Hyppää pääsisältöön

Rautavaaran vimmaiset persialaissäkeet

Einojuhani Rautavaara on kymmenisen vuotta sitten läpikäymänsä vaikean sairauden jälkeenkin jatkanut elinvoimaista säveltäjänuraansa. Sen viimeisimpiin todistuksiin kuuluu Ondine juuri julkaisema levyllinen Rautavaaran musiikkia lauluäänelle, kuorolle ja orkesterille. Gerald Finleyn viime vuonna Helsingin kaupunginorkesterin kanssa ensiesittämä Rubáiyát on jo sinänsä tapaus, mutta kiinnostavia ovat levyn muutkin teokset.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Rautavaaran loppumattomat melodiat ja duurin ja mollin välillä aaltoilevat uusromanttiset soinnut ovat tulleet tutuksi kuulijoille viime vuosikymmenten aikana. Yhtenäisenä, tuttuna pysyttelevä sävelkieli tuo säveltäjälleen tietyn varmuuden ohjailla ilmaisun syvempiä virtoja haluamaansa suuntaan, ja Rautavaaran tapauksessa tuo yhtenäisyys on erityisen vahvaa.

Rubáiyátin persialaisissa runoissa Rautavaara luo loppumatonta, ikiaikaista kirjailua, sävelornamenttia, jota kantaa hengästyttävän pakahduttava elämäntahto. Yhdeksänsataa vuotta sitten eläneen persialaisen Omar Khaijamin runot—englantilaisen Edward FitzGeraldin käännöksinä—sukeltavat elämään ja nautintoon vimmaisina. Rautavaaran musiikki käsittelee niitä sitä palavammin mitä paremmin runoilija alkaa tajuta elämän katoavaisuuden. Rubáiyátin tulkkina on mainio ja maineikas englantilainen baritoni Gerald Finley; hänen ja John Storgårdsin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin esittämänä hengästyttävä vimma välittyy juuri sopivan pidäteltynä.

Storgårds ja HKO esiintyvät edukseen jousiorkesterille sävelletyn Canto-sarjan uutukaisessa, viidennessä Cantossa eli laulussa Into the Heart of Light, Valon sydämeen. Into the Heart of Light vaikuttaa pitkän matkaa omaelämäkerralliselta sillä se ikään kuin alkaa Rautavaaran nuoruuden uusklassisilla harmonioilla, jatkaa lähes dodekafonisen, purevan hetken jälkeen kohti uusromanttista ilmaisua ja tavoittaa puolen välin jälkeen tuttuakin tutumman Rautavaara-tyylin. Kolmetoistaminuuttisen lähestyessä loppuaan tapahtuu käänne. Alun vaihtelevampi, rouheampi ilmaisu palaa ja astutaan synteesiin kaikesta: aivan kuin säveltäjä avaisi oven johonkin… mihin, jääköön se arvelematta.

Levyn jälkipuoliskolla kuullaan musiikkia kahdesta Rautavaaran oopperasta, kymmenen vuotta sitten työn alla olleesta mutta sairauden vuoksi kesken jääneestä oopperasta Balada de Lorca sekä sitä ennen valmiiksi ehtineestä Rasputinista. HKO:n ja Storgårdsin seuraksi saadaan Musiikkitalon kuoro ja Baladassa myös tenori Mika Pohjonen.

Runsaan vartin mittaisessa kantaatissa Balada on runsaasti tekstiä, espanjalaisen mestarin Federico García Lorcan vivahteikasta runoutta. Musiikkitalon kuoro tekee tässä kuorokantaatissa parhaansa yltämättä silti Lorcan värikkääseen, vahvoja symboleja sisältävään kieleen. Sen välimerelliset sävyt neutraloituvat, mikä käy sitä ilmeisemmäksi kun suoritusta vertaa Mika Pohjosen vahvaan soolo-osuuteen—puhumattakaan Gerald Finleyn vivahteikkaasta englanninkielisestä Rubáiyátissa. Harrastekuorolta ei sovi toki odottaa täydellisen ammattimaista suoritusta, ja reiluuden nimissä on todettava, että kuoro soi melko hyvin ja suoriutuu Rautavaaran sävelkielestä varsin puhtaasti.

Neljä laulua Rasputin-oopperasta kuorolle ja orkesterille on sikäli onnekkaampi tapaus, että kielenä on suomi. Hieman etäiseksi ja ohkaiseksi jää silti kuoron sointi.

Einojuhani Rautavaara: Rubáiyát; Balada; Canto V; Neljä laulua oopperasta Rasputin. - Gerald Finley, baritoni, Mika Pohjonen, baritoni, Helsingin Musiikkitalon kuoro ja Helsingin kaupunginorkesteri, joht. John Storgårds. (Ondine, ODE 1274-2)

Kuuntele Uudet levyt 13.5.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    Yhdysvaltalainen John Luther Adams (s. 1953) tunnetaan vahvoja mielikuvia ja tilavaikutelmia tuovista äänimaisemistaan. Nyt päätöksensä saa 2010-luvulla valmistunut orkesteriteosten trilogia. Ensin oli Become River, sitten menestysteos Become Ocean, ja viimeisimpänä nyt ensilevytyksensä saanut Become Desert.

  • Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Maltillista levytystahtia ylläpitävä Helsingin kaupunginorkesteri on ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla taltioinut Béla Bartókin varhaista näyttämömusiikkia.

  • Heinisen tuttuja uutuuksia

    Heinisen tuttuja uutuuksia

    Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Paavo Heininen tunnetaan sävellystuotantonsa lisäksi ennen kaikkea opetustyöstään. Heininen on arvostettu pedagogi, joka Sibelius-Akatemian sävellysprofessorin virassa toimiessaan oli taidemusiikin alueella merkittävä esteettisten suuntaviivojen määrittäjä Suomessa.