Hyppää pääsisältöön

Hyvät runoteokset vaivasivat Tanssivan karhun raatia

Tanssiva karhu -runoraadin (2016) pj Aleksis Salusjärvi karhupuvussa.
Omistautumista: Tanssiva karhu -runoraadin puheenjohtaja Aleksis Salusjärvi sonnustautui itsekin karhuksi. Tanssiva karhu -runoraadin (2016) pj Aleksis Salusjärvi karhupuvussa. Kuva: Raili Tuikka / Yle Aleksis Salusjärvi,Tanssiva karhu

Suomessa julkaistaan erinomaista ja monipuolista runoutta. Näin kotimaisen runouden tilaa arvioi tämänvuotinen Tanssiva karhu -runoraati. Lopulta ehdokkaiksi pääsivät ne kuusi teosta, jotka eniten vaivasivat kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärven johtamaa raatia.

Eilen torstaina julkistetut Tanssiva karhu -runouspalkinnan ehdokkaat ovat Aleksis Salusjärven johtaman raadin valitsemia. Kuusi teosta tulivat valituiksi noin kahdeksastakymmenestä vuoden aikana julkaistusta runoteoksesta.

Salusjärven lisäksi raadin jäseninä toimivat kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä-tuottaja Erja Manto. He kertovat suvainneensa toistensa erilaisia lukutapoja ja löytäneensä lopulta yhteisen sävelen.

Lukemisen ja valitsemisen strategiassa keskiöön nousi runoteosten vaivaavuus. Puheenjohtaja Salusjärven mukaan raati palasi aina vain uudelleen niihin kirjoihin, jotka eniten vaivasivat.

– Jos teos jäi vaivaamaan jotakuta, niin muut olivat velvollisia lukemaan sen uudestaan, Minna Joenniemi tarkentaa.

– Ne, jotka vaivasivat meitä loppuun asti, ovat nyt ehdolla, Salusjärvi sanoo.

Toimittaja Pietari Kylmälä kuulokkeet korvissa. Tanssiva karhu -runoraadin jäsenet Erja Manto ja Maria Lindqvist.
Toimittaja Pietari Kylmälä jututtaa raatilaisia: kuvassa Erja Manto ja Marit Lindqvist. Toimittaja Pietari Kylmälä kuulokkeet korvissa. Tanssiva karhu -runoraadin jäsenet Erja Manto ja Maria Lindqvist. Kuva: Raili Tuikka / Yle Erja Manto,pietari kylmälä

Ehdolla ovat

  • Kristian Blombergin Valokaaria
  • Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän
  • Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta
  • Saila Susiluodon Ariadne
  • Virpi Vairisen Kuten avata äkisti
  • Gösta Ågrenin Dikter utan land

Yleisradion jakama Tanssiva karhu -runopalkinto jaetaan 22. kerran Kajaanin runoviikolla 6.7.2016. Palkintosumma on 3.500 euroa.

Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi
Minna Joenniemi. Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi Kuva: Raili Tuikka / Yle Minna Joenniemi

Kuuntele

Raati, ehdokkaat ja toimittaja Pietari Kylmälä keskustelivat Poetry Jam -lavarunousklubilla torstaina 19.5. helsinkiläisessä Café Mascotissa. Keskustelu on kuunneltavissa Yle Radio 1:ssä lauantaina 21.5. klo 19.03-21.00 ja myöhemmin Yle Areenassa.

Lisätty 26.5.2016 linkit Kirjasammon juttuihin.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri