Hyppää pääsisältöön

Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon

Pöydällä sukulaisten valokuvia kehystettynä.
Pöydällä sukulaisten valokuvia kehystettynä. Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen valokuvat,sukulaiset,potretti

Viime viikolla Aristoteleen kantapäässä käsiteltiin perheen nimiä äidistä bonuslapseen ja tällä viikolla professori Kaisa Häkkinen kertoo lisää rakkaiden ja ei-niin-rakkaidenkin perheenjäsenten nimien taustoista. Mikä sukulainen olikaan kyty tai nato?

Täti

Täti-sanaa voi pitää vanhana perintösanana, mutta se saattaa olla peräisin myös indoeurooppalaisista naapurikielistämme tai germaanisista kielistä tuleva lainasana. Kolmas vaihtoehto on se, että se on lastenkielinen sana, koska siinä on paljon äänteitä, joita pieni lapsi jokeltelee hyvin mielellään.

Setä

Setä-nimitykselle löytyy sukukielisiä vastineita, mutta niillä on hyvin monenlaisia merkityksiä. Monissa sukukielissämme on aika tarkkaan määritelty, että minkä tyyppinen sukulainen kukin on. Vanhemman sisaren miestä nimitetään eri nimityksellä kuin nuoremman sisaren ja niin edelleen, eli setä-sanalla voi olla tällaisia merkityksiä. Sitten se voi tarkoittaa sukukielissä äidin puoleista sukulaista tai joissain kielissä enoa. Eli se on siinä mielessä hieman ongelmallinen, mutta kyllä sitä joka tapauksessa pidetään vanhaan, omaperäiseen sanakerrostumaan kuuluvana perintösanana.

Eno

Enolla on myös vastineita sukukielissä ja se voinut merkitä vähän erityyppisiä sukulaisia, jopa naispuolista henkilöä joissain sukukielissä. Vaikea sanoa, mitä se on alun perin merkinnyt, mutta eno-sana on johdettu isoa tarkoittavasta enä-sanasta. Eli kyseessä on ollut itseä vanhempi ja suurempi sukulainen. Merkitys on ollut siis alun perin toisenlainen kuin nykyään.

Kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla.

Serkku, nepaa, orpana, orpo

Serkku on yllättävän nuori sana ja se on muodostettu ilmeisesti setä-sanan johdoksista, niin että se on ensin ollut seukku ja sitten serkku. Sen selitetään risteytyneen sisarta merkitsevän sirkku-sanan kanssa. Monet eivät tunteneet sitä vielä 1900-luvullakaan. Serkku yleistyi siis kirjakielen avulla hyvin myöhään. Ennen serkkua on käytetty muun muassa balttilaista nimitystä nepaa tai orpana, joka on sanan orpo kanssa indoeurooppalaista perua. Orpo-sana on alun perin tarkoittanut jotain pientä, nuorta tai mahdollisesti heikkoa ja avutonta ja vasta myöhemmin sen merkitys on alkanut täsmentyä.

Leski

Leski onkin arvoituksellisempi sana. Joitakin vastineita siitä löytyy lähisukukielistämme, mutta sitten jäljet häviävät eikä sanalle löydy mitään järkevää selitystä. Leski sanana vaikuttaa siltä, että se voisi olla vaikka kuinka vanha sana, mutta ei ole tosiaan mitään tietoa siitä mistä se on kantasuomeen ilmestynyt.

Käly

Käly tarkoittaa yleensä puolison sisarta, mutta jotkut ajattelevat että se tarkoittaa täsmällisemmin veljen vaimoa tai puolison veljen vaimoa. Kälyllä on siis monia merkityksiä ja se kuuluu vanhaan perintösanastoon.

Hääpari ja sukulaisia ulkona ryhmäkuvassa 1950-luvulla.
Hääpari ja sukulaisia kuvassa 1950-luvulla Hääpari ja sukulaisia ulkona ryhmäkuvassa 1950-luvulla. Kuva: Yle/ Kalle Kultala häät (perhejuhlat),sulhaset,morsiamet,valokuvat,hääkuvat (henkilökuvat, henkilökuvat (valokuvat) (valokuvat)),sukulaiset

Miniä

Miniä, eli pojan vaimo, on myös hyvin vanha sana, sen juuret ulottuvat kantauraliin asti.

Lanko

Lanko-sana ei ole ihan niin vanha. Se on germaaninen lainasana parintuhannen vuoden takaa ja tunnetaan vain itämerensukuisissa kielissä. Lanko on tarkoittanut alun perin naimisen kautta saatua sukulaista. Useinhan ajatellaan, että se on puolison veli tai sisaren mies, mutta alun perin se on voinut olla muunlainenkin sukulainen.

Vävy

Vävy, tyttären mies, on myös hyvin vanha uralilainen sana. Oman tyttären tai pojan puoliso on ollut perheen jatkumisen kannalta niin tärkeä asia, että niille on vakiintuneet nimitykset vävy ja miniä hyvin varhaisessa vaiheessa.

Anoppi, appi

Anoppi ja appi-nimitykset ovat myös samaa sarjaa miniän ja vävyn kanssa, vanhoja kantauralilaisia sanoja.

Kyty, nato

Nato tuo nykyään suomalaisten mieleen ihan toisenlaisia liittolaisia kuin sukulaiset, mutta jos lukee Kalevalaa, on ihan hyvä tietää, mitä kyty ja nato tarkoittavat. Kalevalassa puhutaan kytystä aviomiehen veljenä ja natosta aviomiehen sisarena. Näitä sukulaissuhteita ei kuvata kovinkaan lämpimästi. ”Kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla”, eli miehen perheenjäsenet eivät Kalevalan mukaan ole aina ottaneet kovin lämpimästi uutta nuorikkoa vastaan. Nainen siirtyi naimakauppojen mukana suvusta toiseen, jätti oman kotinsa ja joutui uusien sukulaistensa arvioinnin ja arvostelun kohteeksi. Usein ajateltiin niin, että nuorikosta tulee perheen täysiarvoinen jäsen vasta sitten, kun hän saa lapsen. Sitä ennen häntä kohdeltiin epämääräisenä ja uhkaavana tulokkaana.

Perheen nimet äidistä bonuslapseen

Rakkaalla serkulla on ollut monta nimeä – orpana jäi jalkoihin, uusperhe toi bonusserkut

  • Avaruusromua: Mitä on pluviofilia?

    Tiedätkö millainen ihminen on pluviofiili?

    Tiedätkö millainen ihminen on pluviofiili? Minä en tiennyt. En, ennen kuin katsoin netistä. Pluviofiili on ihminen, joka rakastaa sadetta. Ihminen, johon sade vaikuttaa rauhoittavasti ja inspiroivasti. Latinan kielen sana "pluvia" tarkoittaa sadetta. Mitä on sade? Se on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan. Se on kaikkea vedestä rakeisiin. Mitä muuta? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri