Hyppää pääsisältöön

Miksi valkoisen emojin käyttö nolottaa? Somepallerot laittavat myös valkoihoisen ajattelemaan ihonväriä

Arkiset asiat kuten emojit ja laastarit voivat saada ajattelemaan suuria kysymyksiä, kuten rasismia ja ihonväriä.

Emojeihin tuli runsas vuosi sitten värivaihtoehtoja. // Kuva: Jussi Latvala / Applen emojit

Minkä värisiä emojeita sinä käytät?

Et ehkä ole uhrannut kysymykselle sekuntiakaan. Ehkä et ole edes huomannut, että emojeilla on eri ihonvärejä. Ja vaikka olisitkin huomannut, et ehkä koe tekeväsi mitään erityistä valintaa, kun käytät jonkin väristä emojia, tummaa, vaaleaa tai keltaista.

Ehkä emojien värillä ei ole mitään väliä. Mutta silti kaikkein vaaleimman emojin käyttö tuntuu monen mielestä jotenkin – kiusalliselta.

Tai tarkennetaan: etenkin moni valkoihoinen saattaa kokea kaikkein vaaleimman emojin käytön kiusalliseksi.

Emoji-hymiöistä tehtiin runsas vuosi sitten monimuotoisempia. Sitä ennen emojit olivat olleet vain vaaleita. Helmikuussa 2015 keltaisen värin ohelle tuli viisi muuta värivaihtoehtoa sekä "neutraali" simpsoninkeltainen.

Kuvakaappaus Applen emojeista

Emojien uusiin värivaihtoehtoihin on suhtauduttu pääosin myönteisesti. On hienoa, että erilaiset ihonvärit huomioidaan ainakin jotenkin myös emojeissa.

Paitsi että kaikkein vaaleimpien emojien käyttöä selvästi arastellaan. Yhdysvaltalainen The Atlantic -lehti kirjoitti hiljattain siitä, miten erään Twitter-otannan mukaan vaaleimpia hymiöitä esiintyy selvästi vähemmän kuin kaikkein vaaleimpia twiittaajia.

Miksi kaikkein kalpein emoji nolottaa?

Rasisminvastaisuutta tutkiva tohtorikoulutettava Minna Seikkula pitää ymmärrettävänä, jos emojien käyttämisestä tulee kiusaantunut olo.

- Valkoisuus tulee ikään kuin näkyväksi. Ehkä valkoinen suomalainen voi ensimmäisen kerran huomata, että hei, mun vaalean beigellä iholla onkin väri.

Kännykän näytöllä joutuu määrittelemään oman ihonvärinsä: mitä minä olen suhteessa muihin? Pohjoiseurooppalaisessa ympäristössä tämä on pohdintaa, jota valkoihoinen ei yleensä joudu tekemään, koska oletettu neutraali ihonväri on valkoinen.

Kiusaantunut olo saattaa syntyä muutakin reittiä. Valkoihoisen emojin käyttäminen voi tuntua siltä, että korostaisi valkoihoisuutta. Kalpea nyrkki-emoji voi tuoda mieleen valkoista ylivaltaa ajavat rasistiset liikkeet.

Vaalea nyrkki-emoji

Yhdysvalloissa puhutaan white guiltistä

Jos tunteeseen liittyy tietoisuus sorrosta ja rasismista, sille on olemassa nimi: white guilt, valkoinen syyllisyys. Erityisesti pohjoisamerikkalaisessa keskustelussa käytetyllä termillä viitataan valkoihoisten tuntemaan syyllisyydentunteeseen syrjinnästä, rasismista ja etenkin orjuudesta, jota afrikkalaistaustaiset ja muut etniset vähemmistöt ovat joutuneet kokemaan.

Mutta kuten Seikkula huomauttaa:

- White guilt -termistä on myös aika iso kritiikki, että kuinka paljon meidän pitäisi siitä puhua. Jos jäämme hirveästi kelaamaan valkoisten ihmisten huonoa fiilistä, emme pääse kovin paljon eteenpäin rasismin miettimisessä.

Juuri eteenpäin pääseminen on tärkeää myös emoji-keissin kohdalla. Emojit voivat tarjota jollekulle oivalluksen siitä, että omaa valkoisuutta joutuu pohtimaan hyvin harvoin.

Yleensä valkoinen iho neutraali normi: vasta siitä poikkeaminen, eli muunvärinen iho, on Suomessa merkillepantavaa.

Seikkula kuitenkin muistuttaa, että rasistiset erottelut eivät suinkaan tapahdu pelkästään ihon sävyn tai muiden fyysisten piirteiden perusteella. Emojeihin ja niiden ihonväriin ei kannata jumittua.

- Aivan yhtä lailla rasistisissa erotteluissa kiinnitetään huomiota myös kulttuuriisiin seikkoihin, puhuttuun kieleen tai vaikkapa turbaanin tai hijabin käyttöön. On tärkeää pitää mielessä, että ne ovat ihan yhtä lailla rodullistamisen välineitä.

Laastari kertoo yhteiskunnan oletuksista

Valkoiset ja muunväriset emojit voivat parhaimmillaan tarjota sisäänpääsyn rasismin ja rodullistamisen pohtimiseen, mutta itsessään ne eivät pysty antamaan syvällistä kuvausta siitä, millaisia rasistisia rakenteita ympärillämme on.

Eiväthän emojit ole mikään uusi orjuus vaan arkipäiväistä viestintää, jota kukaan ei sen ihmeemmin analysoi.

Kuten esimerkiksi laastari, paljon käytetty esimerkki arkipäiväisistä oletuksista ihonväristä. Suomessa valkoihoinen ihminen voi helposti elää läpi elämänsä huomaamatta koskaan, että laastarit yleensä sävytetään valkoisen ihon mukaisiksi.

- Ongelma ei ole niinkään se laastari, vaan se, mitä laastari kertoo. Ja laastari kertoo ajatuksistamme ja yhteiskunnallisista käytännöistä siitä, kuka on lähtökohtaisesti olemassa tai kuka on lähtökohtaisesti ihminen. Nämä ovat paikkoja, joissa me havainnoimme tosi selkeästi rakennetta, Seikkula sanoo.

Laastarit ja emojit ovat pieniä, arkisia esimerkkejä, mutta samat rakenteet toistuvat arjessa: ketä pidetään asiantuntijana, kuka näyttäytyy luotettavana, ketä vartijat seuraavat kaupassa, kenelle virkailija alkaa puhua suomea ja kenelle englantia.

Kärjistäen voisi sanoa, että jos jonkun on vaikeaa löytää kaupasta omaan ihonväriin sopivaa laastaria, hänen on myös vaikeampaa päästä työhaastatteluun.

Työhaastatteluun pääsemisen vaikeus ei johdu laastareista, mutta molemmat ongelmat kumpuavat erottelevista rakenteista, joissa valkoisuuden normista poikkeavan täytyy kamppailla voidakseen elää osana normittunutta yhteiskuntaa. Tämä voi jäädä helposti huomaamatta valkoihoiselta, joka joutuu pohtimaan omaa valkoisuuttaan lähinnä emoji-valinnoissa.

Tumma peukku-emoji

Emojeista pääseekin aika nopeasti suuriin pohdintoihin rasismista ja syrjivistä rakenteista. Onko suhteellisuudentaju hukassa, jos hyppää pienistä arkisista emojeista näin isoihin kysymyksiin?

Yleensähän ihmiset käyttävät emojeita aika huolettomasti ja tiedostamatta. Heitellään apinoita, hymyileviä kakkoja, alieneita ja tähtiä viestien sekaan sen kummemmin asiaa miettimättä. Siksi rasismiin liittyvien kysymysten nostaminen esiin emojeista voi tuntua ärsyttävältä: eiväthän emojit ole mikään uusi orjuus vaan arkipäiväistä viestintää, jota kukaan ei sen ihmeemmin analysoi.

Mutta sellaistahan on myös rasististen järjestelmien ylläpitäminen, Seikkula sanoo.

- Monesti etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset eivat kiinnita huomiota rasismiin. Toimimme vaan kuten yleensä.

Korjattu 19.5. kello 15.45: Ennen emoji-uudistusta ainoa emoji-väri oli vaalea. Muutoksen jälkeen emojit saivat viisi ihonsävyä sekä keltaisen, "neutraalin" värin. Jutussa sanottiin aiemmin, että keltainen oli aikaisemmin ainoa värivaihtoehto.

Lue myös:

Hyväntahtoiset suomalaiset rodullistavat vahingossa – ja siksi rasismista pitää puhua

Saako millekään enää nauraa? Mielensäpahoittajat ja sananvapauden toitottajat vääntävät vitsien rajoista