Tekoveri ja sairaalavaatteet ovat arkipäivää Sykkeen pukusuunnittelija Ninna Päiväläiselle. Pukusuunnittelija synnyttää hahmot visuaalisesti ja ulkoisesti henkiin. Pukusuunnittelija koluaa kirppareita ja kauppoja – sovittaa vaatteet näyttelijöille ja synnyttää uutta.
Ninna Päiväläinen on ollut Sykkeessä mukana ensimmäiseltä kaudelta lähtien. Päiväläinen on tehnyt pukusuunnittelija Ninni Lahtisen kanssa pitkään yhteistyötä ja heitä pyydettiin yhdessä tarttumaan Sykkeen puvustukseen.
Päiväläinen ei ole itse aiemmin ollut mukana tekemässä sairaalasarjaa, mutta koki uuden miljöön innostavana: ”Koska kyseessä oli traumapoli, tiesimme lähtökohtaisesti, että kyse on traagisista ja koskettavista aiheista. Haaste oli kiinnostava. ”
Ennen sarjan kuvauksia koko tekijätiimi pääsi koulutukseen, jossa heille kerrottiin sairaaloiden käytännöistä. Pukusuunnittelijaa kiinnosti erityisesti puvustukseen liittyvät konkreettiset opit – missä tilanteessa käytetään kumihanskoja, milloin maskeja, myssyjä tai suojia? Milloin potilaalla on avopaita, milloin potilasvaatteet? Päiväläinen kertoo, että Sykkeessä ei voi ”feikata”, ei voi ohittaa mitään, kaikki täytyy tehdä just niin. Sykettä tehdään loppujen lopuksi uskottavuuden ehdoilla.
Vaatteet osana karua sairaalamaailmaa
Hoitajien työvaatteita mietittiin sarjan suunnitteluvaiheessa paljon. Niiden haluttiin sopivan ympäristöön, mutta kuitenkin olevan kuvitteelliselle traumapolille ominaisia. Yhteistyökumppani löytyi Medanta-yrityksestä, joka valmistaa sarjan tutut harmaat työvaatteet. Hoitajien näpsäkät kengät ovat Otz shoes -merkkisiä. Päiväläinen painottaa, miten upeaa on, että sarjalla on tällaisia innokkaita yhteistyökumppaneita, jotka ovat pysyneet mukana tekemisessä alusta lähtien.
Sairaalavaatteet tuovat lisädraamaa ja traagisuutta potilaiden kohdalla ja kuvastavat sitä pahaa oloa, jota kuhunkin keissiin liittyy.
Potilasvaatteiden ei puolestaan ole tarkoituskaan olla kauniita. Ne ovat löysiä ja roikkuvia, vaaleita ja kalpeita, ne ovat osa karua ja todellista sairaalamaailmaa. Päiväläinen painottaa, että niiden ei kuulukaan olla imartelevia. ”Sairaalavaatteet tuovat lisädraamaa ja traagisuutta potilaiden kohdalla ja kuvastavat sitä pahaa oloa, jota kuhunkin keissiin liittyy.”
Vaatteet ovat loppujen lopuksi työkalu näyttelijälle. Päiväläinen kertoo huomanneensa, miten näyttelijän olemus muuttuu jo ainoastaan vaatteiden ansiosta. ”Huomaan sen voiman, minkä ne vaatteet tuovat, miten paljon se vaikuttaa näyttelijän suoritukseen ja siihen fiiliksen, johon näyttelijän pitäisi päästä.”
Vaatekaapit auki
”Meidän raamattu on käsikirjoitus”, kertoo Päiväläinen kysyttäessä, miten hahmot rakentuvat puvustuksessa. Käsikirjoitus luo mielikuvan siitä, millainen kukin hahmo on. Päiväläinen selittää, että esimerkiksi Marleena on sellainen luonnonläheisempi ja kaikista värikkäin. Johanna puolestaan on täsmällisempi ja hänelle on tärkeää, että päällisin puolin kaikki on hyvin.
Holopaisella on kotona kaapissaan rivi samaa paitaa.
Päiväläinen kertoo myös, että Max pukeutuu hieman näyttävämmin, kuin esimerkiksi Holopainen, jonka yksinkertaiset vaatteet ovat osa hahmoa. Holopaisella toistuu pikeepaita, koska ei pysty poikkeamaan normeistaan: ”Ajatus lähti muistaakseni aluksi Ninniltä, että Holopaisella on kotona kaapissaan rivi samaa paitaa. Olisiko jopa samana värinä, mutta halusimme kuitenkin hieman vaihtelua myös Holopaisen ulkoiseen olemukseen.”
Päiväläinen selittää, että kun eri osastot ovat lukeneet käsikirjoituksen, he kokoontuvat yhteen ja katsovat täsmäävätkö mielikuvat. Päiväläinen painottaa, että on tärkeää keskustella myös näyttelijöiden kanssa siitä, millaisissa vaatteissa he kokevat itsensä mukaviksi ja hahmolle sopiviksi. Hän kertoo, että hahmot rakentuvat keskustelun kautta vahvan yhteistyön tuloksena.
Tavallisia ihmisiä tavallisissa vaatteissa
Hahmojen ”vaatekaapit” eivät käy läpi suuria muutoksia jaksojen kuluessa. Päiväläisen mukaan hahmojen pukeutumisessa tapahtuu muutoksia, kun jotain suurta tapahtuu. ”Vaatekaapin sisältö ei muutu, vaikka elämässä olisikin vaikeaa. Se, miten huoliteltu olet, niin se muuttuu”, lisää Päiväläinen. Esimerkiksi Marjutin tarinassa tapahtuu kolmannella kaudella raskaitakin asioita. Maskeerauksella ja puvustuksella oli suuri rooli siinä, että hahmon paha olo heijastui myös ulospäin. ”Valitsin vaatekaapista ehkä ne vähän synkemmät ja vähän yksinkertaisemmat vaatteet”, kertoo Päiväläinen.
Päiväläisen mukaan katsojien täytyy voida samaistua näihin tarinoihin ja hahmoihin: ”Sarjassa on kuitenkin kyse loppujen lopuksi tavallisista ihmisistä, tavallisissa vaatteissa. ”
Tilaa tekoverelle
Pukutiimi ja maskitiimi kulkevat käsi kädessä ja tekevät tiiviisti töitä yhdessä. Sarjassa on usein tilanteita, joissa maski tarvitsee erityisesti tilaa työskennellä. On tapauksia, joissa vaatteiden tehtävä on helpottaa kohtauksen tekemistä. Onko paidassa napit, pitääkö se saada nopeasti auki? Puvustuksessa täytyy miettiä käytännön asioita, jotka ovat tärkeitä tekemisen kiireessä. ”Kohtaukset ovat nopeita ja toiminta nopeaa”, painottaa Päiväläinen.
Mielenkiintoista on tehdä ja toteuttaa näitä kauheuksia.
”Mielenkiintoista on tehdä ja toteuttaa näitä kauheuksia”, paljastaa pukusuunnittelija. Erilaiset potilastapaukset saattavat olla toisia haasteellisempia. Jalan poikki meneminen, ampumahaava tai amputoiminen vaativat tarkkaa suunnittelua siitä, miten se toteutetaan käytännössä – mitä tapahtuu materiaalille, onko vaate revennyt? ”Harvoin tuotannoissa pääsee tässä määriin olemaan tekoveren kanssa tekemisissä”, lisää Päiväläinen.
