Jakso 10: Re: Re: Vs: Sähköpostiko kuollut?

Media- ja digitaidot

• 

  Mokasiko media? - Kokeile osaatko Journalistin ohjeet

  Kokeile 8 tapauksella, pärjäisitkö JSN:n puheenjohtajana.

  Saako terrorismin uhrien kuvia käyttää uutisessa? Voiko alaikäistä haastatella ilman vanhempien lupaa? Missä menee klikkiotsikon raja? Julkisen sanan neuvosto (JSN) ratkoo mediaa koskevia kanteluita. Kahdeksan todellisen esimerkin avulla voit pohtia, mitä mieltä itse olet: mokasiko media vai ei?

• 

  Valheenpaljastaja: Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin

  Tunnetuimmat valeuutis- ja satiirisivustot kootusti.

  Valeuutisista on tullut merkittävä bisnes ja poliittisen mielipidevaikuttamisen muoto, vaikka juuri kukaan ei tarkoituksella kirjoita selaimeensa valeuutissivustojen osoitteita. Tarkista nimi tästä listasta seuraavan kerran, kun kohtaat sosiaalisessa mediassa epäilyttävän uutislähteen.

  Kommentteja 136

• 

  Valheenpaljastaja: Tunnista kuvien kaupungit – testaa, onko sinusta nettisalapoliisiksi

  Osaatko jäljittää, missä valokuva on otettu?

  Osaatko jäljittää, missä päin maailmaa valokuva on otettu? Sosiaalisessa mediassa kiertää paljon arveluttavia kuvia, joiden todenperäisyys on kyseenalainen. Testaa omat hoksottimesi Valheenpaljastajan kuvantunnistustestissä.

  Kommentteja 13

• 

  Valheenpaljastaja: Valheet leviävät faktoja nopeammin – Facebookin faktantarkistus ei toimi

  Saksassa pelätään vaalien alla Brexit- ja Trump-vaikutusta.

  Facebookin faktantarkistusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua perusongelmaan: valheet leviävät edelleen nopeammin ja laajemmalle kuin tarkistetut faktat. Joulukuussa 2016 Facebook ilmoitti, että se ryhtyy yhteistyöhön riippumattomien faktantarkistajien kanssa. Valheenpaljastaja jututti saksalaista faktantarkistajaa, joka on Facebookin virallinen kumppani.

  Kommentteja 11

• 

  Algoritmit – Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

  Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

  Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  Kommentteja 16

• 

  Miksi kannattaa pyytää anteeksi vaikkei tee mieli? – Neljä vinkkiä, joiden avulla kommentoit sosiaalisessa mediassa menestyksekkäästi

  Pyytäisinkö anteeksi? Miten rohkaisen keskustelua?

  Kun molemmat osapuolet säilyttävät kasvonsa, kommentointi on mennyt nappiin. Viestinnän asiantuntija ja bloggaaja Katleena Kortesuon vinkit neljään some-pulmaan. Tulostukseen sopiva versio avautuu tästä linkistä. Edit 10.3.2017: Lisätty linkki tulostusversioon.

• 

  Vesitätkö keskustelun surkeilla väitteillä? – Näin tunnistat laiskan argumentoinnin ja keskustelet paremmin

  Väittelyn 5 virhettä – tunnista ja keskustele paremmin

  Netin keskusteluissa vilisee yleistyksiä, laiskaa argumentointia ja epäloogisuuksia. Samankaltaiset virheet toistuvat ja ajavat keskustelun umpikujaan. Näin vältät yleisimmät virheet ja opit keskustelemaan paremmin!

  Kommentteja 26

• 

  Hyvä salasana? Vähemmän roskapostia? – Testaa, kuinka pärjäät digimaailmassa

  Digitaitoja laidasta laitaan – vastaa yhdeksään kysymykseen.

  Digitreenien uusi taitotesti! Kysymyksissä on purtavaa niin aloittelijoille kuin pidempään ehtineillekin.

