Hyppää pääsisältöön

Miksi keväällä on heleän vihreää?

Sireenin silmu halkaistuna
Sireenin silmu halkaistuna Sireenin silmu halkaistuna Kuva: Yle/Risto Salovaara Sireenit,silmut

Kevään vihreys on aivan omanlaisensa - herkkä ja heleä. Juuri puhjenneet lehdet ovat pieniä ja niiden ohuuden tuntee sormissaan. Äkkisiltään voisi ajatella, että juuri lehden paksuneminen kevään ja kesän edetessä muuttaa myös niiden väriä, mutta näin ei ole. Keskikesän tummuus selittyy lehtivihreän lisääntymiselllä.

Puulla on kiire kasvattaa lehden pinta-alaa keväällä, sillä kaikki sen elämässä riippuu yhteyttämisestä. Kuten myös meidän elämässä - ilman yhteyttämisessä syntynyttä orgaanista hiiltä ei olisi puun runkoa, juuria tai meitä ihmisiäkään.

Yhteyttämisestä vastaa viherhiukkanen, joka on hyvin pieni elin kasvisolussa. Siellä sijaitsee myös lehtivihreä, joka aiheuttaa kasvien vihreän värin.

viherhiukkasia lehden alapinnalla, ruusun lehti
Viherhiukkasia lehden alapinnalla viherhiukkasia lehden alapinnalla, ruusun lehti Kuva: Yle/Risto Salovaara lehtipuut,Viherhiukkanen

Näemme lehdet vihreinä, koska kasvit eivät käytä valon vihreää aallonpituutta. Sen sijaan ne imevät itseensä valon sinisen ja punaisen aallonpituuden, koska juuri sitä osaa valosta tarvitaan yhteyttämiseen. Toisin sanoen lehti imee punaisen ja sinisen värin itseensä, mutta heijastaa vihreän pois.

Lehti kasvaa kokoa kasvattamalla solukokoa

Kun lehti puhkeaa silmusta on siinä valmiina jo lähes kaikki solut, eikä solunjakautumista enää juurikaan tapahdu. Sen sijaan solujen koko kasvaa, jolloin lehti suurenee.

Pienessä solussa on vain joitakin viherhiukkasia. Ne jakautuvat solun koon kasvaessa. Solujen tilavuus kasvaa kuitenkin nopeammin kuin viherhiukkaset jakaantuvat ja kehittyvät, eli viherhiukkasia on aluksi vähän suhteessa lehden pinta-alaan. Niiden jakautuminen ja kasvu jatkuvat vielä kun lehti on kasvanut lopulliseen kokoonsa.

Keskikesällä kun lehdet ovat tummemman vihreitä, vihreitä värihiukkasia on paljon enemmän ja ne ovat suurempia kuin alkukeväällä. Nuoressa lehdessä pienessä solussa voi olla noin 20 viherhiukkasta kun isossa solussa täysikokoisessa lehdessä niitä on noin 100-150.

Esimerkiksi pinaatin lehti kasvaa todella nopeasti. Se kasvaa kymmenessä päivässä päivää yhdestä 50 neliösenttimetriin, samalla viherhiukkasten määrä solua kohden viisinkertaistuu ja lehti tummenee, kun myös jakautuneet pienet viherhiukkaset kasvavat kokoa ja kehittävät lopullisen kalvorakenteensa.

Artikkelissa käytetty asiantuntijana professori Jaakko Kangasjärveä Helsingin yliopistosta.

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?