija ahdistuneena.
Brahim taas kertoo, ettei pääse työpaikalla rukoilemaan silloin kuin pitäisi. Voiko rukoukset tehdä yhdellä kertaa työpäivän jälkeen ?

Espanjan islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Mounir Benjelloun neuvoo hakemaan oikeutta tuomioistuimista, jos katsoo uskonvapauttaan loukattavan.

Tyttöjä kiinnostaa myös avioliitto ei-muslimin kanssa - aivan kuin jotkut heistä pohtisivat tätä vaihtoehtoa, jota islamissa pidetään hyvin pahana.
Islamissa katsotaan, että uskonnon siirtää lapsilleen isä. Siksi muslimimiehet voivat naida kristityn, eikä tämän ole pakko kääntyä islamiin.
Naisilta edellytetään avioliittoa muslimin kanssa.

Mohammed nostaa lopulta esiin teeman, joka kaikkia eniten huolettaa.
- Koulussa meille sanotaan, että olemme jihadisteja - että islam ja jihad on sama asia.
Sali hiljenee.
(...)

El Ouarichi yrittää antaa aineksia, joilla vastata väitteeseen.
- Meidän on tehtävä hyvin selväksi, että torjumme aina väkivallan, ja erityisesti silloin, jos sitä tehdään uskontomme nimissä. Toiseksi pitää muistuttaa, että me muslimit olemme terrorismin ensimmäisiä uhreja, kuten osoittaa iskuissa kuolleiden muslimien määrä. Kolmanneksi on selitettävä, että islam on rauhan uskonto."

Nuoret kysyvät myös miten islamilainen sharia-laki sopii demokratiaan, jossa parlamentti säätää lait.
He näyttävät eksyneiltä hyvin erilaisten kultuurivaatimusten välissä.

Cembreron tyyli on kertova, hän siteeraa jatkuvasti muita - mutta liekö sattumaa, että kertomus tukee hänen muutamia teesejään.

Yksi niistä on, että radikalisoituvat, terroristien kutsuihin lankeavat muslimit, ovat Euroopassa maahanmuuttajien toista tai kolmatta polvea.

"Ns. Islamilaisen valtion viestien kohderyhmä ovat usein muslimiperheiden lapset, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen.
He alkavat ladata terroristien videoita internetistä, chattailla radikaalien kanssa - ja harkita attentaattia tai matkaa Syyriaan sotimaan.
Mutta köyhyys ei ole avainsyy, joka työntää heidät tekemään niin. Tärkein syy on oman identiteetin sekavuus ja halu löytää siihen ratkaisu.

Tämä selittää miksi tuhansista terroristeihin liittyneistä eurooppalaisista nuorista monilla on ollut mahdollisuus työpaikkaan, ja joillakin on korkeakouluopintojakin.
Espanjassa lähes joka neljännellä jihadismin takia pidätetyllä on yliopistokoulutus.
Suunnanmenetys elämässä ei kosketa ensimmäisen sukupolven maahanmuutajia. Heillä on juuret synnyinmaassaan. He keskittyvät avaamaan tietä maassa, johon ovat asettuneet. Suunnanmenetys koskee heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan.

Ranskassa, Britanniassa, Saksassa, Belgiassa ensimmäiset suuret muslimien muuttoaallot tulivat 60- ja 70-luvuilla. Sen ajan siirtolaisilla on tänään lapset ja lapsenlapset -. Nämä uudet sukupolvet ovat niitä, joista ovat lähteneet eurooppalaiset taistelijat Syyriaan ja Irakiin.
(...)

Espanjassa muslimien maahanmuutto alkoi myöhemmin kuin pohjoisempana Euroopassa. Se alkoi todenteolla 1990-luvun lopulla. Heidän lapsensa, toinen sukupolvi, alkaa vasta tulla aikuisikään, eikä kolmatta vielä ole.
Tämä osaltaan selittää, että terroristien riveihin Syyriaan ja Irakiin lähtijöitä on Espanjassa ollut suhteessa vähemmän."

Cembrero katsoo, että Espanjaan viime vuosikymmenellä vyörynyt maahanmuuttajien tulva on onnistuttu melko hyvin sopeuttamaan - jossain määrin jopa muslimit, joiden sopeuttaminen on Cembreron mukaan kaikkein vaikeinta.
Islaminpelko on Espanjassa vähäistä, huolimatta historiasta - tai ehkä juuri sen ansiosta.
Talouskriisin tuoma suurtyöttömyyskään ei ole johtanut mainittaviin hyökkäilyihin maahanmuuttajia vastaan.
Mutta Cembrero sanoo, että muslimien osuus Espanjan ja koko Euroopan väestöstä kasvaa jatkossakin väistämättä.
Hän uskoo, että tulijat vähitellen, kivuliaasti, omaksuvat elämäntavat uusissa isänmaissaan.
Sopeuttaminen kuitenkin vaatii hänen mielstään myös poliittisia toimia.

"Sopeutumisen auttamiseksi olisi tuettava eurooppalaisen, maltillisen ja avoimen islamin luomista. Tuettava islamin etäännyttämistä siitä kalkkeutuneesta uskonnosta, joka hallitsee monissa tulijoiden lähtömaissa.
Ennen kaikkea on irrottava islamista, jota Saudi-Arabia levittää dollaritukkujen voimalla, ja jonka äärimmäisimmät tulkinnat inspiroivat terroristiryhmiä, kuten ns. islamilaista valtiota.
Eurooppalaisen islamin synnyttämisen auttamiseksi julkisen vallan on, ainakin joksikin aikaa, luovuttava maallisuudesta ja puututtava, kuten entisaikoina, kirkollisiin asioihin.
Tämä ei tarkoita, että valtiojohdon olisi nimitettävä imaamit, mutta heitä on seurattava tarkkaan, jotta huonot paimenet eivät johda uskovia harhaan.
Se on yhteinen tehtävä, johon muslimiälymystön ja teologien on myös osallistuttava - miettimällä miten modernisoida uskonto, joka viime vuosikymmenet on kulkenut päinvastaiseen suuntaan."

Jyrki Palo

Kirja: Ignacio Cembrero: "La Espana de Alá", La esfera de libros 2016, 386 s.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta