Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Ei homekouluja vaan ikuisempia taloja - arkkitehdit Anders ja Eric Adlercreutz haluavat pidentää rakennusten elinikää

Anders ja Eric Adlercreutz ja Motel Marine
Anders ja Eric Adlercreutz. Taustalla Motel Marine Tammisaaressa on Eric Adlercreutzin ja Nils-Hinrik Aschan suunnittelema ja suojeltu Anders ja Eric Adlercreutz ja Motel Marine Kuva: Minna Joenniemi, Annukka Palmén-Väisänen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz,Eric Adlercreutz

Sisäsilmaongelmia, peruskorjausta ja purkamista - arkkitehdit Anders ja Eric Adlercreutz kertovat kahden eri sukupolven näkökulmasta rakennusten elinkaaresta Rakenna minut -sarjassa. Heillä on kokemusta muun muassa Viipurin kirjaston, Suomen vihatuimman rakennuksen, Alvar Aallon "Sokeripalan", ja Itäkeskuksen maamerkin peruskorjauksista. Anders Adlercreutz on myös kansanedustajana vaikuttamassa rakentamisen lainsäädäntöön, joka on hänestä liian kapeakatseista.

Itäkeskuksen helmi
Tuore A-Konsultien peruskorjauskohde. Erkki Kairamon Itäkeskuksen maamerkki vuodelta 1987 Itäkeskuksen helmi Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Itäkeskuksen helmi
Anders Adlercreutz suunnitteli Itäkeskuksen maamerkin muodonmuutoksen Helmitorniksi, toimistotalosta asuinrakennukseksi 2015 Itäkeskuksen helmi Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz

Kuinka pitkä pitäisi olla rakennuksen elinikä, Eric ja Anders Adlercreutz?

- Riippuu vähän rakennuksen käyttötarkoituksesta, mutta periaatteessa sen pitäisi olla pitkä. Se on ekologisempaa, isä Eric Adlercreutz sanoo.

Vuonna 1935 syntynyt Eric Adlercreutz on jälleenrakentamisen sukupolvea. Sodan jälkeen erityisesti asuin- ja toimistorakennukset alettiin rakentaa niin, että niiden käyttöiäksi laskettiin 50 vuotta. Nyt niistä monet ovat elinkaarensa loppupäässä.
Vuonna 1970 syntynyt Anders Adlercreutz esittää havainnollistavan laskutoimituksen.

Rakennuksen pitäisi olla ikuinen

- Jos lähdetään siitä, että rakennuksen pitäisi kestää 50 vuotta, niin 50-vuotias rakennus on rakennettu 60-luvun puolivälissä. Ja sehän tuntuu aika nuorelta. Sitten jos pidennetään elinikää sataan vuoteen, niin silloinhan puhutaan 1910-luvulla rakennetusta rakennuksesta. Eihän sellaista kukaan halua purkaa! Josta päästään siihen, että rakennuksen pitäisi olla ikuinen. Sitä voi muunnella. Sitä voi korjata. Mutta purkupäätöksen ei pitäisi tulla rakennuksen kunnon perusteella, vaan ehkä siitä, että kyseisessä paikassa on tarkoituksenmukaisempaa olla jotain muuta.

Tutkijat selvittivät yli 50 000 puretun talon taustoja – toimistorakennukset jyrätään asuintaloja uudempina.

Sukupolvi, jonka suunnittelemia rakennuksia nyt korjataan ja puretaan

Länsi-Pasilan kappeli
Länsi-Pasilan kappeli on Eric Adlercreutzin ja Erja Luhtalan suunnittelema. Valmistunut 1985. Länsi-Pasilan kappeli Kuva: A-Konsultit Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Eric Adlercreutz,a-konsultit

Eric Adlercreutz työskenteli uransa alussa Alvar Aallon toimistossa vuodet 1959-1965. Hän on itse ollut peruskorjaamassa useita Aallon kohteita, muun muassa hänen ateljeensa, johon piti korauksen yhteydessä uudistaa talon tekniikkaa muuttamatta periaatteessa mitään. Nyt myös Adlercreutzin oman sukupolven suunnittelutöitä peruskorjataan ympäri Suomen. Mutta sellainenkin uhka on olemassa, että joku oma suunnittelukohde puretaan uuden tieltä, tarpeettomana tai rakennuksen kunnon takia. Kollega ja ikätoveri Juhani Jauhiainen on esimerkiksi joutunut kokemaan sen, että hänen toimistonsa Castrén-Jauhiainen-Nuuttilan suunnittelemat Pasilan asema ja Espoon kaupungintalo ovat saaneet purkutuomion.

Pasilan aseman ja Espoon kaupungintalon arkkitehti: Purkaminen surullista, mutta ymmärrettävää

Mitä jos Eric Adlercreutz vaikka suunnittelemasi Länsi-Pasilan kappeli yhtäkkiä päätettäisiin purkaa?

Kyllä se on arkkitehdille aina ikävä kuulla, että rakennus on nyt täyttänyt tehtävänsä, ja se saa nyt mennä.

- Kyllä se on arkkitehdille aina ikävä kuulla, että rakennus on nyt täyttänyt tehtävänsä ja se saa nyt mennä. Varsinkin julkisiin rakennuksiin on investoitu paljon tunteita ja työtä tietysti.

Meilahden seurakunta teki alkuvuodesta päätöksen, että se luopuu kappelista ensi vuoden alusta alkaen. Uutta vuokraajaa etsitään. Tulevaisuus on siis epävarma, vaikka vieressä rakentuvaan Keski-Pasilaan on tulossa tuhansia uusia asukkaita. Mitkä suunnittelukohteesi itse suojelisit?

Lappeenrannan musiikkiopisto
Lappeenrannan musiikkiopisto Lappeenrannan musiikkiopisto Kuva: A-Konsultit Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Eric Adlercreutz,a-konsultit,Lappeenranta
Lappeenrannan musiikkiopisto
Lappeenrannan musiikkiopisto on Eric Adlercreutzin rakkaimpia töitä. Lappeenrannan musiikkiopisto Kuva: Max Plunger arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Eric Adlercreutz

- Omista töistä vain yksi on suojeltu kaavassa, Motel Marine Tammisaaren vanhassa kaupungissa, eli sitä ilmeisesti ei tarvitse pelätä. Muita minulle rakkaita rakennuksia ovat Lappeenrannan musiikkiopisto, Espoon seurakuntakeskus ja ja tietysti tämä Pasilan Maistraatinportin kappeli ja koulu.

Motel Marine Tammisaari
Tammisaaren Motel Marine on ainoa Adlercreutzin suunnittelema rakennus, joka on suojeltu. Hän suunnitteli sen Nils-Hinrik Aschanin kanssa 1965, laajennuksen 1971 Motel Marine Tammisaari Kuva: A-Konsultit Rakenna minut,Eric Adlercreutz,arkkitehtuuri (erikoisala),a-konsultit,Tammisaari
Motel Marine Tammisaari
Motelli Marine Motel Marine Tammisaari Kuva: A-Konsultit Rakenna minut,Eric Adlercreutz,a-konsultit,Tammisaari,arkkitehtuuri (erikoisala)

Peruskorjaukset työllistävät nykyään entistä enemmän arkkitehteja. Adlercreutzien perustama A-Konsultit on peruskorjannut merkittäviä kohteita esimerkiksi rakentanut Finlandia-taloon kahvilan ja näyttelytilat. Juuri nyt Jyrki Iso-Ahon johdolla uudistetaan Hakaniemen hallia ja Jyväskylän yliopiston päätaloa, joka on Alvar Aallon suunnittelema, ja kärsii sisäilmaongelmista.

