Hyppää pääsisältöön

Lasse Mårtensonin ja Sara Ekelundin seurassa Linnanmäellä

Lasse Mårtenson johdattaa katsojat Linnanmäen arkipäivään vuonna 1974 kuvatussa filmissä. Tuolloin huvipuistossa oli myös eläimiä kuten norsunpoikanen Citta, jota Mårtenson pääsi laulaen kylvettämään. Linnanmäen historiasta ja yllättävistä arjen tilanteista kertoo ohjelmapäällikkö Sara Ekelund.

Linnanmäen aamu alkaa touhukkaana, kasveja hoidetaan, laitteita tarkistetaan ja roskia lakaistaan. Harjan varressa ahkeroimassa nähdään myös Lasse Mårtenson. Aamutoimien ja huvipuiston historiikin jälkeen Mårtenson johdattaa katsojat pelikoneiden ääreen, jotka ovat olleet osa huvipuistoa jo alkuajoista asti. Yksikätistä rosvoa pelatessaan Mårtenson laulaa kappaleen Raha, raha, raha (kohdassa 13:50).

Toimittaja Usko Santavuori haastattelee Linnanmäen ohjelmapäällikkö Sara Ekelundia tämän arjesta, joka on usein yllätyksiä täynnä. Huvipuiston pyörittämiseen ei ole oppikirjaa, joten tilanteita on ratkottava kekseliäisyydellä. Kuten eräänä heinäkuisena lauantaina, kun merileijona kuoli yllättäen. Ekelund muistelee, kuinka oli keksittävä miten ”200 kiloa kuollutta lihaa” kuljetetaan ja saadaan toimitettua suljettuna olevaan eläinlääketieteelliseen sairaalaan (kohdassa 17:30).

Santavuori haastaa Ekelundia eläinten pidosta huvipuistossa kysymällä, onko se hänen mielestään oikein. Tämä toteaa asiaan olevan monta näkökulmaa, mutta hänen omasta mielestään eläimistä pidetään Linnanmäellä parempaa huolta, kuin monien perheiden lapsista. Ekelund muistelee muun muassa tapausta, jossa simpanssin hammas kipeytyi ja piti löytää hammaslääkäri sitä hoitamaan.

Linnanmäen eläinkatraaseen kuului tuolloin myös norsunpoikanen nimeltä Citta. Yksi sen päivittäisistä hoitorutiineista on pesu ja Lasse Mårtenson pääseekin vesiletkun kanssa leikkisää norsua kylvettämään. Samalla hän esittää kappaleen Eläinten kieltä jos oppisin (kohdassa 21:05).

Filmillä nähdään myös Linnanmäeltä sittemmin poistuneita laitteita, kuten Troika ja Round Up, sekä vuonna 1964 avattu maailmanpyörä, jonka edustalla Mårtenson laulelee ”Ja kun sä maailmanpyörässä lennät, niin koet siipies kantavuuden…”

Sara Ekelundilla oli ohjelman kuvausten aikaan takana jo 24 vuoden ura Linnanmäellä ja siitä oli tullut hänen elämäntyönsä. Hän näkee huvipuistolla kaksi arvokasta tehtävää: se tuo ihmisille rentoutusta ja tuottaa rahaa lastensuojelutyöhön. Peacock-teatteria Ekelund uskaltautuu vertaamaan jopa kirkkoon ja toivoo, että ihmiset voivat siellä rentoutua ja irtautua arjesta samaan tapaan kuin kirkossakin.

Linnanmäen historiaa

Alppi- ja Lenininpuistojen muodostaman virkistysalueen keskeltä vuokrattiin vuonna 1950 niin sanottu Vesilinnanmäen alue aluksi kolmeksi vuodeksi lastensuojelujärjestöille, jotka perustivat paikalle huvipuiston. Nimi tuli kahdesta vesitornista eli vesilinnasta, jotka sijaitsevat mäellä yhä edelleenkin. Linnanmäki avattiin 27. toukokuuta 1950.

Vuodesta 1956 Linnanmäen on omistanut ja toiminnasta vastannut Lasten Päivän Säätiö, jonka perustivat kuusi lastensuojelutyötä tekevää järjestöä. Sen tarkoituksena on kerätä varoja suomalaiseen lastensuojelutyöhön Linnanmäen Huvipuiston toiminnan avulla.

Lasten Päivän juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun, jolloin järjestettiin Lasten Päivä -tapahtumia eri puolella Suomea. Tapahtumissa oli hauskaa ohjelmaa lapsille ja aikuisille, tarkoituksena oli kerätä varoja lastensuojelutyöhön.

Lasten Päivän Säätiön pitkäaikaisin toimitusjohtaja on ollut Bo Ekelund (vuosina 1958–1987). Bo ja Sara Ekelund olivat aikoinaan naimisissa, mutta erosivat 1950-luvun puolivälissä.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.