Hyppää pääsisältöön

Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

Kirjailijat Saila Susiluoto, Anja Erämaja, Susinukke Kosola, Kristian Blomberg, Gösta Ågren, Virpi Vairinen
Kirjailijat Saila Susiluoto, Anja Erämaja, Susinukke Kosola, Kristian Blomberg, Gösta Ågren, Virpi Vairinen Kirjailijat Saila Susiluoto, Anja Erämaja, Susinukke Kosola, Kristian Blomberg, Gösta Ågren, Virpi Vairinen Kuva: Olli-Pekka Tennilä, Heini Lehväslaiho, A-P Majanen, Paschinsky Studio / Schildts & Söderströms, Kolera-kustantamo, Pekka Holmström, Yle/Mika Hokkanen Tanssiva karhu

Vuoden 2016 Tanssiva karhu –palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta. Ehdolla ovat Kristian Blombergin Valokaaria, Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän, Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Saila Susiluodon Ariadne, Virpi Vairisen Kuten avata äkisti sekä Gösta Ågrenin Dikter utan land.

Runoilija Kristian Blomberg
Runoilija Kristian Blomberg Kuva: Olli-Pekka Tennilä Kristian Blomberg (Kirjailija),Tanssiva karhu,runoilijat,kirjallisuuspalkinto

Kristian Blomberg: Valokaaria, Poesia

Kokoelman kieli on ehjää ja rikasta, ja runojen havaintomaailma vaikuttaa universaalilta. On klisee kutsua runoteosta kauniiksi, mutta se oli raadin välittömin luonnehdinta Blombergin runoudesta. Kokoelmassa on arjesta kumpuavia, mutta vaivattomasti suuremmiksi laajentuvia älykkäitä havaintoja, joihin ei liity sarkasmia tai lakonisuutta vaan armollisuutta ja hellyyttä. Ajatuksen syvyys ja leveys tihentyy havaintoihin, jotka pelkistyvät koruttomiksi. Teos kestää lukemista ja upottaa ajattomuuteensa, samalla säkeet läpäisee läsnäolon tuntu. Kirjalliset havainnot tuntuvat proustmaisilta.

Kirjailija Anja Erämaja
Kirjailija Anja Erämaja Kuva: Heini Lehväslaiho/WSOY Anja Erämaja (Kirjailija)

Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän, WSOY

Erämaja kirjoittaa ihmistä liikuttavista tunteista absurdin rakastettavasti. Lopulta meillä on vain tunteemme, ja teemme kaikki kohtallokkaat valintamme puhtaasti niiden johdattelemina. Järki on elämän tärkeimmissä päätöksissä visusti taka-alalla. Erämajan runoudessa on viisasta lämpöä niitä hysteerisiä impulsseja kohtaan, joiden toivommekin ajoittain valtaavan mielemme. Kukapa ei haluaisi rakastua! Tekstistä huokuu harvinaisen vapautunut kirjoittava minä, johon lukiessa tuntee vastustamattomasti samastuvansa.

Kirjailija Susinukke Kosola
Kirjailija Susinukke Kosola Kuva: A-P Majanen daniil kozlov,Tanssiva karhu,runoilijat

Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Sammakko

Kokoelman kosketuspintana on normaalius, jonkinlainen elämän keskiarvo, josta Kosola kirjoittaa vangitsevan energisesti ja vivahteikkaasti. Rosoisen ja vitaalin runomaailman maisema on tuore, läpikirjoittamaton. Näkyviin tulee elinpiiri, joka nimestään huolimatta paradoksaalisesti erottuu kirjallisuuden massasta, valtavirrasta. Teos on teemaltaan hyvin samastuttavia, kaikki tunnistavat valtavirran. Samalla se avaa Barnum-efektillään hyvin syviä inhimillisen elämän pohjavirtoja. Runoissa isketään tarkasti länsimaisen elämäntavan itsepetoksen eri muotoihin niin, etät viilto tuntuu lukijassa.

Kirjailija Saila Susiluoto
Kirjailija Saila Susiluoto Kuva: Otava/Pekka Holmström Saila Susiluoto

Saila Susiluoto: Ariadne, Otava

Susiluodon teos kaartuu laajan teeman ympärille erinomaisen motivoiduksi kokonaisuudeksi. Kreikkalainen mytologia ja feminismi kulkevat Ariadnen johtolankoina, ja Susiluoto kirjoittaa sanoja surulle ja kauneudelle. Teos on arkkitehtonisissa mittasuhteissaan jylhä ja kirjallisessa ulkoasussaan tinkimättömän tarkka. Se on läpikirjoitettu ja hiottu runoteos, jonka laajat intertekstit ankkuroivat sen huolellisesti kulttuuriimme.

Runoilija Virpi Vairinen
Runoilija Virpi Vairinen Kuva: Kolera virpi vairinen,Tanssiva karhu,runoilijat

Virpi Vairinen: Kuten avata äkisti, Kolera

Vairisen runous on vapautuneesti vaeltavaa iloa, ja se etsii keinonsa tekstikohtaisesti. Sanat ja sivut pakenevat syntaksia ja riemuitsevat jokaisesta aukeamasta omalakisella tavallaan. Kirjaa on mahdotonta lukea ilahtumatta ja innostumatta. Näkyviin piirtyy nuoren ihmisen elämä karnevalistisessa arkisuudessaan. Vairisen runous tuntuu ehdottavan banaaleimmiltakin vaikuttavan yksityiskohdan merkitystä ja samalla näkökulman synnyttämisen tärkeyttä. Jos teoksen nimen ottaa lukuohjeeksi, huomaa teoksen summittain aukaiseva kaikkein arkisimpienkin asioiden tuottavan runoutta ja ehtymätöntä elämänsisältöä. Mielikuvitus on ihmisen suurin kyky.

Kirjailija Gösta Ågren
Kirjailija Gösta Ågren Kuva: Paschinsky Studio / Schildts & Söderströms Gösta Ågren,Tanssiva karhu,runoilijat,kirjallisuus,kirjallisuuspalkinto

Gösta Ågren: Dikter utan land, Sets Förlag

Ågrenin runous on pelkistymisen taidetta, joka lähenee aforistiikkaa. Runot ovat niukkuudessaan lähes haikumaisia, ja niissä kirjoittavasta minuudesta huokuu kohtalonomaista lopullisuutta. Kuin vain totuus olisi haluttu ilmaista, ilman yhtään kuvailevaa sanaa. Runous lähenee Ågrenin käsissä filosofiaa ja ajattomuutta, ja sen kuvaajaksi asettuu inhimillinen kokemus, tietoisuus, minä. On kuvaavaa, että yksittäiset säkeet jäävät mieleen, ne sekä askarruttavat että kiteyttävät. Sekä avaavat maailmaa, että vetävät sen yhteen.

Palkintoraadin puheenjohtajana toimi tänä vuonna kriitikko Aleksis Salusjärvi. Lisäksi palkintoraadissa olivat mukana Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Palkintoehdokkaita juhlistetaan Poetry Jam – lavarunousklubilla 19.5. klo 18.00 helsinkiläisessä Café Mascotissa (Neljäs linja 2). Vapaa pääsy. Tilaisuus tallennetaan ja Tanssivan karhun runojamit lähetetään Yle Radio 1:ssä lauantaina 21.5. klo 19.03-21.00

Yleisradion jakama Tanssiva karhu -runopalkinto jaetaan 22. kerran Kajaanin runoviikolla 6.7.2016. Palkintosumma on 3.500 euroa.

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri