Hyppää pääsisältöön

Tutkija Berg: "Sosiaaliset jalat ohjaavat harrastuksia"

Päivi Berg
Päivi Berg Kuva: Yle/Sami Perttilä futisvanhemmat

Tutkija Päivi Berg tutkii nuorten motiiveja: "Vanhempien ja erilaisten instituutioiden lisäksi ystävät ja kaverit ohjaavat aiempaa enemmän nuorten valintoja. Lisäksi nuorilla on yhä enemmän vaihtoehtoja, joista näistä valintoja tehdään. Liikunnan harrastaminen on nuorille yksi valinta muiden joukossa, joten vertaisryhmädynamiikan ymmärtäminen on tässä suhteessa tärkeää – nuorten maailmassa liikunnalla on sosiaalisesti rakentuvia ja sosiaalisuutta korostavia merkityksiä."

Erityisesti liikunta-aktiivisuutta ja suhdetta liikuntaan määrittävät oleellisesti erilaiset viiteryhmät. Käytän nuorten sosiaalisista suhteista, niiden vaihtuvuudesta ja lomittumisesta metaforaa sosiaaliset jalat, jolla tarkoitan nuorten tapaa tehdä yhteisiä valintoja vertaisryhmissä.

Valintojen paljouden keskellä erilaisia mahdollisuuksia kokeillaan yhdessä, mutta sitoutumisen aste vaihtelee tilanteittain ja määrittyy sosiaalisesti. Mikäli jokin vapaa-ajan harrastus ei miellytä ryhmän jäseniä, koko nuorten ryhmä voi siirtyä muiden tarjolla olevien vaihtoehtojen ääreen hakemaan mielekästä tekemistä.

Koska nuorilla on monesti useita ja vaihtelevia vertaisryhmiä, kulloinenkin ryhmä voi myös jojomaisesti vetää yksittäisiä nuoria uusien harrastusten pariin tai pois niistä. Käytän esimerkkinä erästä tutkimukseeni osallistunutta 12-vuotiasta, jalkapalloa 4-5 kertaa viikossa harrastanutta poikaa.

Tämän pojan kaverit olivat hänen kanssaan samalla luokalla ja samassa jalkapallojoukkueessa. Aiemmin hän oli harrastanut toista lajia, jonka harrastaminen loppui siihen, ettei se vaan jotenkin ollut hauskaa. Jalkapallosta hän piti, koska se on kivaa ja siellä on kavereita. Jalkapalloa hän ei kuitenkaan aloittanut heti toisen harrastuksen lopettamisen jälkeen, vaan hän kertoi miettineensä kauan mitä alkaisi harrastaa.

Varmistaakseen yhteisen ajan jatkossakin poika aloitti ystävänsä kanssa saman harrastuksen.

Naapurissa aiemmin asuneen ystävänsä muuttaessa tämä pyysi häntä aloittamaan kyseisessä jalkapallojoukkueessa: "Sit mä alotin samaan aikaan sen kaa." Hyvän kaverin pois muuttaminen merkitsi riskiä siihen, etteivät he enää viettäisi niin paljon vapaa-aikaa yhdessä. Varmistaakseen yhteisen ajan jatkossakin poika aloitti ystävänsä kanssa saman harrastuksen.

Jalkapallossa oli ollut aiemmin kaksi erillistä joukkuetta, jotka yhdistettiin, kun toisen joukkueen pelaajista suurin osa lopetti. Poika arveli, että pelaajilla on erilaisia motiiveja harrastukselleen: "Jotkut ei ota tätä niinku silleen kunnolla ja jotkut pelleilee vaan täällä ja silleen." Tulevaisuudessa poika itse haluaisi hyväksi futispelaajaksi ja haluaisi 10 vuoden päästä pelata jalkapalloa ulkomailla.

Kyseisen pojan haastattelussa tulee esiin, että hänelle rento vapaa-aika tapahtuu muualla kuin jalkapalloharrastuksessa.

Kyseisen pojan haastattelussa tulee esiin, että hänelle rento vapaa-aika tapahtuu muualla kuin jalkapalloharrastuksessa. Rento vapaa-aika on kuitenkin jotain, jota hän kaipaa liikuntaharrastuksensa lisäksi, olipa se sitten kavereiden kanssa liikkumista tai jotakin muuta.

Hän tuo esiin jalkapallojoukkueen sisäiset, erilaiset harrastamisen motiivit. Joukkue muodostui ainakin kahdesta eri ryhmästä, joista toisessa oltiin vakavissaan ja toisessa harrastus toimi yhtenä paikkana kavereiden tapaamiselle.

Myös osa muista haastatelluista pojista viittasi siihen, että osa joukkueen pelaajista ei jaksa keskittyä ja ovat häiriötekijöitä, jotka ei ota harrastusta kunnolla. Vakavasti ottaminen ja pelleily edustavat kahta pelaamisen tapaa, joita Robert A. Stebbinsin (2001) jaottelun mukaan voidaan tarkastella vakavan vapaa-ajan ja rennon vapaa-ajan (serious and casual leisure) yhteentörmäyksinä.

Tyttöjen mielestä vanhemmat pakottavat heidät harjoituksiin silloinkin kun he eivät jaksaisi.

Tämä tuli esiin myös havainnoidessani jalkapalloa harrastavien tyttöjen joukkuetta. Osa tytöistä ei olisi aina jaksanut keskittyä harjoituksissa, ja kun pelleilystä huomautettiin, heistä useampi toi esille, että tyttöjen mielestä vanhemmat pakottavat heidät harjoituksiin silloinkin kun he eivät jaksaisi.

Valtaosalle tutkimistani tytöistä ja pojista merkittävää liikuntaharrastamisen aloittamisessa oli, että kaveri oli houkutellut heidät mukaan: sosiaaliset jalat olivat vetäneet heidän harrastuksen pariin. Yhtä lailla harrastuksen ulkopuolella olevat kaverit voivat vetää nuoren pois harrastuksesta - tai kanssaharrastajat työntää pois harrastuksesta. Urheiluseuroissa liikkujissa on myös hengailijoita eli rennon vapaa-ajan edustajia, ja omaehtoisesti harrastaminen puolestaan saattaa olla varsin vakavaa.

Vanhemmat olivat kannustaneet tutkimiani tyttöjä ja poikia harrastuksiin. Vanhemmat ovatkin sosiaalisten jalkojen ”toinen jalka” tai tekijä, joka vaikuttaa siihen, kuinka tukevasti näillä jaloilla seistään ja mihin suuntaan niillä juostaan.

Näiden tukipilareiden rakentaminen ei kuitenkaan ole irrallaan rakenteellisista tekijöistä: yhteiskuntaluokalla on merkitystä harrastamiselle ja tämä liittyy etenkin perheen taloudelliseen asemaan. Se voi estää organisoidun harrastuksen aloittamisen tai vaikeuttaa omaehtoisia harrastuksia, koska ne vaativat vanhemmilta kykyä ja tietoa hakea harrastukseen taloudellista tukea.

Päivi Berg
Berg on sosiaalipsykologian dosentti ja erikoistutkija Nuorisotutkimusverkostosta. Hän on tutkinut lasten ja nuorten liikuntaa useita vuosia.

Kirjoitus pohjautuu seuraaviin tutkimuksesta tuotettuihin julkaisuihin, joista osia on käytetty ylläolevassa tekstissä:
- Berg, Päivi (2015) Sosiaaliset jalat ja vakava vapaa-aika – lasten ja nuorten vertaissuhteiden merkitys liikuntaharrastuksissa. Nuorisotutkimus 33(3-4), 88–101.
- Berg, Päivi (2015) Kaverit ja vakava vapaa-aika. Teoksessa Harinen, Päivi, Liikanen, Veli, Rannikko, Anni & Torvinen, Pasi (toim.) Liikutukseen asti: Vaihtoehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 303. Jyväskylä: Liikunnan ja kansaterveyden edistämissäätiö LIKES, 30–40.

LUE aiemmat Bergin kirjoitukset:

- Äidit leipovat mokkapaloja, isät valmentavat
- Ennemmin tai myöhemmin nuorten on opittava pärjäämään ilman vanhempiaan
- Urheiluseurojen ulkopuolelle jäävät lapset 2010-luvun syrjäytyjiä?
- Tiikerivanhempi on valmis uhraamaan jopa urheilevan lapsensa terveyden

KATSO Futisvanhemmat-sarja Yle Areenasta - jaksot tiistaisin myös TV1:llä klo 20, viimeisessä jaksossa poikien joukkue hajoaa:

SEURAA Futisvanhemmat-sarjan henkilöitä ja osallistu keskusteluun sarjan Facebookissa.

  • "Halusin antaa Eetulle mahdollisuuden palata Suomeen"

    Futismutsi tarjosi pojalleen mahdollisuutta palata Suomeen.

    Futismutsi Espanjassa Susan Wicklund ei halunnut olla tiikerivanhempi. Espanjan stressaava jalkapallokulttuuri sai hänet miettimään poikansa Eetun elämää, ja hän päätti tarjota pojalleen mahdollisuutta palata Suomeen. Poika kokeili treenejä suomalaisessa seurassa, ja sai tehdä itse päätöksensä. Mitä poika valitsi? Ja miltä se tuntui äidistä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Futisvanhemmat

  • "Halusin antaa Eetulle mahdollisuuden palata Suomeen"

    Futismutsi tarjosi pojalleen mahdollisuutta palata Suomeen.

    Futismutsi Espanjassa Susan Wicklund ei halunnut olla tiikerivanhempi. Espanjan stressaava jalkapallokulttuuri sai hänet miettimään poikansa Eetun elämää, ja hän päätti tarjota pojalleen mahdollisuutta palata Suomeen. Poika kokeili treenejä suomalaisessa seurassa, ja sai tehdä itse päätöksensä. Mitä poika valitsi? Ja miltä se tuntui äidistä?

  • Tutkija Berg: "Sosiaaliset jalat ohjaavat harrastuksia"

    Tutkija Päivi Berg tutkii mikä vetää nuoret harrastuksiin.

    "Valtaosalle tutkimistani tytöistä ja pojista merkittävää liikuntaharrastamisen aloittamisessa oli, että kaveri oli houkutellut heidät mukaan: sosiaaliset jalat olivat vetäneet heidän harrastuksen pariin." Tutkija Päivi Berg kirjoittaa siitä mikä vetää nuoret harrastusten pariin.

  • Atik: "Jalkapallo on opettanut ymmärtämään erilaisuutta"

    Futista pääsarjatasolla kolmessa sukupolvessa.

    Atik Ismail on nähnyt vuosikymmeniä futismaailmaa: "Jalkapallo on opettanut minulle yhteisöllisyyttä, oikean ja väärän, hyvän ja pahan erottamista toisistaan." Atik kirjoittaa muistojaan ja kertoo niistä kahdella videolla.

  • "Jokavuotinen pudotuskilpailu stressaa lapsia ja vanhempia"

    Futismutsi Espanjassa kertoo miten joukkueisiin karsitaan.

    Joka vuosi espanjalaisjoukkueisiin pyritään uudestaan ja paikoista kilpaillaan verisesti: "Selittämättä millään tavalla, ilman sanoja, sormi osoittaa ettet ole tervetullut tähän yhteisöön."

  • Tässä Ojaloiden sukusalaisuus: mokkapalojen resepti!

    Lisää oma reseptisi kommentteihin :)

    Futisvanhempien Vierumäen turnauksen kioskivastaavat, Ojalat, leipovat suussa sulavia mokkapaloja. Ja kauppa käy erinomaisesti. Nyt Kati Ojala paljastaa tähän asti suvussa kulkeneen salaisen reseptin! Sarjan kaikki jaksot Yle Areenassa ja tiistaisin TV1:llä klo 20.

  • "Voiko futarilla olla muuta elämää kuin jalkapallo"

    Futismutsi Espanjassa vertailee Suomea ja Espanjaa.

    Futismutsi Espanjassa yrittää löytää tasapainon: "Eetu pelaa futista tavoitteenaan ammattilaisuus. Aika ajoin noin korkealle asetettu tavoite saa pelaajan hermot ja voimavarat koetukselle. Silloin on vanhempien tehtävä muistuttaa siitä ettei jalkapallo ole ihan niin vakava asia kuin se välillä tuntuisi olevan."

  • Tutkija Berg: "Äidit leipovat mokkapaloja, isät valmentavat"

    Tutkija Päivi Berg pohtii vanhempien roolia junnu-urheilussa

    Tutkija Päivi Berg pohtii vanhempien sukupuolirooleja junnu-urheilun seuratoiminnassa. "Oletko koskaan tullut ajatelleeksi sitä, miksi lähes aina on niin, että poikia valmentaa mies ja tyttöjä nainen tai mies? Entä oletko junioritapahtumissa nähnyt pelkästään isien pyörittämää buffettia, ellei ole kysymys makkarakojusta?"

  • Juha Itkonen: Vanhemmat eivät voi valita lapsensa harrastusta

    Kirjailija Itkonen on tyytyväinen tanssivanhempi.

    Kirjailija Juha Itkonen kadehtii futiskulttuuriin kasvaneita äijiä, mutta antaa lapsilleen vapauden valita: "Poikani on innostunut. Hän oppii. Se on kaikkein tärkeintä, paljon tärkeämpää kuin se, olenko minä futisvanhempi vai tanssivanhempi."