Keskiluokkaisen perheen tytär pääsi aikuisena takaisin kiinni elämään ja yhteiskuntaan, mutta tie oli pitkä ja kivinen. Sen jälkeen alkoi pelko oman lapsen syrjäytymisestä. Rakel ja Kasper kertovat tarinansa omista näkökulmistaan.
Puoli vuotta valoa, toinen puoli pimeyttä. Selviääkö siitä?
Inarissa on talvi, ja kinokset alkaa olemaan jo metrin korkuisia. Nuori pojanalku kahlaa hangessa ja luukuttaa täysiä 8 Mile -leffasta tuttua Eminemin Lose Yourself -biisiä vanhalla Motorola-puhelimella.
Lastenkotilapsia on neliosainen podcast-sarja. Kokemuksensa kertoo neljä kolmekymppistä aikuista, joiden lapsuus on ollut yhtä helvettiä. Sarjassa henkilöt muistelevat kipeää lapsuuttaan, nuoruutta sekä miettivät miten se on vaikuttanut nykyisyyteen.
Meillä oli ihan normi perhe. Paperilla ehkä jopa unelmaperhe
Meillä oli ihan normi perhe. Kai me oltiin myös jollain tavalla outoja. Vanhemmat oli yhdessä vaan lasten takia. Mä en koskaan nähnyt niiden välillä mitään hellyyden osoituksia. En ymmärtänyt, miksi toisten vanhemmat diggas toisistaan.
Myytit, stereotypiat ja uskomukset mielenterveydestä ja mielenterveyskuntoutujista istuvat tiukassa. Lähes mikään niistä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Elias Westerberg ja Anssi Niemi ovat Papillon ja Hyde.
Elias Westerberg ja Anssi Niemi antoivat noin kuukauden ajan kaiken itsestään roolihahmoilleen Papillonille ja Hydelle. Vaikka projekti oli rankka, ei kumpikaan miehistä myönnä olevansa enempää sekasin kuin aiemminkaan.
Puoli vuotta valoa, toinen puoli pimeyttä. Selviääkö siitä?
Inarissa on talvi, ja kinokset alkaa olemaan jo metrin korkuisia. Nuori pojanalku kahlaa hangessa ja luukuttaa täysiä 8 Mile -leffasta tuttua Eminemin Lose Yourself -biisiä vanhalla Motorola-puhelimella.
Jokainen kokee joskus pakkoajatuksia. Jos ne alkavat häiritä merkittävästi arkea, on kyseessä OCD eli pakko-oireinen häiriö. OCD:tä hoidetaan terapialla, lääkkeillä ja vertaistuella. Pakko-oireiseen häiriöön sairastunut Helmi elää nykyään sovussa pakkoajatustensa kanssa ja opiskelee sairaanhoitajaksi.
Topi Kauppisen elämässä on liian monta asiaa sekaisin.
Dokumenttisarjassa Topi – nuoren miehen elämää Topi Kauppisen ystävät yrittävät hellävaraisesti työntää masentunutta miestä elämässä eteenpäin. Se osoittautuu vaikeaksi, ja asiantuntijan mukaan auttamisessa voikin piillä myös vaaran paikka.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat hurjassa kasvussa. Ovatko nuoret heikkoja lumihiutaleita, jotka eivät kestä elämää, vai ovatko nykyajan vaatimukset kohtuuttomia?
Forskningen har länge efterlyst en reform av drogpolitiken i Finland. Beroende på parti har kandidaterna i riksdagsvalet väldigt olika syn hur man ska vända trenden att de drogrelaterade dödsfallet bara fortsätter öka.
Minister Kiuru: Ska bli lättare att kontakta mentalvården.
Ledande experter på psykisk hälsa presenterade i dag ett program för mentalvården. Experterna vill att det ska bli lättare både att få en första kontakt med mentalvården och få tala med en psykiater.
Tillväxten oroar psykiater: Medicin ej primära behandlingen.
Försäljningen av psykofarmaka, alltså läkemedel för psyket, har ökat med nio procent i år. Enligt föreningen Psykisk hälsa Finland kan man tro att det beror på coronakrisen, men det finns inte bevis för det, rapporterar Yle Uutiset.
Keskiluokkaisen perheen tytär pääsi aikuisena takaisin kiinni elämään ja yhteiskuntaan, mutta tie oli pitkä ja kivinen. Sen jälkeen alkoi pelko oman lapsen syrjäytymisestä. Rakel ja Kasper kertovat tarinansa omista näkökulmistaan.
Pojat syrjäytyvät helpommin kuin tytöt, mitä voimme tehdä?
Mistä voi tietää, onko oma lapsi tai nuori syrjäytymisvaarassa? Milloin hälytyskellojen pitää soida? Kysymykset ovat tuttuja Aleksis Salusjärvelle, joka on tehnyt työtä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa.
