Hyppää pääsisältöön

Kirjailijan pitää kuulla henkilöidensä puhuvan

Tänä vuonna ilmestynyt Niin raskas on rakkaus (Beckomberga, 2014) on ensimmäinen Sara Stridsbergin (s. 1972) suomennettu romaani. Se sijoittuu vuonna 1995 lakkautettuun samannimiseen tukholmalaiseen mielisairaalaan, jota sanottiin kaupungiksi kaupungissa. Stridsberg voitti Pohjoismaisen Neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2007 toisella romaanilla Drömfakulteten.

Kirjailijat Sara Stridsberg
Kirjailijat Sara Stridsberg Kuva: Yle / Raili Tuikka Sara Stridsberg,Helsinki Lit
Psykiatri, kirjailija Claes Andersson
Psykiatri, kirjailija Claes Andersson Kuva: Yle / Raili Tuikka Claes Andersson,Helsinki Lit

Psykiatri-kirjailija Claes Andersson tunnetaan jazzmuusikkona ja myös pitkästä urastaan poliitikkona. Andersson onnitteli aluksi Stridsbergiä tämän valinnasta Ruotsin Akatemiaan ja kertoi, että Beckomberga teki häneen suuren vaikutuksen. Andersson on itsekin ollut töissä suuressa sairaalassa, joten tietää sellaisen paikan toimintatavoista. Hän myös ylisti sairaaloissa kokemaansa uskomatonta huumoria.

Stridsberg kertoi miten kirjassa oli olennaista, että sairaat ja terveet sulautuvat yhteen, jolloin normaaliuden käsite kyseenalaistetaan. Stridsberg haki yhteyksiä sairaiden ja terveiden välille. Kirjailijan pitää kuulla henkilöidensä puhuvan, hän sanoi, se muistuttaa samalla siitä, miten ihminen psykoosissa kuulee ääniä. Mielisairaaloista oli Ruotsissa esimerkiksi pakkoon liittyviä synkkiä mielikuvia, se oli yksi syy siihen, että niitä lakkautettiin. Ikävä puoli oli se, että usein resurssit menivät lakkautusten mukana. Toisaalta mielisairaaloihin liittyi myös utooppinen, toiveikas puoli. Ne, joilla ei ollut paikkaa muualla yhteiskunnassa, saivat sieltä kodin, Stridsberg kertoi.

Kirjailijat Sara Stridsberg  ja  Claes Andersson
Kirjailijat Sara Stridsberg ja Claes Andersson Kuva: Yle / Raili Tuikka Sara Stridsberg,Claes Andersson,Helsinki Lit
  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri