Tämä tuhansien järvien, jokien ja saarten maa
Palkitun luontodokumentaristi Petteri Saarion sarjat Suomen kiehtovimmista joista, järvistä ja saaristoista ovat kunnianosoitus kauniille vesistöillemme ja meidän suomalaisten suhteelle veteen.
Jos suomalaisilta kysytään, mikä maassamme on parasta, epäilemättä moni mainitsee ensimmäisenä Suomen runsaat vesistöt. Meistä jokaisella on suhde veteen, ja se on varsin ymmärrettävää, sillä Suomesta on lähes mahdotonta löytää pitäjää, jossa ei olisi vettä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä, 647 jokea ja lähes 180 000 saarta.
Palkittu luontodokumentaristi Petteri Saario esittee maamme vesistöjen aarteet kolmessa dokumenttisarjassaan. Jokiemme helmet, Järviemme helmet ja Veden saartamat kertovat luonnosta ja elämästä veden äärellä kaikkina vuodenaikoina eri puolilla Suomea.
Matka veden ääreen ja sen pinnan alle on myös matka suomalaisten luontosuhteen ja kulttuuriperinnön ytimeen.
Tuskin mikään kuvastaa paremmin elämää kuin virtaava vesi. Välillä se tulvii yli äyräidensä, välillä kuivuu pois. On suvantoja, on pyörteitä ja kuohuja, ja niistä jokaisesta tarttuu matkallemme jotain mukaan. Veden liike vie mukanaan, rajan taa, tuntemattomiin maailmoihin.
Jokiemme helmet
Ilman virtaavaa vettä ei olisi suomalaista luontoa eikä kulttuuria. Suomi asutettiin jokia pitkin, ja jokien varsille kohosivat varhaisimmat yhdyskunnat.
Ensimmäiset joistamme olivat jäätikköjokia. Ne syntyivät jääkauden jälkimainingeissa 11 000 vuotta sitten. Tuhannet vuodet joet virtasivat vapaina tarjoten niiden varsille asettuneille ihmisille niin ruumiin kuin sielunkin ravintoa. Tuskin mikään muu elinympäristömme on synnyttänyt yhtä paljon tarinoita kuin juuri joki.
Jokiemme helmet -sarjassa esitellään kuusi merkittävää jokea Etelä-Suomesta Jäämerelle. Virtojen matkaan päästään Porvoonjoella, Oulankajoella, Kymijoella, Tornionjoella, Kyrönjoella ja Tenojoella.
Jokiemme helmet Areenassa
Jakso 1: Porvoonjoki
Porvoonjoen varrelle asettuivat jääkauden jälkeen riistan perässä tulleet ensimmäiset suomalaiset 10 900 vuotta sitten asumaan.
Jakso 2: Oulanka ja Kitka
"Se on kuin elävä olento ja uskollinen metsäkumppani." Vanha kuvaus joesta sopii täydellisesti Kuusamon jokiin.
Jakso 3: Kymijoki
Etelä-Suomen mahtivirralla Kymijoella kohdataan jalokaloja ja mykistäviä maisemia.
Jakso 4: Tornionjoki
Tornionjoki, ainoa vapaa suurjokemme, saa alkunsa tunturipuroista. Se laskee läpi soisten erämaiden, ohi kontioiden ja ahmojen.
Jakso 5: Kyrönjoki
Joki on paljon muutakin kuin pääuoma: se on suisto ja latvapuro. Ei ole liioiteltua sanoa, että koko Etelä-Pohjanmaan maakunta on kasvanut Kyrönjoen ja sen jokilaaksojen varaan.
Jakso 6: Tenojoki
Teno on Jäämereen laskeva, läpi huikeiden tunturimaisemien kulkeva valtavirta, jonka molemmilla rannoilla kukoistaa saamelainen kulttuuri.
Keskitin ajatukseni kirkkaanvihreään veteen, joka luo niityistä vehreät. En saata istua virran äärellä uppoutumatta syvälliseen uneksintaan tai muistelematta nuoruuteni onnellista aikaa. Sen ei tarvitse olla kotijokeni tai tuttu vesi. Tuntematon vesi tietää kaikki salaisuuteni. Samat muistot virtaavat kaikista lähteistä.