Mun lapsuus oli aika suojattua ala-asteella. Niin sanotuilta elämän realiteeteilta suojeltiin paljon. Yläasteella alkoi nukkuminen ja kodissa makaaminen kiinnostamaan vähän enemmän. Mun kaksosveli lopetti koulun kasiluokalla.
Mulla oli normaali perhe ja normaali lapsuus. Sitten alakoulun ekoilla luokilla mun vanhemmat erosivat. Kävin koulussa, tein kouluasiat ja sitten menin kotiin ja sit tietokoneella, niin se meni.
Asuin hyvin pienessä kylässä. Kasvoin aika yksinäisenä, koska ei siellä pikkukylällä ollu ketään. Ne harvat asui niin kaukana, ettei ollut mahdollisuutta vain kävellä kaverin luo. Koulussa näin toki ihmisiä, muuten olin itsekseni.
Mun lapsuus oli varmaan ulkopuolisten silmin aika hieno.
Oon elänyt perheessä, missä ei ole tavallaan koskaan ollut sitä vanhempien keskinäistä rakkautta. Ne erosi vihdoin, kun mä täytin 18. Onneksi se on ohi.
Mulla oli kavereita, ja koulussa meni ihan hyvin, mutta sitten viidennelle me muutettiin isosta kaupungista maalle, äidin kotiseudulle. Mä en sopeutunut sinne lainkaan ja mua alettiin heti kiusaamaan. Sitä kesti koko yläasteen loppuun.
Meillä oli ihan normi perhe. Paperilla ehkä jopa unelmaperhe
Meillä oli ihan normi perhe. Kai me oltiin myös jollain tavalla outoja. Vanhemmat oli yhdessä vaan lasten takia. Mä en koskaan nähnyt niiden välillä mitään hellyyden osoituksia. En ymmärtänyt, miksi toisten vanhemmat diggas toisistaan.
Lapsuus oli, ainakin siihen 8-vuotiaaseen, ihan normaali.
Lapsuus oli, ainakin siihen 8-vuotiaaseen, ihan normaali. Viimeinen niitti oli se, kun mutsi tuli himaan iltaduunista. Faija olikin lähtenyt ryyppäämään ja äiti löysi lapset täydestä ammeesta kahdestaan. Oltiin varmaan jotain kaksi ja neljä.
Puoli vuotta valoa, toinen puoli pimeyttä. Selviääkö siitä?
Inarissa on talvi, ja kinokset alkaa olemaan jo metrin korkuisia. Nuori pojanalku kahlaa hangessa ja luukuttaa täysiä 8 Mile -leffasta tuttua Eminemin Lose Yourself -biisiä vanhalla Motorola-puhelimella.
Lastenkotilapsia on neliosainen podcast-sarja. Kokemuksensa kertoo neljä kolmekymppistä aikuista, joiden lapsuus on ollut yhtä helvettiä. Sarjassa henkilöt muistelevat kipeää lapsuuttaan, nuoruutta sekä miettivät miten se on vaikuttanut nykyisyyteen.
Lapsen kasvu ja kehitys on aikuisten asia, ei lasten. Esimerkiksi lapsen painosta ei tule neuvolassa keskustella lapsen kuullen. #kasvurauha muistuttaa siitä, miten tärkeää on antaa lasten ja nuorten kasvaa rauhassa.
Tuomas Kyrö ja muut kertovat tärkeästä opettajastaan.
Hyvällä opettajalla voi olla todella iso vaikutus nuoren elämään. Tuomas Kyrö, Nea Kouhia ja Mustafa kertovat, kuinka opettaja muutti heidän elämänsä suunnan.
Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallion mukaan toisen ihmisen näkeminen ei ole ensisijaisesti aikakysymys, vaan läsnäolokysymys. Onneksi on kuitenkin aikuisia, jotka ehtivät kohdata nuoren tai lapsen.
Koulu on ajanhaaskausta, eikä sitä tarvita mihinkään. Näin mainostoimiston johtaja Marco Mäkinen lapsena luuli, kun hän kiersi maailmaa ralliautoilijaisänsä Timo Mäkisen mukana. Sitten hän sai opettajan, joka näki Marcon ja hänen osaamisensa.
Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä
Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa.
Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.
Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.
Matti Ijäksen komediassa veljesten osat vaihtuvat.
Matti Ijäksen kiitetty komedia kertoo lapsenmielisestä Kaukosta ja velipojasta, jotka joutuvat vahingossa toistensa housuihin. Elokuva perustuu Jari Tervon romaaniin.
Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen
Häräntappoase kertoo nuoresta vaasalaispojasta Alpo "Allu" Korvasta, joka joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen esikoisromaanista tehtiin pidetty tv-sarja vuonna 1989.
Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.
Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).
Myytit, stereotypiat ja uskomukset mielenterveydestä ja mielenterveyskuntoutujista istuvat tiukassa. Lähes mikään niistä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Uusi draamasarja nähdään Yle Areenassa ja Youtubessa toukokuussa 2016. Mustan huumorin värittämä sarja on #Lovemillan tekijöiden uusin taidonnäyte, joka sijoittuu psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle.
