Hyppää pääsisältöön

“Oulu on mun Troija”

Savoyn lavalla oli kaksi kuvataiteilijaa, joista toinen on 2000-luvulla profiloitunut myös kirjailijana. Taiteilijat ovat ensimmäisen kerran tavanneet toisensa edellispäivänä, heitä yhdistää Pariisi. Hannu Väisänen on vuodesta 1989 alkaen asunut osan vuodesta Ranskassa. Vuonna 1978 syntynyt Hanna Saarikoski on tehnyt videoteoksen See Paris and Die (2012), jossa hän kulkee silmät suljettuina läpi Pariisin nähtävyyksien.

Hannu Väisänen kertoi keskustelussa, että oli aika jolloin oli vaikea profiloitua monen alan taiteilijana. Väitettiin sen aiheuttavan esimerkiksi skitsofreniaa. Hänen kirjojensa Anteroa yritetään saada luopumaan liian monien asioiden harrastamisesta. Omaelämäkerrallisen romaanisarjan tänä keväänä ilmestynyt viides osa on nimeltään Elohopea.

Hannu Väisänen ja Hanna Saarikoski lavalla Savoy -teatterissa
Hannu Väisänen ja Hanna Saarikoski lavalla Savoy -teatterissa Kuva: Yle / Raili Tuikka Hannu Väisänen (Kuvataiteilija),Hanna Saarikoski,Helsinki Lit

Oulu on mun Troija, Väisänen kertoi. Jokaisessa kirjassa mun pitää vähän sitä motata, rakkaudella.

Kun Väisänen kunkin kirjan valmistuttua palaa maalaamiseen, ensimmäisillä maalauksilla pitkän kirjoittamisen jälkeen on vahva terapeuttinen merkitys. Ensimmäiset maalaukset eivät usein päädy lainkaan näyttelyihin. Se on parittelua keltaisen värin kanssa, hän kertoi.

Varsinkin maalatessa on paljon sellaista, mistä saisi kyllä sanallisesti kiinni, mutta joka häiritsee. Saarikosken mukaan tätä jäkättävästä yliminästä pääsee irti kuuntelemalla musiikkia, Saarikoski sanoi.

Kuvataiteilija Hanna Saarikoski
Kuvataiteilija Hanna Saarikoski Kuvataiteilija Hanna Saarikoski Kuva: Yle / Raili Tuikka Hanna Saarikoski,taiteilijat,Helsinki Lit,kuvataiteilijat

Taiteilijan työnkuvaan kuuluu saada hypistellä materiaaleja, sanoi Saarikoski. Haptisuus, sanoi Väisänen. Kirjoittaessa kaikki aistit eivät ole käytössä. Tilakokemus on myös toinen kuin silloin kun kirjoittaessa istuu kuusi kuukautta läppärin ääressä.

Äkllistyttävää miten näin läheiset taiteenlajit kuin kirjallisuus ja kuvataide toteutuvat niin eri tavoin, Väisänen ihmetteli. En tiedä onko missään kuvataiteilijatapaamisia. Kirjallisuus on koko kansan taiteenlaji, Finlandia-vuonna sen tosiseikan havaitseminen muutti minua, saattoi täysin toisenlaiseen maailmaan, sanoi Väisänen. Romaani Toiset kengät sai Finlandia-palkinnon 2007.

Keskustelu päättyi Väisäsen seisten esittämään ranskankieliseen lauluun.

Hannu Väisänen ja Hanna Saarikoski lavalla Savoy -teatterissa
Hannu Väisänen ja Hanna Saarikoski lavalla Savoy -teatterissa Kuva: Yle / Raili Tuikka Helsinki Lit,Hannu Väisänen (Kuvataiteilija),Savoy-teatteri,Hanna Saarikoski
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri