Hyppää pääsisältöön

Perheen nimet äidistä bonuslapseen

Perhe kuuntelee radiota v. 1947.
Perhe radion äärellä vuonna 1947 Perhe kuuntelee radiota v. 1947. Kuva: Yle/ Ruth Träskman perhe,lapset (perheenjäsenet),radio (joukkoviestimet),isät,äidit

Äiti, emo, mamma, muori vai mutsi? Rakkaalla äidillä on monta nimeä. Mutta mistä tulevat äidin, isän ja muiden perheenjäsenten nimitykset? Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoi perheen nimistä Aristoteleen kantapäälle. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi lähiperheen nimiä äidistä bonuslapseen.

Äiti

Kaikkein vanhin kantauralilainen nimitys äidille on ollut emä, jota ei oikeastaan käytetä enää muista kuin eläimistä tai puhuttaessa jostain hyvin isosta, kuten emävalheesta. Voi olla että emä on ollut alun perin lastenkielen sana. Siinä on sellaisia äänteitä, joita lapsi oppii helposti lausumaan.

Äiti on ollut äiti noin parituhatta vuotta. Se ei ole siis äidin alkuperäinen suomalais-ugrilainen nimitys, vaan germaaninen lainasana. Laina on kuitenkin aika vanha siitä päätellen, että sitä on muissakin kielissä. Virossa on tunnettu sellainen eit, joka tarkoittaa eukkoa, muoria tai mummoa, mutta konservatiivisessa Etelä-Virossa on ihan samanlainen äiti kun suomen murteissakin. Äitiä ei kuitenkaan esiinny kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä, eli se on luultavasti lainattu sellaisilta germaaneilta, jotka ovat asuneet täällä Suomessa.

Lapset välipalalla, äiti kaataa maitoa.
Äiti laittaa välipalaa Lapset välipalalla, äiti kaataa maitoa. Kuva: Yle äidit,lapset (perheenjäsenet),ruokailu,Koti ja asuminen,välipalat

Isä

Isä-nimitystä on usein pidetty ikivanhana omaperäisenä sanana, mutta sille on esitetty myös hyvin vanha lainaetymologia. Se voisi olla peräisin indoeurooppalaisesta herraa, isäntää tai valtiasta tarkoittavasta sanasta. Mutta oli se sitten omaperäinen tai lainattu, niin se on tuhansia vuosia vanha ja tunnetaan kautta kielikunnan. Suomen kielessä on myös nuorempia lainattuja isän nimityksiä, niin kuin pappa ja vaari, jotka ovat tulleet ruotsin kielestä.

Perheitä ulkoilemassa leikkipuistossa.
Leikkipuistossa Perheitä ulkoilemassa leikkipuistossa. Kuva: Yle/ Erkki Suonio perhe,lapset (perheenjäsenet),isät,äidit,Leikkipuisto

Vaari, ukki

Vaari tulee ruotsin sanasta far, joka voi tarkoittaa sekä isää, että isoisää myös suomen murteissa. Ukki-sanalla on vähän mutkikkaampi historia, sillä se kuuluu samaan yhteyteen kuin isoisää tai vanhaa miestä tarkoittava ukko, joka puolestaan on johdos tai hellittelyversio vanhasta miespuolista tarkoittavasta uros-sanasta.

Mummu, mummo, mummi

Mummu on myös laina ruotsin kielestä. Siinä on takana mormor, josta on myös ruotsissa samanlaisia mummo ja mummi -tyyppisiä muunnelmia.