Mökkisaunan lauteilla huolet kirpoavat kehosta kuin hikipisarat. Ihminen puhdistuu sisältä ja ulkoa - ja viimeiset synninrippeet huuhtoutuvat Saimaan sineen. Elämä saa alkunsa vedessä: ihminenkin kehittyy kohdussa vedessä polskien. Yksinäinen uintiretki Saimaan syleilyssä on kuin paluu maaemon kohtuun.
Järviemme helmet
Jos joku luonnossa on meille suomalaisille pyhää niin järvi. Oma paikka puhtaan järven rannalla - se on ollut ja on yhä suomalainen unelma. Mökkielämä tarjoaa mahdollisuuden järviluonnosta nauttimiseen ja hiipuvan luontosuhteemme vahvistamiseen.
Järvi on tarjoillut runsaskätisesti veden viljaa. Järvessä on virkistäydytty ja sitä pitkin on päästy kesät talvet oikaisemaan vastarannalle. Muidenkin kuin järvestä innoitusta hakeneiden taiteilijoiden mieli on järvenselkää katsellessa levännyt - tai noussut lentoon, kohonnut korkeuksiin.
Järviemme helmet -dokumenttisarja on henkilökohtainen matka suomalaiseen järviluontoon ja järvistä riippuvaisten suomalaisten luontoon. Saario kiersi kolmen vuoden aikana yli 300 päivää seitsemällä suomalaisjärvellä: Saimaalla, Inarijärvellä, Päijänteellä, Lahden Vesijärvellä, Säkylän Pyhäjärvellä, Lappajärvellä ja Oulujärvellä.
Järviemme helmet Areenassa
Jakso 1: Saimaa
Saimaalla pohditaan mökkielämän syvintä olemusta, osallistutaan Sulkavan soutuun ja etsitään saimaannorppaa.
Jakso 2: Inarijärvi
Inarijärvi on läntisen Euroopan upein erämaajärvi, jonka rannoilla voi törmätä ahmaan, karhuun, piekanaan ja merikotkaan.
Jakso 3: Säkylän Pyhäjärvi
Jos joku luonnossa on meille pyhää niin järvi. Ei siis ihme, että 188 000 järvestämme 33 on Pyhäjärviä. Tunnetuin niistä lienee kaloistaan ja linnuistaan kuulu Säkylän Pyhäjärvi.
Jakso 4: Lappajärvi
Lappajärvi on Suomen upein kraaterijärvi, jolla on ollut jo vuosituhansia keskeinen merkitys elannon antajana Etelä-Pohjanmaan asukkaille.
Jakso 5: Oulujärvi
Oulujärvi laajoine järvenselkineen on mahtava suurjärvi, jonka äärellä voi kohdata erämaisen järviluonnon ja rikkaan kulttuurihistorian perinteen.
Jakso 6: Päijänne
Vääksyn kanavan toisiinsa liittämillä Päijänteellä ja Vesijärvellä kuljetaan vanhoilla höyrylaivoilla ja ihastellaan rantojen satumaista aamu-usvaa.
Mutta joka on kerran nähnyt Saiman, tahi Näsijärven, tahi Mallasveden, tahi Roineen, tahi muut sellaiset sinivedet – sillä sellaisia löytyy lukemattoman paljo, – hän ei saata koskaan unhottaa sellaista näköä. Se menee sydämehen, ja täytyyhän ihmisen kiittää kaiken hyvän Luojaa, joka valmisti hänelle niin ihanan asunnon maan päällä.
Kun ensimmäisen kerran vierailin Vartiosaaressa, tunsin astuneeni lapsuuteni satukirjaan. Eihän tällaista idylliä luulisi löytyvän enää mistään, ei ainakaan muutaman virstan päässä Helsingin Kauppatorilta. Vartiosaaressa kiire jää ja mieli lepää.
Veden saartamat
Suomi on saaristojen ja saarten maa. Jos mukaan lasketaan vähintään aarin kokoiset luodot, saaria on lähes 180 000. Yli puolen hehtaarin kokoisia niistä on 76 000. Jääkauden perintömme on monimuotoisuudessaan vertaansa vailla koko maailmassa. Ympäri vuoden asuttuja saaria Suomessa on yli 500, enemmän kuin saaristaan kuuluilla Kreikalla ja Tanskalla yhteensä.