Viipuirin kirjaston ystävät
Kuvassa Viipurin kirjaston suojelua eri tavoin edistäneet Hans Dahlborg, Kristian Gullichsen, Casimir Ehrnroth ja Eric Adlercreutz. Taustalla luentosalin maineikas puinen aaltoileva katto, joka tehtiin vuosina 2006 ­ 2010 arkkitehti Tapani Mustosen johdolla kokonaan uudestaan Aallon alkuperäisten piirustusten mukaan. Viipuirin kirjaston ystävät Kuva: Maija Kairamo arkkitehtuuri (rakenne),Rakenna minut,Eric Adlercreutz

Eric Adlercreutz ei ole A-Konsulttien päivittäisessä työssä mukana. Hänen viimeisin rutistuksensa arkkitehtuurin parissa liittyi Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston remonttiin, joka vastikään valmistui. Eric Adlercreutz toimi aktiivisesti Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistyksessä muun muassa hankkimassa rahoitusta korjaukseen.

- Nyt on huojentunut olo. Olin mukana yli 20 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Sehän on ollut kansainvälinen yhteistyö ja kesti ennen kuin saatiin toimintamuoto, joka toimi taloudellisesti ja käytönnössä, mutta hyvin antoisa projekti.

Kiitosta on syystä riittänyt koko porjektille. Viipurin kirjasto valittiin mukaan arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaukseen. Tälle arkkitehtien arvostamien kohteiden listalla 15 kohteen joukkoon valikoitui yhteensä viisi peruskorjauskohdetta. Sekin kertoo peruskorjausten lisääntymisestä.

Kaunista ja rumaa - haasteina Sokeripala ja Itäkeskuksen maamerkki

Stora Enso
Sokeripalan sisukset eli kuva Enzo Gutzeitin, nykyisen Stora Enson viimeimmästä peruskorjauksesta Stora Enso Kuva: A-Konsultit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Enso-Gutzeit,Alvar Aalto,Anders Adlercreutz

Anders Adlercreutzilla on myös muutakin kokemusta Alvar Aallosta kuin muistot vanhempien tarinoista ruokapöydässä ja Aallon sikarista, joka oli säästetty. Anders Adlercreutz osallistui Suomen rumimmaksikin haukutun rakennuksen, eli Enso Gutzeitin, nykyisen Stora Enson, pääkonttorin peruskorjaukseen. Osa avokonttoreista oli jo käynyt isojakin muutoksia läpi, joten sitä ei voinut tai tarvinnut palauttaa entiseksi.

Stora Enso
Ulkoa Alvar Aallon suunnittelema "Sokeripala" on entisensä Stora Enso Kuva: A-Konsultit Oy arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Alvar Aalto,anders adlercreut
Stora Enso
Peruskorjattuja tiloja Stora Enson ylimmissä kerroksissa Stora Enso Kuva: Jussi Tiainen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Alvar Aalto,Anders Adlercreutz,a-konsultit
Stora Enso
Entisöivää peruskorjausta Stora Enso Kuva: Jussi Tiainen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Alvar Aalto,Anders Adlercreutz
Stora Enso
Henkilökunnan ravintolasta on näkymät merelle Stora Enso Kuva: Jussi Tiainen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Alvar Aalto,Anders Adlercreutz,a-konsultit
Stora Enso
Toimistojen uudistus Stora Enso Kuva: A-Konsultit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Alvar Aalto,Anders Adlercreutz,a-konsultit
Stora Enso
Yksi kerros uudistuksia lisää Stora Enso Kuva: Jussi Tiainen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Alvar Aalto,Anders Adlercreutz,a-konsultit
Stora Enso
Avokonttori se oli ennenkin Stora Enso Kuva: Jussi Tiainen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Alvar Aalto,Anders Adlercreutz,a-konsultit

- Se on toimistotalo ja toimistotyö on muuttunut aikalailla siitä, kun se rakennettiin. Tosin siellä oli paljon osia, jotka haluttiin palauttaa niiden alkuperäiseen tilaan, ja niiden entisöinnin kanssa piti olla erityisen tarkka.

Helsingin Helmitorni
Harmaana päivänä nykyisin hyvinkin haalistuneessa Itäkeskuksessa. Entisessä Itäkeskuksen maamerkissä nykyisessä Helsingin Helmitornissa on 19 kerrosta Helsingin Helmitorni Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz

Jos kansalaisten on ollut vaikea nähdä kauneutta 1962 rakennetussa Stora Enson pääkonttorissa, niin vielä haastavampaa on nähdä arvoa tuoreemmassa arkkitehtuurissa. Anders Adlercreutz vastasi 1987 rakennetun Erkki Kairamon suunnitteleman Itäkeskuksen maamerkin muuttamisesta Helsingin Helmitorniksi, eli toimistotalon muuttamisesta asuintaloksi.

Muistan opiskelun alkuajoilta, miten uljaalta ja hienolta Itäkeskuksen maamerkki tuntui.

- Itäkeskuksen maamerkkihän on 80-luvun lopun merkkityö, uuden ajan toimistorakennus. Muistan opiskeluni alkuajoilta, miten uljaalta ja hienolta se tuntui. Sitten kun sellaisen rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan tai edes korjataan niin sen on vielä vaikea saada sitä arvostusta, joka sille minusta selvästi kuuluu. Siinä on selvästi sellaisia rakentamisen elementtejä, joita ei olla totuttu pitämään arvossa. Väritystä ja rakennustekniikka, joiden ei mielletä olevan tätä päivää. Mutta ne ovat sitä aikaa. Ja ne tekevät siitä arvokkaan.

Yksi ero isän ja pojan sukupolvien välillä kiteytyy sanassa muuntojoustavuus. Eric Adlercreutz on sukupolvea, joka on suunnittellut rakennnuksia tiettyä käyttötarkoitusta ajatellen. Nyt pitää olla muuntojoustava, varautua siihen, että päiväkodista voi esimerkiksi tehdä vanhainkodin. Itäkeskuksen maamerkissä Adlercreutz kiittää Kairamon suunnittelemaa modulaarista rakennetta, jonka edesauttoi toimistojen muuttamisessa kodeksi.

Helsingin Helmitorni
Helmitornin juuressa Helsingin Helmitorni Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Helmitorni ja uusi osa.
Uusi lisäosa oikealla, sen pinnassa on graafista betonia, taiteilija Kim Somervuoren kuviointi Helmitorni ja uusi osa. Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Itäkeskuksen helmi
Ovimies puuttuu, mutta Helmitornin aulassa on jotain manhaytanilaista Itäkeskuksen helmi Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Helmitorni
Hissi Helmitorni Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Helmitorni
Helmitorni Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Helmitorni
Maisema makuuhuoneesta Helmitorni Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Helsingin Helmitorni
Koti korkealla, putkea asuissa ja niiden julkisivussa Helsingin Helmitorni Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Helmitorni
Yksiö Helmitorni Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Helmitorni
Keittö ja putki seinässä Helmitorni Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Helmitorni näkymä
Panoraama Helmitorni näkymä Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz

Yhden totuuden maa on homeinen paikka asua

Ilolan koulu, A-Konsultit
Ilolan koulun laajennusosa Vantaalla. Suunnittelijat Anders Adlercreutz, Tapani Lehtinen, Teemu Taskinen Ilolan koulu, A-Konsultit Kuva: KUVIO arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Ilolan koulun laajennus, A-Konsultit
Ilolan koulun laajennus sisältä. Valmistunut 2014 Ilolan koulun laajennus, A-Konsultit Kuva: KUVIO arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz

Anders Adlercreutz on parin vuoden sisään suunnitellut myös Sansinpellon päiväkodin Kauniaisiin ja Ilolan koulun laajennuksen Vantaalle. Hänen sukupolvensa on hyvin tietoinen siitä, että melko tuorettakin kohdetta voidaan joutua peruskorjaamaan tai se saatetaan jopa purkaa huonon rakentamisen, kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien takia. Hän kirjoitti aiheesta Arkkitehtilehteen kolumnin Terveisiä terveestä talosta

Syy homekouluihin on liian teoreettinen ajatus siitä, miten rakennetaan.

- Siitä ollaan montaa mieltä, mistä homekoulut johtuvat. Itse näkisin, että syy niihin on liian teoreettinen ajatus siitä, miten rakennetaan. Siihen liittyvät liian korkeat lämmöneristysvaatimukset. Niitä on aika nopeassa tahdissa tiukennettu.

