Kaivosten ympäristövalvonnassa yhä puutteita

Kun Talvivaaran ympäristökatastrofi alkoi paljastua vuonna 2012, katseet kääntyivät myös valvovaan viranomaiseen, Kainuun ely-keskukseen. Kävi ilmi, että viranomaiset olivat tienneet Talvivaaran ongelmista, mutta eivät olleet tarttuneet niihin riittävän kovalla kädellä.

Muutkin ely-keskukset olivat antaneet valvomilleen kaivoksille lähinnä huomautuksia ja kehotuksia, mutta eivät olleet käyttäneet kovempia keinoja, kuten hallintopakkoa. Asian selvittyä ympäristöministeriö tiukensi valvontaohjeitaan.

Ohjelmassa Ylivuotoja kultakaivoksilla MOT selvittää, miten Kittilässä ja Orivedellä toimivien kultakaivosten ympäristövalvonta toimii ja ovatko ministeriön uudet ohjeet parantaneet ympäristöriskien hallintaa.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka myöntää, että kaivosten valvonnassa on ollut parantamisen varaa. ”Jos toiminnanharjoittaja ei ryhdy toimiin kehotuksista, niin kyllä se hallintapakkokin nykyisten valvontaohjeiden mukaan aika nopeasti tulee. Se on vähän raskas menettely. Se on varmaan ollut syy sen käytön vähäisyyteen. Sitten semmoinen suomalainen tapa, että kun puututaan asiaan, niin kyllä se varmaan tekee näin. Ainahan se ei mene näin.”

Kun nykyinen kaivosbuumi alkoi, virkamiehet olivat hämmennyksissään. Suomalaisen käytännön mukaan ympäristöluvat myönnetään hakijan toimittamien tietojen perusteella. Mitään omia selvityksiä viranomaiset eivät tee. Myöhemmin on käynyt ilmi, että kaivosyhtiöiden toimittamat tiedot ovat olleet puutteellisia. Ennen vuotta 2010 myönnetyissä ympäristöluvissa ei ole ollut lainkaan päästöraja-arvoja monille haitallisille aineille.

Australialainen Dragon Mining louhii kultaa Orivedellä. Kaivoksen viereiset järvet ovat saastuneet pahoin kaivostoiminnan takia. Oriveden kultakaivoksen ensimmäisen ympäristöluvan käsittely kesti kuusi, ja toisen luvan käsittely viisi vuotta. Viime joulukuussa aluehallintovirasto teki suomalaisittain harvinaisen päätöksen: se hylkäsi Dragon Miningin ympäristölupahakemuksen.

Yhtiö on valittanut päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Myös lupia valvova ELY-keskus on valittanut hallinto-oikeuteen luvat myöntävän aluehallintoviraston päätöksestä. Ympäristöluvan myöntänyt aluehallintovirasto ja lupaa valvova ely-keskus ovat eri mieltä siitä, miten kaivostoiminnan päästöt saataisiin parhaiten kuriin.

Viranomaisten sähläys lupaprosessissa on johtanut erikoiseen tilanteeseen: kultakaivos toimii edelleen vuonna 2000 haetulla ympäristöluvalla, joka ei sisällä juuri lainkaan päästöraja-arvoja. Luvassa ei ole myöskään vakuutta kaivostoiminnan lopettamisen varalta. Alapuolisten vesistöjen tila uhkaa heiketä entisestään.

Kanadalaisyhtiö Agnico Eaglen omistama Kittilän Suurikuusikko on Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on kasvattanut tuotantoaan yli ympäristöluvassa arvioidun määrän ja päästänyt Seurujokeen enemmän jätevesiä, kuin lupa sallisi. Lapin ELY-keskus on siunannut toiminnan antamalla kaivokselle poikkeuslupia jätevesien purkuun ja tuotannon kasvattamiseen.

Nyt ympäristöhallinnon tehokkuutta ja asiantuntemusta pyritään parantamaan. Hallituksen esityksen mukaan ympäristölupien myöntäminen ja valvonta laitettaisiin samaan virastoon. Samalla lupaprosesseja pyritään sujuvoittamaan ja lisäämään neuvotteluja toiminnanharjoittajien kanssa. Nähtäväksi jää, mihin tämä riittää.

MOT: Ylivuotoja kultakaivoksilla
TV1 maanantaina 16.5. klo 20
Toimittaja: Riikka Kaihovaara