Hyppää pääsisältöön

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Kotimaan katsauksen toimittajia lähti viikon matkalle Via Balticalle syyskuussa 1991. He olivat osa testiryhmää, jonka tarkoituksena oli selvittää suomalaista matkailijaa ajatellen, millaisessa kunnossa reitin tiet olivat ja mitä palveluita matkan varrelta löytyisi.

Toimittaja Eila Tiainen esitteli kuljettavan reitin. Ensin otettaisiin laiva Helsingistä Tallinnaan, sieltä ajettaisiin kylpyläkaupunki Pärnuun. Pärnusta matka jatkuisi Latvian pääkaupunki Riikaan ja sieltä Liettuan Kaunasiin ja Vilnaan. Vilnasta matkaajat menisivät Puolan puolelle käyttämällä alle viikon auki ollutta Lazdijain rajanylityspaikkaa. Puolassa kohteina olisivat Varsova ja satamakaupunki Gdansk, josta testiryhmä ottaisi laivan kohti Helsinkiä. Matkan aikana yövyttäisiin vain leirintäalueilla.

Syyskuun 23. päivä Tiainen lähetti ensiterveiset matkalta Vilnan tv-tornilta.

Tämä Lazdijain raja-asema on tottuneellekin matkailijalle kauhistus.― Eila Tiainen.

Varsinainen matkapäiväkirja kaikista reitin pääkohteista alkoi viikkoa myöhemmin. Ensimmäisenä rantauduttiin Tallinnaan, jonka leirintäalue Pirita ei saanut kovin kummoisia arvioita. Viron pääkaupungissa saatiin kuulla heti yksi näkökulma testireitin kunnosta.

"Tie on ajettavassa kunnossa, loistavassa kunnossa jo nyt, mutta peruspalvelujen puuttuminen sen reitin varrelta on tietysti se hankaluus", tuumi huoltoasemayhtiö Traffic Servicen toimitusjohtaja Osmo Haaki.

Matka jatkui Pärnuun pitkin kauniita maalaismaisemia, jotka olivat tuolloin monille suomalaisille tuntemattomia. 1930-luvulla suosittu kylpyläkaupunki uskoi itsenäisyyden tuovan turismia ja sen myötä uuden kukoistuksen – nyt vedet olivat liian saastuneita uimiseen.

Seuraavaksi matkalaiset ottivat haltuun Latvian pääkaupunki Riian. Yö oli vietetty riikalaisella parkkipaikalla ilman peruspalveluja. Toisaalta paikallisillakin oli ongelmia saada peruselintarvikkeita. Kieltenopettaja Vila Taurina kertoi, että esimerkiksi maitotuotteita sai vain aamuisin. Liettuassa tilanne oli hänen mukaansa paljon parempi.

Matkapäiväkirjan seuraava merkintä onkin Liettuasta, jossa matkustajat yöpyivät kaunasilaisen hotellin parkkipaikalla. Vilnassa Tiainen haastatteli paikallista tulkkia Anele Guszinskienea. Hänellä oli sana sanottavana viimeisestä viidestäkymmenestä vuodesta:

"Täällä on paljon tehtävää erityisesti taloudessa, mutta se ei käy päivässä, sillä viisikymmentä vuotta neuvostovaltaa on pahempi kuin viisi päivää helvetissä."

Kokeneen Baltian-kävijän nyrkkisääntö kehottaakin tekemään aina kaksi asiaa, kun se vain on mahdollista, eli tankkaamaan auton ja ottamaan puhdasta vettä.― Eila Tiainen

Liettuan ja Puolan välinen raja-asema Lazdijain kaupungissa oli ollut auki vain noin viikon ennen kuin suomalaiskomppania sinne saapui. Huhut kertoivat jopa viikon pituisesta jonosta, jonka ohi testimatkaajien piti päästä Liettuan liikenneministeriön luvalla. Jonotukselta matkaajat eivät kuitenkaan välttyneet – Tiainen kutsui rajanylityspaikkaa matkailijan kauhistukseksi.

Kun he lopulta pääsivät Varsovaan, näyttäytyi Puolan pääkaupunki länsieurooppalaisena. Kommunismin pölyt oli pudisteltu pois.

Gdanskissa matkaajat summasivat jo kokemuksiaan Via Balticasta. Puolassa palvelut toimivat heidän mielestään paljon paremmin kuin Baltiassa. Yhden testimatkalaisen mielestä ikävintä matkalla olivat vessat ja suihkut.

Tammikuussa 1992 Via Baltica oli jälleen Kotimaan katsauksen aiheena. Puutteistaan huolimatta Via Baltica oli alkanut kiinnostaa suomalaisia matkailijoita. Ohjelmassa haastateltu Ritva Niemistö kertoi, miksi hän aikoi matkata tulevana kesänä pitkin tätä uutta tietä.

Toukokuussa 1992 kävi ilmi, etteivät hitaat rajanylityspaikat, kuten Lazdijai, olleet vieläkään sen nopeampia kuin testimatkan aikaan.

Lue lisää:

Baltian maiden vaikeat vuodet

Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisinto alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla. Kun itsenäisyys vihdoin tuli vuonna 1991, neuvostovallan runtelemien maiden itsenäisyys ja eheytyminen lähti yskien liikkeelle. Kaikille itsenäisyys ei tarkoittanut automaattisesti parempaa elämää.

Lue lisää:

Virolaiset hartaissa tunnelmissa itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen 1991

Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Lue lisää:

Lviv'läiset kauppiasosuuskuntalaiset kertovat bisneksistään

Perestroika uudisti ja hävitti Neuvostoliiton

Neuvostoliiton viimeisen johtajan Mihail Gorbatšovin 1980-luvun lopulla esittelemät uudistukset, eli perestroika (uudelleenrakentaminen) ja glasnost (avoimuus), mursivat suunnitelmataloutta ja toivat osuuskuntatoiminnan uudeksi yritystavaksi.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto