Julkaisemme Ylestä lehdille lähetettyjä kirjoituksia, vastineita ja oikaisuja. Tämä vastine on julkaistu Kauppalehdessä 16.5.
Aleksi Hernesniemi (Kauppalehti 10.5.) kirjoittaa, että televisio, radio ja internet tarjoavat nykyisin rajattomasti kulttuuria ja tiedettä. Tähän voisi lisätä, että vieläkin enemmän tarjolla on "mukatietoa", jopa valheita, kansainvälistä viihdettä ja kaupallisia formaattiohjelmia.
Julkisen palvelun tärkein tehtävä on taata kaikille suomalaisille yhtäläinen sananvapaus. Se on oikeutta tiedon ja kulttuurisisältöjen välittämiseen, mutta myös niiden vastaanottamiseen omalla kielellä.
Yleisradioyhtiön tehtävä ja onnistuminen määritellään kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeista käsin, ei suhteessa muuhun mediaan tai markkinoihin.
Julkinen palvelu takaa jokaiselle suomalaiselle osallisuuden yhteiseen julkiseen tilaan. Kaikkien tulee nähdä ja tuntea, edes hetkittäin, itsensä osana julkista yhteisöä. Pirstoutuvassa ja kansainvälisiä mediasisältöjä pursuavassa maailmassa tämä on Ylen tulevaisuuden kovin haaste.
Demokraattinen päätöksenteko Suomessa tapahtuu edelleen kansallisesti. Kieli ja kansallinen kulttuuri ovat yhä tärkeimpiä välineitä ja edellytyksiä maailman menon ja oman identiteetin hahmottamiseen. Julkinen palvelu on siksi demokratian toiminnan kannalta tärkeää ja välttämätöntä. Se varmistaa osaltaan demokratian toteutumiselle tasa-arvoiset lähtökohdat.
Jotta Yle voi palvella koko yhteiskuntaa ja kaikkia kansalaisia tasavertaisesti, pitää julkisen palvelun rahoituspohjan olla kattava. Yle-vero on siksi reilu ja perusteltu tapa rahoittaa toiminta.
Maailman muuttuessa kaikkia julkisia palveluja tulee tutkia ja kehittää. Tätä työtä parlamentaarinen Yle-työryhmä Ylen osalta parhaillaan tekee.
Reija Hyvärinen
viestintäjohtaja, Yle