  Kommentteja 19

• 

  Digitreenit: Salasanakone - testaa kuinka nopeasti salasana murretaan

  Lyhyt salasana murretaan sekunneissa.

  Testaa Salasanakoneessamme kuinka nopeasti salasanat murretaan. Salasanat ovat digitaalisen elämämme siunaus ja kirous. Toisaalta ne pitävät tietomme turvassa, toisaalta niiden keksiminen ja muistaminen on tuskaisan vaikeaa. Salasanojen hallintaan on onneksi olemassa aputyökaluja.

  Kommentteja 25

• 

  Perkele, perhonen, porkkana - löytyykö oma salasanasi suosituimpien listalta?

  Tor-verkossa on myynnissä myös suomalaisten salasanoja.

  Salasana, 123456, porkkana, perkele ja perhonen. Tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi on selvittänyt suomalaisten suosituimmat salasanat anonyymissä Tor-verkossa, missä käyttäjätunnuksia myydään eniten tarjoaville. Jos löydät listalta omasi, vaihda se heti.

  Kommentteja 2

• 

  Kiinnostaako koodaus? - Näillä pääset ohjelmoinnin alkuun

  Ohjelmointisivustojen linkkejä

  Kiinnostaako koodaus? Näillä linkeillä pääset ohjelmoinnin alkuun. Mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia sivustoja.

  Kommentteja 8

• 

  Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

  Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

  Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  Kommentteja 3

• 

  Tiedämme mitä haet Googlessa – testaa tunnistatko kuukauden hakujen perusteella

  Missä kuussa googlataan Cooperin testiä ja kaalikääryleitä?

  Missä kuussa suosittuja hakuja ovat Cooperin testi, kaalikääryleet, enterorokko ja riistakamera? Kaikki verkkoon julkaisevat haluavat, että heidän juttunsa löydetään. Parhaiten jutut löytyvät Googlen kautta. Oikea ajankohta ja avaintermien tuntemus, niin kutsuttu hakukoneoptimointi, nostaa sivustoa hakutuloksissa.

  Kommentteja 5

• 

  Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

  Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

  Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  Kommentteja 4

• 

  New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

  New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

  Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

• 

  Somekuvat vääristävät todellisuutta – kokeile itse miten kuvan rajaaminen vaikuttaa

  Liikuta hiirtä ja saat erilaisia näkökulmia kotibileisiin.

  Mitä tapahtuu kotibileissä? Onko kivaa, onko jollain vähemmän kivaa? Yksi kuva on aina vain yksi näkökulma tilanteeseen. Toinen kuva samasta hetkestä voi kertoa aivan toisen tarinan.

  Kommentteja 3

• 

  Valheenpaljastaja: Testaa, onko sinusta faktantarkistajaksi

  Erotatko faktan feikistä?

  Onko sinussa ainesta faktantarkistajaksi? Onko lähdekritiikki hallussa? Testaa taitosi Valheenpaljastajan faktantarkistusvisassa.

  Kommentteja 24

• 

  5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

  Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

  Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  Kommentteja 2

• 

  Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

  Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle.

  Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Mitä paremmin välineen tuntee, sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  Kommentteja 6

• 

  Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

  Vinkkejä Wikipedian käyttöön

  Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  Kommentteja 11

• 

  Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

  Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

  Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

• 

  Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

  Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

  Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  Kommentteja 23

• 

  Valheenpaljastaja: Kolme kertaa, kun media nielaisi jekuttajien syötin

  Krapulassa laivalla Syyriaan ja muita mediavedätyksiä.

  Viime viikolla krapulaiset britit nousivat väärään veneeseen ja seilasivat vahingossa Syyriaan – tai sitten eivät. Uutisvälineet astuivat ovelasti viritettyyn ansaan.

  Kommentteja 2

• 

  Youtube-mainontaa sipsipalkalla

  Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

  Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  Kommentteja 4

• 

  Mediataitoja alakouluun

  Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

  Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

• 

  Mediataidot

  Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

  Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

• 

  Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

  Mediataitoja yläkoululaisille.

  Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.