Sansinpellon päiväkoti
Anders Adlercreutzin Ja Annukka Väisäsen suunnittelema Sansinpellon päiväkoti 105 lapselle valmistui Kauniaisiin 2014 Sansinpellon päiväkoti Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Sansinpellon päiväkoti
Sansinpellon sali Sansinpellon päiväkoti Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz

- Koko meidän rakennustapamme lähtee siitä, että ei synny rakennusvirheitä. Meillä on kerrokselliset rakenteet, jossa jokaisella kerroksella on hyvin tiukat tehtävät. Ne hoitavat oman tehtävänsä hyvin, mutta äärimmäisen huonosti viereisen kerroksen tehtäviä. Joka tarkoittaa, että jos rakentamisvaiheessa tapahtuu joku pieni virhe, tulee joku reikä, niin syntyy helposti mittavaa vahinkoa.

Anders Adlercreutz on tuore RKP:n kansanedustaja ja siinä roolissa hänellä on mahdollisuus ottaa kantaa rakentamiseen liittyvään lainsäädäntöön. Hänestä nyt pitäisi ottaa takapakkia.

- Pitäisi mahdollistaa massiivirakentaminen, jolla on kuitenkin pitkät perinteet. Massiivirakenteet ovat tutkitusti ja kokemusperäisesti hyviä rakenteita. Ja pitäisi myös pohtia, pitääkö joka tilanteeseen tuoda koneellista ilmanvaihtoa, varsinkin vanhoihin rakennuksiin.

Alkukeväästä lähti lausuntokierroksella laki, joka koskee nollaenergiarakentamista. Anders Ardlercreutzille tuli heti huolestuneita yhteydenottoja ammattilaisilta.

Tehdään yhdellä tavalla, kunnes huomataan seuraukset, vaihdetaan suuntaa ja mennään täyttä häkää toiseen suuntaan.

- Nyt ollaan kiristämässä energiatehokkuusvaatimuksia paljon, eikä laissa ole ohituskaistoja massiivirakentamiseen, jota tarvittaisiin. Niin kuin monessa muussakin asiassa, Suomi on yhden totuuden maa. Tehdään yhdellä tavalla, kunnes huomataan seuraukset, vaihdetaan suuntaa ja mennään täyttä häkää toiseen suuntaan. Pitäisi sallia erilaisia tapoja, ei pitäisi tehdä näin ehdotonta lainsäädäntöä, kun emme voi olla varmoja sen tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, mihin se johtaa.

Katso Ylen palvelusta onko teidän koulussanne homeongelma.

Eristämmekö asuntomme hengiltä.

Sansinpellon päiväkoti
Sansinpellon päiväkoti on kaksikerroksinen Sansinpellon päiväkoti Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Sansinpellon päiväkoti
Betoni on näkyvissä Sansinpellon päiväkoti Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz
Sansinpellon päiväkoti
Rappuset ylös Sansinpellon päiväkoti Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Anders Adlercreutz

Adlercreutz järjesti Pikkuparlamentissa helmikuussa seminaarin otsikolla Eristämme asuntomme hengiltä. Sali oli täynnä. Järjestäjälle isoin anti seminaarissa oli, että se teki näkyväksi, miten tietoisia arkkitehdit ovat energiatehokkuuden kiristämiseen liittyvistä ongelmista. Seminaarissa olleilta tutkijoilta hän koki saaneensa myös tukea.

- Mutta siellä huomasi myös, että ministeriössä ollaan aika tiukasti nykyisen koulukunnan ellei vankeja niin kannattajia. Minusta ei ole oleellista päättää, että kumpi on totuus, vaan tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka sallii joustavuuden. Olemme lisänneet lämmöneristystä huomattavasti 60-luvulta lähtien. Mutta kun on verrattu kouluja ja päiväkoteja, jotka on rakennettu 50-, 60-, 70- 80-luvuilla, niiden kokonaisenergiankulutus on pysynyt aika lailla samana, joka kertoo siitä, että ehkä sitä energiasäästöhyötyä ei ole tällä keinoin saatavissa niin paljon kuin uskotaan, mutta riskit on todennäköisesti huomattavat.

