Hyppää pääsisältöön

Harmonie-musiikkia ja turkkilaisuuksia

Turkin ja Euroopan välit ovat olleet monella mutkalla oikeastaan aina. Itä ja länsi, orientti ja oksidentti ovat rikastuttaneet toisiaan kulttuurisesti samalla kun poliittinen nokkapokka on eskaloitunut sodiksi ja valloitusretkiksi. Huolimatta pahoistakin verenvuodatuksista trendit, tavat ja muoti on virrannut Anatoliasta Bosporinsalmen yli länteen—ja takaisin.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Länsimainen musiikki on saanut alun alkujaan niin teoriansa kuin soittimensa idästä, mutta yksi ilmeisimmistä tuoreemmista turkkilaisvaikutteista on ollut harmonie- ja janitsaarimusiikki, joka valloitti 1700-luvulla Eurooppaa vielä ottomaanien armeijoitakin tehokkaammin. Tai oikeammin musiikki oli eurooppalaista, lähinnä inspiraatio käyttää puhallin- ja lyömäsoittimia tuli idästä.

1700-luvun musiikkiin erikoistuneen Zefiro Ensemblen uusi Harmonie & Turcherie -albumi esittelee harmonie- eli puhallinmusiikkia 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin. Alkuperältään ehkäpä levyn eksoottisin teos on Gaetano Donizzettin isoveljen Giuseppe Donizettin Marcia di Mahmoud. Sen tämä vähemmän tunnettu Donizzetti sävelsi Sultaani Mahmud II:n palveluksessa Istanbulissa, jossa asui vuodesta 1808 kuolemaansa 1856.

Lisäksi levyllä on samankaltaiset kepeät ”turkkilaismarssit” Michael Haydnilta sekä Mozartilta, mutta myös muutama laajamittainen teos ilman sen kummempia turkkilaisuuksia. Erityisesti levyn päättävät teokset, Mendelssohnin kymmenminuuttinen Nocturno, Schubertin omiin hautajaisiinsa 16-vuotiaana teininä säveltämä Eine kleine Trauermusik sekä Louis Spohrin täyspitkä, puolituntinen ja kuusiosainen Notturno ansaitsivat tulla levytetyiksi periodisoittimin mainion Zefiron toimesta. Ne ovat Harmonie-musiikin jalointa antia usein levytettyjen Mozartin puhallinserenadien ohella.

”Harmonie & Turcherie”. Michael Haydn: Marcia Turchesca. Joseph Haydn: Introduzione alla seconda parte teoksesta Seitsemän sanaa ristillä. W.A. Mozart: Janitsaarien marssi oopp. Ryöstö Seraljista. Friedrich Witt: Concertino oboelle ja puhaltimille. Gioacchino Rossini (sov. Giorgio Mandolesi): alkusoitto oopp. Il Turco in Italia. Gaetano Donizetti: Sinfonia soolopuhaltimille. Giuseppe Donizetti: Marcia di Mahmoud. Felix Mendelssohn: Nocturno C-duuri. Franz Schubert: Eine kleine Trauermusik es-molli. Louis Spohr: Notturno C-duuri. – Zefiro, joht. Alfredo Bernardini. (Outhere Music, A 391)

Kuuntele Uudet levyt 20.5.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.