Hyppää pääsisältöön

"Lapsettomuushoidoilla pystytään auttamaan suurinta osaa potilaista", lupaa lääkäri

Ylilääkäri Anne-Maria Suikkari ja Hilma-vauva
Hilma, 3 viikkoa, tarjosi tädeille kakkukahvit. Ylilääkäri Anne-Maria Suikkari ja Hilma-vauva Kuva: Yle/Mikko Kilpinen väestöliitto

Väestöliiton Helsingin Lapsettomuusklinikalla istuu kahvipöydän ympärillä onnellisia ihmisiä. Hilma, kolme viikkoa, on tullut tarjoamaan tädeille prinsessakakkua syntymänsä kunniaksi. Suomessa hakee lapsettomuuteen apua noin 3000 paria vuosittain.

– Periaatteessa tutkimuksiin kannattaa lähteä, kun semmoinen huoli herää, että nyt on jotain pielessä, klinikan ylilääkäri Anne-Maria Suikkari kehottaa. Suurinta osaa pystymme auttamaan, vakuuttaa ylpeä tohtoritäti Hilma sylissään.

Seuraavissa videohaastatteluissa Anne-Maria Suikkari kertoo mitä hedelmöityshoidot ovat ja antaa neuvoja hoitoja harkitseville.

Mikrohedelmöityksessä riittää yksikin elinvoimainen siittiö.

Perustutkimuksessa selvitetään ensin lähtökohdat ja päätetään lähdetäänkö varsinaista hoitoa toteuttamaan vai ei. Hoitoja on monenlaisia riippuen lapsettomuuden syistä. Yleisimmät syyt ovat naisen epäsäännöllinen kuukautiskierto tai ikä ja miehen siittiötuotannon häiriöt.

– Ensin kannattaa varmistaa ihan sellainen perusjuttu, että yhdynnät on ajoitettu oikeaan kohtaan kuukautiskiertoa. Yleensä tutkimuksiin tullaan, kun lasta on yritetty yli vuosi. Mutta jos raskautta on yritetty vaikka kolme vuotta niin sitten voidaan siirtyä heti nopeasti vaikuttaviin hoitoihin, Suikkari selvittää.

Video: Millaisia hedelmöityshoitoja on tarjolla?

Hormonihoidot ovat suhteellisen riskittömiä. Yhden alkion siirto on kaikkein turvallisin.

Hoitojen riskit mietityttävät monia. Suikkari vakuuttaa, että hoitojen taso on Suomessa huippuluokkaa ja hormonihoidot ovat suhteellisen riskittömiä. Aiemmin iso riski oli monisikiöraskaus. Nykyisin siirretään vain yksi, korkeintaan kaksi alkiota. Näissä siirroissa Suomi on edelläkävijä maa ja laboratorioissa käytetään aivan viimeisimpiä menetelmiä.

– Noin 40 prosenttia alle 38-vuotiaiden tuoreen alkion siirroista johtaa raskauteen ja se on korkea luku.

– Suomessa on myös tutkittu paljon hedelmöityshoitojen avulla syntyneitä lapsia ja se onkin yksi päätutkimuskohteistamme. Yleisesti voidaan sanoa, että hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset ovat erittäin terveitä, Suikkari kertoo.

Paras onnistumisprosentti on koeputkihedelmöityksessä kolmen ensimmäisen hoidon aikana.

– Lapsettomuuden syyllä ei oikeastaan ole merkitystä sille, miten hoidot onnistuvat. Hoitojen avulla me ikään kuin ohitamme ongelman, selvittää Suikkari.

Entä kuinka kauan hoitoja jatketaan, jos lasta ei kuulu ja raskaudet päättyvät jatkuvasti keskenmenoihin?

Video: Kuinka usein hedelmöityshoitoja voidaan antaa?

– Jos hedelmöitys ei onnistu omilla sukusoluilla, niin yhtenä mahdollisuutena on luovutettujen sukusolujen käyttäminen. Luovuttajista Suikkari kertoo muutaman erityispiirteen.

– Naiset ovat alle 35-vuotiaita, mielellään synnyttäneitä. Miesten ikä voi olla 20–45 vuotta.

– Luovuttamista harkitsevien on hyvä tietää, että Suomen lain mukaan lapsi voi saada tietää luovuttajan henkilöllisyyden täytettyään 18 vuotta.

Munasoluja voi pakastaa odottamaan Sitä Oikeaa.

Uusimmista keksinnöistä Anne-Maria Suikkari nostaa esiin munasolujen pakastamisen ja alkioiden digitaalisen kuvaamisen.

– Munasolujen pakastamista voidaan käyttää hyväksi myös munasolujen lahjoituksissa. Näin päästään ikään kuin suoraan asiaan ja hoito on yksinkertaisempi saajaparille.

Video: Uusia menetelmiä?

Kahden viikon odotus on se rankin vaihe. Onnistuiko vai ei?

Hedelmöityshoitojen yhteydessä puhutaan paljon hoitojen kuormittavuudesta. Puolison, perheen ja muiden läheisten tuen lisäksi Suikkari kannustaa käyttämään klinikan palveluita.

– Hoitajat ovat koulutettuja antamaan henkistä tukea ja tarjolla on myös psykologin palveluita.

Video: Mikä tekee hoidoista niin raskaita?

Lopuksi Anne-Maria Suikkari lähettää vielä terveisensä lapsettomuushoitoja harkitseville pariskunnille.

Video: Lääkärin terveiset: Jokaisella on toivoa

Asiantuntija: ANNE-MARIA SUIKKARI, toimitusjohtaja, ylilääkäri, Väestöliiton Lapsettomuusklinikka

Lue lisää

Apua lapsettomuuteen – mitä hoidot maksavat ja kenelle niitä annetaan?