Suomalainen saaristomaisema koostuu puuttomista ja myrskyjen ruoskimista ulkoluodoista Nestori Miikkulaisen sisävesien vehreisiin kulttuurimaisemiin. Saaret ovat haasteellisia mutta samalla innostavia elinympäristöjä, joissa arki ja juhla kumpuavat yhä aidosta saaristolaisuudesta. Keitä saaristoissamme nykyään asuu ja mitä tämän päivän saaristolainen elääkseen tekee?
Kurkista kuvauspaikoille
Veden saartamat -sarjassa kuljetaan kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina kuudessa eri saaristossa: itäisellä Suomenlahdella, Helsingin edustalla, Saaristomerellä, Merenkurkussa sekä sisävesillä Saimaan Puumalassa ja Pihlajavedellä ja Pielisen Paalasmaalla.
Veden saartamat Areenassa
Jakso 1: Itäinen Suomenlahti
Porvoon Pellingissä kurkistetaan veneenrakentajan, kauppiaan, koulun ja kalastajan arkeen. Kotkan Haapasaaressa seurataan merivartioiden elämää.
Jakso 2: Pielinen
Paalasmaan saaristo Pohjois-Karjalassa lumoaa korkeuseroillaan. Saariston suvessa vietetään Suomen suurinta mökkiläistapahtumaa.
Jakso 3: Saimaa
Millaista on saaristolaisuus Nestori Miikkulaisen kotikulmilla Puumalan Niinisaaressa? Okkolan matkailutilalla emännän ruislimppu vie kielen mukanaan ja navetan ylisillä soivat Niinijatsit.
Jakso 4: Saaristomeri
Dokumentissa kuljetaan kansallispuiston hyljeluodoilta merikotkien hallitsemille saarille, vieraillaan Utössä ja tutustutaan kenties Suomen omituisimpaan matkailukohteeseen ja sen persoonalliseen isäntään.
Jakso 5: Merenkurkku
Vaasan edustalla ihastellaan maan kohoamisen muovaamia maisemia. Bergössä, Raippaluodossa ja Björkössä tutustutaan perinteisiin saaristolaisammatteihin.
Jakso 6: Helsingin saaristo
Vartiosaaressa koskemattoman luonnon helmassa hiljennytään pohtimaan Helsingin saariston tulevaisuutta. Mitä tapahtuu, jos ainutlaatuiseen saareen rakennetaan silta ja asuinlähiö?
Ma lykkään purteni laineillen
ja järven poikki sen ohjaan
ja lasken salmia saarien
tuon pienen poukaman pohjaan.Ja rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto,
koti peippojen, kerttujen keväisten
ja laulujen, tuoksujen kehto.
Vesi on inspiroinut suomalaisia taiteilijoita kautta aikojen. Se kuuluu Jean Sibeliuksen musiikissa, Tove Janssonin tarinoissa ja Eino Leinon runoissa, näkyy Akseli Gallen-Kallelan maalauksissa ja I.K. Inhan valokuvissa. Taiteilijat ja heidän teoksensa ovat muovanneet identiteettiämme kuin kuvaveistäjä savea, ilman vesistöjämme käsitys itsestämme olisi hyvin toisenlainen.
Vesistöt tarjoavat myös nyky-Suomessa ruokaa ja virkistystä, kulkuväylän tai paikan rauhoittua ihmisille, jotka asuvat niiden rannoilla tai kaipaavat vesille lomillaan. Vesistöt ovat kuitenkin herkkiä muutoksille ja saasteille - veden äärellä on helppo ymmärtää, miten tärkeä merkitys puhtaalla luonnolla hyvinvoinnillemme on.
Tutustumisen suomalaiseen luontoon, kulttuurihistoriaan ja elämäntapaan on hyvä aloittaa veden ääreltä.
Info: Tässä on ollut ulkoinen upotus, joka nyt ei enää toimi, ja siksi on poistettu.
Tenojoki
Teno on Jäämereen laskeva, läpi huikeiden tunturimaisemien kulkeva valtavirta, jonka molemmilla rannoilla kukoistaa saamelainen kulttuuri.
Katso jakso Areenassa
Inarijärvi
Inarijärvi on läntisen Euroopan upein erämaajärvi, jonka rannoilla voi törmätä ahmaan, karhuun, piekanaan ja merikotkaan.