Mies (isoisä) kokemassa verkkoja soutuveneellä kahden lapsen kanssa.
Ukin kanssa verkkoja kokemassa Mies (isoisä) kokemassa verkkoja soutuveneellä kahden lapsen kanssa. Kuva: Yle/ Pentti Palmu kalastus,soutuveneet,isoisät,lapset (perheenjäsenet)

Tytär, tyttö

Tytär-sanaa on joskus pidetty germaanisena lainana, koska se muistuttaa ruotsin dotter-sanaa, mutta se on kuitenkin mitä ilmeisimmin vanha, balttilainen lainasana. Se tunnetaan itämerensuomalaisissa kielissä laajasti. Tyttö on tytär-sanan johdos ja hellittelymuunnos. Tyttö on tullut suomen kieleen aika myöhään. Esimerkiksi Agricola ei vielä käyttänyt sitä, vaan piikaa, joka tarkoitti tyttöä. Se on tullut yleiseen käyttöön vasta 1800-luvulla ja silloinkin vielä piti sen tarkoitusta sanomalehdissä selittää. Jo ennen kuin puhuttiin tyttäristä ja tytöistä sanottiin neiti, joka on ikivanha tyttöä tarkoittanut perintösana.

Poika

Sana poika on myös ikivanhaa suomalais-ugrilaista perua. Poika kuuluu niihin harvinaisiin sanoihin, jotka ovat kulkeutuneet suomen kielestä ruotsin kieleen, eikä päinvastoin. Näyttäisi siltä että ruotsin kielen pojke sana on tullut suomen kielestä palveluspoikaa tarkoittavana nimityksenä.

Sisar

Sisar on balttilainen laina. Sisar-sana näyttää myös hyvin vanhalta, koska sillä on laajasti vastineita lähisukukielissämme.

Veli

Veljeä on pidetty vanhana omaperäisenä sanana, mutta tällä hetkellä vallalla on kuitenkin käsitys siitä, että veli olisi germaaninen lainasana.

Tyttö antaa pikkuveljelleen vahtia keinussa.
Sisko antaa vauhtia Tyttö antaa pikkuveljelleen vahtia keinussa. Kuva: Yle/ Mika Kanerva sisarukset,leikki (toiminta),keinut

Sisarus

Sisarus-nimitys viittaa vahvasti sisko-sanaan ja siihenkin on saatu mallia naapurikielistä. Saksassa sanotaan Geschwister (Schwester) ja Ruotsissa syskon (syster).

Äitipuoli, isäpuoli, sisarpuoli jne.

Uusperheiden myötä käytössä ovat nimitykset muun muassa äitipuolista ja isäpuolista. Äitipuoli saattaa tuntua vähättelevältä nimitykseltä, mutta puoli-loppuiset yhdyssanat ovat kuitenkin vanhaa tyyppiä. Ne ovat vakiintunut tapa ilmoittaa, että parillisista asioista toinen puuttuu, esimerkiksi silmäpuolesta on puhuttu kun puuttuu silmä, tai sisarpuolelta puuttuu toinen yhteisistä vanhemmista. Se on siis yleinen ja vakiintunut sananmuodostusmalli, jossa ei ole sinänsä mitään halventavaa.

Bonuslapsi, bonuspappa jne.

Ruotsissa on keksitty uusi positiivisempi nimitys uusperheen jäsenille. Nimitystä on käytetty jonkin verran myös Suomessa. Se saattaa tuntua kuitenkin ironiselta, liittyen siihen nähdäänkö asia hyvänä vai huonona. Bonus-sanaahan käytetään jonkun ylimääräisen hyvän nimityksenä esimerkiksi kaupankäynnin yhteydessä.

Perheenjäsenten nimet tulevat eripuolilta ja voi nähdä, että ne ovat aina olleet hyvin tärkeitä. Aihepiiriin kuuluu valtavan paljon sanastoa ja se elää ja kehittyy koko ajan. Kerrostumien alta löytyy kuitenkin myös se ikivanha uralilainen ydin.

Äiti puhuu kännykkään ja pukee samalla lastaan.
Perhe-elämää Äiti puhuu kännykkään ja pukee samalla lastaan. Kuva: Yle/ Mika Kanerva perhe,Koti ja asuminen,lapset (perheenjäsenet),äidit,vanhemmuus,arki (yhteiskunnalliset ilmiöt)
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri