Hyppää pääsisältöön

Suomalaisryhmä testasi Via Baltican viikko sen avautumisen jälkeen

Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät, avautui suomalaisille suorin reitti Keski-Eurooppaan niiden kautta. Syksyllä 1991 auennut Via Baltica oli ollut viimeksi auki 1930-luvulla. Ylen Kotimaan katsaus -ohjelma oli mukana ryhmässä, joka testasi Via Baltican vain viikko sen avaamisen jälkeen.

Kotimaan katsauksen toimittajia lähti viikon matkalle Via Balticalle syyskuussa 1991. He olivat osa testiryhmää, jonka tarkoituksena oli selvittää suomalaista matkailijaa ajatellen, millaisessa kunnossa reitin tiet olivat ja mitä palveluita matkan varrelta löytyisi.

Toimittaja Eila Tiainen esitteli kuljettavan reitin. Ensin otettaisiin laiva Helsingistä Tallinnaan, sieltä ajettaisiin kylpyläkaupunki Pärnuun. Pärnusta matka jatkuisi Latvian pääkaupunki Riikaan ja sieltä Liettuan Kaunasiin ja Vilnaan. Vilnasta matkaajat menisivät Puolan puolelle käyttämällä alle viikon auki ollutta Lazdijain rajanylityspaikkaa. Puolassa kohteina olisivat Varsova ja satamakaupunki Gdansk, josta testiryhmä ottaisi laivan kohti Helsinkiä. Matkan aikana yövyttäisiin vain leirintäalueilla.

Syyskuun 23. päivä Tiainen lähetti ensiterveiset matkalta Vilnan tv-tornilta.

Tämä Lazdijain raja-asema on tottuneellekin matkailijalle kauhistus.― Eila Tiainen.

Varsinainen matkapäiväkirja kaikista reitin pääkohteista alkoi viikkoa myöhemmin. Ensimmäisenä rantauduttiin Tallinnaan, jonka leirintäalue Pirita ei saanut kovin kummoisia arvioita. Viron pääkaupungissa saatiin kuulla heti yksi näkökulma testireitin kunnosta.

"Tie on ajettavassa kunnossa, loistavassa kunnossa jo nyt, mutta peruspalvelujen puuttuminen sen reitin varrelta on tietysti se hankaluus", tuumi huoltoasemayhtiö Traffic Servicen toimitusjohtaja Osmo Haaki.

Matka jatkui Pärnuun pitkin kauniita maalaismaisemia, jotka olivat tuolloin monille suomalaisille tuntemattomia. 1930-luvulla suosittu kylpyläkaupunki uskoi itsenäisyyden tuovan turismia ja sen myötä uuden kukoistuksen – nyt vedet olivat liian saastuneita uimiseen.

Seuraavaksi matkalaiset ottivat haltuun Latvian pääkaupunki Riian. Yö oli vietetty riikalaisella parkkipaikalla ilman peruspalveluja. Toisaalta paikallisillakin oli ongelmia saada peruselintarvikkeita. Kieltenopettaja Vila Taurina kertoi, että esimerkiksi maitotuotteita sai vain aamuisin. Liettuassa tilanne oli hänen mukaansa paljon parempi.

Matkapäiväkirjan seuraava merkintä onkin Liettuasta, jossa matkustajat yöpyivät kaunasilaisen hotellin parkkipaikalla. Vilnassa Tiainen haastatteli paikallista tulkkia Anele Guszinskienea. Hänellä oli sana sanottavana viimeisestä viidestäkymmenestä vuodesta:

"Täällä on paljon tehtävää erityisesti taloudessa, mutta se ei käy päivässä, sillä viisikymmentä vuotta neuvostovaltaa on pahempi kuin viisi päivää helvetissä."

Kokeneen Baltian-kävijän nyrkkisääntö kehottaakin tekemään aina kaksi asiaa, kun se vain on mahdollista, eli tankkaamaan auton ja ottamaan puhdasta vettä.― Eila Tiainen

Liettuan ja Puolan välinen raja-asema Lazdijain kaupungissa oli ollut auki vain noin viikon ennen kuin suomalaiskomppania sinne saapui. Huhut kertoivat jopa viikon pituisesta jonosta, jonka ohi testimatkaajien piti päästä Liettuan liikenneministeriön luvalla. Jonotukselta matkaajat eivät kuitenkaan välttyneet – Tiainen kutsui rajanylityspaikkaa matkailijan kauhistukseksi.

Kun he lopulta pääsivät Varsovaan, näyttäytyi Puolan pääkaupunki länsieurooppalaisena. Kommunismin pölyt oli pudisteltu pois.

Gdanskissa matkaajat summasivat jo kokemuksiaan Via Balticasta. Puolassa palvelut toimivat heidän mielestään paljon paremmin kuin Baltiassa. Yhden testimatkalaisen mielestä ikävintä matkalla olivat vessat ja suihkut.

Tammikuussa 1992 Via Baltica oli jälleen Kotimaan katsauksen aiheena. Puutteistaan huolimatta Via Baltica oli alkanut kiinnostaa suomalaisia matkailijoita. Ohjelmassa haastateltu Ritva Niemistö kertoi, miksi hän aikoi matkata tulevana kesänä pitkin tätä uutta tietä.

Toukokuussa 1992 kävi ilmi, etteivät hitaat rajanylityspaikat, kuten Lazdijai, olleet vieläkään sen nopeampia kuin testimatkan aikaan.

Lue lisää:

Baltian maiden vaikeat vuodet

Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisinto alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla. Kun itsenäisyys vihdoin tuli vuonna 1991, neuvostovallan runtelemien maiden itsenäisyys ja eheytyminen lähti yskien liikkeelle. Kaikille itsenäisyys ei tarkoittanut automaattisesti parempaa elämää.

Lue lisää:

Virolaiset hartaissa tunnelmissa itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen 1991

Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Lue lisää:

Lviv'läiset kauppiasosuuskuntalaiset kertovat bisneksistään

Perestroika uudisti ja hävitti Neuvostoliiton

Neuvostoliiton viimeisen johtajan Mihail Gorbatšovin 1980-luvun lopulla esittelemät uudistukset, eli perestroika (uudelleenrakentaminen) ja glasnost (avoimuus), mursivat suunnitelmataloutta ja toivat osuuskuntatoiminnan uudeksi yritystavaksi.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.