Katso jakso Areenassa
Tornionjoki
Tornionjoki, ainoa vapaa suurjokemme, saa alkunsa tunturipuroista. Se laskee läpi soisten erämaiden, ohi kontioiden ja ahmojen.
Katso jakso Areenassa
Oulanka ja Kitka
"Se on kuin elävä olento ja uskollinen metsäkumppani." Vanha kuvaus joesta sopii täydellisesti Kuusamon jokiin.
Katso jakso Areenassa
Oulujärvi
Oulujärvi laajoine järvenselkineen on mahtava suurjärvi, jonka äärellä voi kohdata erämaisen järviluonnon ja rikkaan kulttuurihistorian perinteen.
Katso jakso Areenassa
Merenkurkku
Vaasan edustalla ihastellaan maan kohoamisen muovaamia maisemia. Bergössä, Raippaluodossa ja Björkössä tutustutaan perinteisiin saaristolaisammatteihin.
Katso jakso Areenassa
Lappajärvi
Lappajärvi on Suomen upein kraaterijärvi, jolla on ollut jo vuosituhansia keskeinen merkitys elannon antajana Etelä-Pohjanmaan asukkaille.
Katso jakso Areenassa
Pielinen
Paalasmaan saaristo Pohjois-Karjalassa lumoaa korkeuseroillaan. Saariston suvessa vietetään Suomen suurinta mökkiläistapahtumaa.
Katso jakso Areenassa
Kyrönjoki
Joki on paljon muutakin kuin pääuoma: se on suisto ja latvapuro. Ei ole liioiteltua sanoa, että koko Etelä-Pohjanmaan maakunta on kasvanut Kyrönjoen ja sen jokilaaksojen varaan.
Katso jakso Areenassa
Saimaa
Saimaalla pohditaan mökkielämän syvintä olemusta, osallistutaan Sulkavan soutuun ja etsitään saimaannorppaa.
Katso jakso Areenassa
Saimaalla
Millaista on saaristolaisuus Nestori Miikkulaisen kotikulmilla Puumalan Niinisaaressa? Okkolan matkailutilalla emännän ruislimppu vie kielen mukanaan ja navetan ylisillä soivat Niinijatsit.
Katso jakso Areenassa
Päijänne ja Vesijärvi
Vääksyn kanavan toisiinsa liittämillä Päijänteellä ja Vesijärvellä kuljetaan vanhoilla höyrylaivoilla ja ihastellaan rantojen satumaista aamu-usvaa.
Katso jakso Areenassa
Säkylän Pyhäjärvi
Jos joku luonnossa on meille pyhää niin järvi. Ei siis ihme, että 188 000 järvestämme 33 on Pyhäjärviä. Tunnetuin niistä lienee kaloistaan ja linnuistaan kuulu Säkylän Pyhäjärvi.
Katso jakso Areenassa
Kymijoki
Etelä-Suomen mahtivirralla Kymijoella kohdataan jalokaloja ja mykistäviä maisemia.
Katso jakso Areenassa
Porvoonjoki
Porvoonjoen varrelle asettuivat jääkauden jälkeen riistan perässä tulleet ensimmäiset suomalaiset 10 900 vuotta sitten asumaan.
Katso jakso Areenassa
Itäinen Suomenlahti
Porvoon Pellingissä kurkistetaan veneenrakentajan, kauppiaan, koulun ja kalastajan arkeen. Kotkan Haapasaaressa seurataan merivartioiden elämää.
Katso jakso Areenassa
Helsingin saaristo
Vartiosaaressa koskemattoman luonnon helmassa hiljennytään pohtimaan Helsingin saariston tulevaisuutta. Mitä tapahtuu, jos ainutlaatuiseen saareen rakennetaan silta ja asuinlähiö?
Katso jakso Areenassa
Saaristomeri
Dokumentissa kuljetaan kansallispuiston hyljeluodoilta merikotkien hallitsemille saarille, vieraillaan Utössä ja tutustutaan kenties Suomen omituisimpaan matkailukohteeseen ja sen persoonalliseen isäntään.
Katso jakso Areenassa
Artikkelin pohjana on käytetty esittelytekstejä ja kuvamateriaalia sarjoista Jokiemme helmet (2006), Järviemme helmet (2010) ja Veden saartamat (2012).
16.2.2022 - interaktiivinen kartta poistettu ja korvattu kuvalla ja teksteillä
