Hyppää pääsisältöön

Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

Kirjailijat Saila Susiluoto, Anja Erämaja, Susinukke Kosola, Kristian Blomberg, Gösta Ågren, Virpi Vairinen
Kirjailijat Saila Susiluoto, Anja Erämaja, Susinukke Kosola, Kristian Blomberg, Gösta Ågren, Virpi Vairinen Kirjailijat Saila Susiluoto, Anja Erämaja, Susinukke Kosola, Kristian Blomberg, Gösta Ågren, Virpi Vairinen Kuva: Olli-Pekka Tennilä, Heini Lehväslaiho, A-P Majanen, Paschinsky Studio / Schildts & Söderströms, Kolera-kustantamo, Pekka Holmström, Yle/Mika Hokkanen Tanssiva karhu

Vuoden 2016 Tanssiva karhu –palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta. Ehdolla ovat Kristian Blombergin Valokaaria, Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän, Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Saila Susiluodon Ariadne, Virpi Vairisen Kuten avata äkisti sekä Gösta Ågrenin Dikter utan land.

Runoilija Kristian Blomberg
Runoilija Kristian Blomberg Kuva: Olli-Pekka Tennilä Kristian Blomberg (Kirjailija),Tanssiva karhu,runoilijat,kirjallisuuspalkinto

Kristian Blomberg: Valokaaria, Poesia

Kokoelman kieli on ehjää ja rikasta, ja runojen havaintomaailma vaikuttaa universaalilta. On klisee kutsua runoteosta kauniiksi, mutta se oli raadin välittömin luonnehdinta Blombergin runoudesta. Kokoelmassa on arjesta kumpuavia, mutta vaivattomasti suuremmiksi laajentuvia älykkäitä havaintoja, joihin ei liity sarkasmia tai lakonisuutta vaan armollisuutta ja hellyyttä. Ajatuksen syvyys ja leveys tihentyy havaintoihin, jotka pelkistyvät koruttomiksi. Teos kestää lukemista ja upottaa ajattomuuteensa, samalla säkeet läpäisee läsnäolon tuntu. Kirjalliset havainnot tuntuvat proustmaisilta.

Kirjailija Anja Erämaja
Kirjailija Anja Erämaja Kuva: Heini Lehväslaiho/WSOY Anja Erämaja (Kirjailija)

Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän, WSOY

Erämaja kirjoittaa ihmistä liikuttavista tunteista absurdin rakastettavasti. Lopulta meillä on vain tunteemme, ja teemme kaikki kohtallokkaat valintamme puhtaasti niiden johdattelemina. Järki on elämän tärkeimmissä päätöksissä visusti taka-alalla. Erämajan runoudessa on viisasta lämpöä niitä hysteerisiä impulsseja kohtaan, joiden toivommekin ajoittain valtaavan mielemme. Kukapa ei haluaisi rakastua! Tekstistä huokuu harvinaisen vapautunut kirjoittava minä, johon lukiessa tuntee vastustamattomasti samastuvansa.

Kirjailija Susinukke Kosola
Kirjailija Susinukke Kosola Kuva: A-P Majanen daniil kozlov,Tanssiva karhu,runoilijat

Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Sammakko

Kokoelman kosketuspintana on normaalius, jonkinlainen elämän keskiarvo, josta Kosola kirjoittaa vangitsevan energisesti ja vivahteikkaasti. Rosoisen ja vitaalin runomaailman maisema on tuore, läpikirjoittamaton. Näkyviin tulee elinpiiri, joka nimestään huolimatta paradoksaalisesti erottuu kirjallisuuden massasta, valtavirrasta. Teos on teemaltaan hyvin samastuttavia, kaikki tunnistavat valtavirran. Samalla se avaa Barnum-efektillään hyvin syviä inhimillisen elämän pohjavirtoja. Runoissa isketään tarkasti länsimaisen elämäntavan itsepetoksen eri muotoihin niin, etät viilto tuntuu lukijassa.

Kirjailija Saila Susiluoto
Kirjailija Saila Susiluoto Kuva: Otava/Pekka Holmström Saila Susiluoto

Saila Susiluoto: Ariadne, Otava

Susiluodon teos kaartuu laajan teeman ympärille erinomaisen motivoiduksi kokonaisuudeksi. Kreikkalainen mytologia ja feminismi kulkevat Ariadnen johtolankoina, ja Susiluoto kirjoittaa sanoja surulle ja kauneudelle. Teos on arkkitehtonisissa mittasuhteissaan jylhä ja kirjallisessa ulkoasussaan tinkimättömän tarkka. Se on läpikirjoitettu ja hiottu runoteos, jonka laajat intertekstit ankkuroivat sen huolellisesti kulttuuriimme.

Runoilija Virpi Vairinen
Runoilija Virpi Vairinen Kuva: Kolera virpi vairinen,Tanssiva karhu,runoilijat

Virpi Vairinen: Kuten avata äkisti, Kolera

Vairisen runous on vapautuneesti vaeltavaa iloa, ja se etsii keinonsa tekstikohtaisesti. Sanat ja sivut pakenevat syntaksia ja riemuitsevat jokaisesta aukeamasta omalakisella tavallaan. Kirjaa on mahdotonta lukea ilahtumatta ja innostumatta. Näkyviin piirtyy nuoren ihmisen elämä karnevalistisessa arkisuudessaan. Vairisen runous tuntuu ehdottavan banaaleimmiltakin vaikuttavan yksityiskohdan merkitystä ja samalla näkökulman synnyttämisen tärkeyttä. Jos teoksen nimen ottaa lukuohjeeksi, huomaa teoksen summittain aukaiseva kaikkein arkisimpienkin asioiden tuottavan runoutta ja ehtymätöntä elämänsisältöä. Mielikuvitus on ihmisen suurin kyky.

Kirjailija Gösta Ågren
Kirjailija Gösta Ågren Kuva: Paschinsky Studio / Schildts & Söderströms Gösta Ågren,Tanssiva karhu,runoilijat,kirjallisuus,kirjallisuuspalkinto

Gösta Ågren: Dikter utan land, Sets Förlag

Ågrenin runous on pelkistymisen taidetta, joka lähenee aforistiikkaa. Runot ovat niukkuudessaan lähes haikumaisia, ja niissä kirjoittavasta minuudesta huokuu kohtalonomaista lopullisuutta. Kuin vain totuus olisi haluttu ilmaista, ilman yhtään kuvailevaa sanaa. Runous lähenee Ågrenin käsissä filosofiaa ja ajattomuutta, ja sen kuvaajaksi asettuu inhimillinen kokemus, tietoisuus, minä. On kuvaavaa, että yksittäiset säkeet jäävät mieleen, ne sekä askarruttavat että kiteyttävät. Sekä avaavat maailmaa, että vetävät sen yhteen.

Palkintoraadin puheenjohtajana toimi tänä vuonna kriitikko Aleksis Salusjärvi. Lisäksi palkintoraadissa olivat mukana Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Palkintoehdokkaita juhlistetaan Poetry Jam – lavarunousklubilla 19.5. klo 18.00 helsinkiläisessä Café Mascotissa (Neljäs linja 2). Vapaa pääsy. Tilaisuus tallennetaan ja Tanssivan karhun runojamit lähetetään Yle Radio 1:ssä lauantaina 21.5. klo 19.03-21.00

Yleisradion jakama Tanssiva karhu -runopalkinto jaetaan 22. kerran Kajaanin runoviikolla 6.7.2016. Palkintosumma on 3.500 euroa.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.