Hyppää pääsisältöön

Suomi kaipaa koodareita – turvapaikanhakijat kutsutaan apuun

Helsingissä on valmisteltu ohjelmaa jopa sadan turvapaikanhakijan kouluttamiseksi ohjelmoijiksi.

Etenkin erityisalojen ohjelmoijille on töitä.

Turvapaikanhakijoiden työllistyminen on ollut yksi puheenaiheesta pakolaiskriisin puhjetessa. Pelkästään viime vuoden aikana Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista monet haluaisivat tehdä palkallista työtä.

Työllistymisen suurimpina esteinä pidetään heikkoa kielitaitoa ja verkostoitumisen puutetta. Taloustutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista uskoo siihen, että Suomeen jäävistä turvapaikanhakijoista suurin osa jää elämään työttömänä sosiaalietuuksilla.

Suomessa on kuitenkin ammatteja, joihin työvoimaa tarvitaan kipeästi. Yksi tällaisista aloista on tietokoneohjelmointi, kansankielellä koodaus.

Ohjelmointikoulutus avaa väylän myös yrittäjyydelle

Yle Uutiset kertoo irakilaisesta Eyastahasta, joka tuli Suomeen viime syksynä. Hän ei vielä osaa suomea, mutta on saanut työpaikan Helsingissä järjestetyn ohjelmointikoulutuksen kautta. Koulutuksessa on toistaiseksi ollut vain muutama turvapaikanhakija, mutta pilottiohjelman onnistumisen myötä koulutus laajennetaan jopa sadalle turvapaikanhakijalle.

- Meidän mielestä siinä on tilaisuus auttaa ja kouluttaa ihmisiä aloille, joilla on huutava pula. Näin työtä järjestyy mahdollisimman nopeasti, koulutusta pilotoineen Integrifyn perustaja Daniel Rahman kertoo.

Koodaus on ala, jolla näillä näkymin on töitä myös tulevaisuudessa. Informaatioteknologiayhtiö Affecton liiketoimintajohtaja Mikko Eerola vahvistaa, että etenkin hyville koodareille on jatkuvaa kysyntää.

- Meillä on koko ajan paikkoja auki Suomessa ja muualla maailmassa. Meidäntyyppisten it-palveluyritysten lisäksi koodareita tarvitaan enemmän ja enemmän erilaisissa paikoissa niin asiakasyrityksissä kuin muuallakin, Eerola sanoo.

Yksi tapa saada turvapaikanhakijat työllistymään on yrittäjyys. Ohjelmointikoulutuksessa oleva Eyastaha pohtii jo oman yrityksen perustamista tulevaisuudessa.

- Tietysti haluan keskittyä nyt työhöni niin hyvin kuin pystyn, mutta ehkä viiden vuoden kuluttua voin käynnistää oman start up -yrityksen, hän sanoo.

Turvapaikanhakijoiden yrittäjyyttä edistää esimerkiksi Docventures-kaksikko Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin perustama Startup Refugees -hanke.

Lue myös:

Turvapaikanhakijat tekevät jo yllättävän paljon vapaaehtoistyötä: SPR vastaa talkootarjoukseen

Puolen vuoden työluvan odotus turhauttaa turvapaikanhakijaa: “Haluan vain tehdä työtä, teen mitä tahansa”

Suomiko muka avokätinen turvapaikanhakijoille? Jopa Latvia myöntää keskipalkkaan verrattuna enemmän tukea

Turvapaikanhakijat laittavat ruuan vastaanottokeskuksissa usein itse – jos se on mahdollista