Idea pitää vaan heittää pois, ja aloittaa alusta. Näin ehkä soisi tehtävän vähän eduskunnassakin silloin tällöin.

Eduskunnassa ei ole ollut monia arkkitehteja kansanedustajina. Anders Adlercreutz on ensimmäisen kauden edustaja, mutta tavoittelee nyt myös RKP:n puheenjohtajan paikkaa. Hänestä arkkitehdin työ on ollut hyvä pohja eduskuntatyölle.

- Arkkitehdin työ on luovaa ongelmanratkaisua. Sitä, että vaatimuksia tulee eri suunnista ja ne pitää yhdistää. Tehdä mahdollisimman hyvä lopputulos. Ja sellaista on lainsäädäntötyökin pitkälti.

Isä Eric tiivistää:

- Arkkitehdin työ on pohjimmillaan sitä, että ensin tehdään analyysi ja sitten synteesi.

Ander Adlercreutzin mukaan arkkitehdeillä on usein jo ammattinvalinnan taustalla halu vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

- Ehkä yksi tärkeä opetus arkkitehtityöstä on se, että kun ryhtyy johonkin niin se ensimmäinen ajatus, joka mieleen tulee, niin siihen hetkeksi rakastuu. Ja sitä pitää aivan fantastisena neronleimauksena. Kunnes muutaman työstön jälkeen tajuaa, että tämä on aivan surkea. Tämä pitää vaan heittää pois, ja aloittaa alusta. Näin ehkä soisi tehtävän vähän eduskunnassakin silloin tällöin. Arkkitehdiltä se sujuu ihan luonnostaan, Anders Adlercreutz sanoo.

Eristämmekö itsemme hengiltä -seminaarin puhujien esitykset löytyvät .
Pentti Muroleen blogissa seminaarista
Suomen arkkitehtiliitto SAFA vaatii siirtymistä energiatehokkuudesta rakennuksen koko elinkaaren tarkasteluun

Anders Adlercreutz Radio Suomessa

Kulttuuricocktail teki dokumentin Hakaniemen hallien tunnelmista ennen remonttia, josta vastaa A-Konsultit.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Seppo Puttonen: Sally Salmisen Katriina on turhaan unohdettu suurteos

    Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina

    Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Sally Salmisen Katriina (1936). Oman aikansa bestseller on painunut sittemmin unholaan - aivan suotta. Lukupiirin vetäjä Seppo Puttonen haluaa tehdä Katriinan kunnianpalautuksen. Hän kertoo, mikä romaanissa on hienoa.

  • Kun urheilijat rahan perään lähtivät

    Vellu Ketola ja Hexi Riihiranta? Hehän pelaavat rahasta!

    Yle Teemalla on käynnissä upea 10-osainen Urheilu Suomi -sarja. Siinä käydään kattavasti läpi maamme merkittävimmät urheiluhenkilöt, saavutukset ja ilmiöt urheilun ympärillä. Teeman Elävä arkisto komppaa kolmella ohjelmalla, joissa nousevat esiin suomalaisille rakkaat urheilulajit. Historiallinen urheilupaketti Teemalla: Torstaina 23.11. klo 22.45, perjantaina 24.11.

  • Yöt, päivät, lakkaamatta… Avaruusromua 26.11.2017

    Me ajelehdimme ajassa eteenpäin kuin virrassa.

    Kun Konfutse katseli jokea, hänen kerrotaan sanoneen, että elämä kulkee kuin tuo virta. Yöt, päivät, lakkaamatta. Monet kokevat elävänsä luonnon päättymättömän kierron keskellä. Ehkä se on eräs syy siihen, miksi musiikin tekijät ovat halunneet kuvata suhdettaan luontoon. Suhdettaan siihen suureen virtaan, jonka mukana me ajelehdimme ajassa eteenpäin, tässä loputtomassa maailmankaikkeudessa. Luonto voi olla mukana musiikissa sekä symbolisesti että konkreettisesti. Avaruusromussa lähdetään liikkeelle luonnosta ja matkataan kohti sisäistyneitä visioita. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.