Hyppää pääsisältöön

Aurinko paistaa ja terassikelit houkuttavat – muista nämä seitsemän asiaa, ettei iho pala!

Aurinko ja koivunoksia
Aurinko ja koivunoksia Kuva: Yle, Tero Kyllönen aurinko,Ultraviolettisäteily

Talven jälkeen kalsareiden ja pitkähihaisten paitojen alta paljastuu kalvakka iho. Ajatus kesäisen ruskettuneista sääristä hameen tai shortsien jatkeeksi tuntuu paljon paremmalta vaihtoehdolta. Ennen auringonsäteiden alle kirmaamista kannattaa kuitenkin muistaa muutama tärkeä asia.

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Erika Wikström keräsi tärkeät vinkit auringon alle.

1. Mitä vaaleampi iho, sitä nopeammin se palaa

Ihon palamisnopeuteen vaikuttaa merkittävästi ihotyyppi ja alueen UV-valon määrä.

Suurimmalla osalla vaaleaihoisista suomalaisista on melko aurinkoherkkä iho, jolloin punoitus voi tulla jo 15–30 minuutissa etenkin alkukesästä pimeän talven jälkeen. Palamisen aiheuttamat oireet voimistuvat tuntien kuluessa, jolloin iho voi turvota, aristaa, jopa rakkuloida. Myöhemmin palanut alue hilseilee.

Herkin ihotyyppi on niin sanottu. tyypin 1 iho, jota tavataan etenkin punahiuksisilla ihmisillä. Iho punoittaa auringossa jo muutamassa minuutissa, eikä rusketu.

2. Alkoholi ja lääkkeet voivat lisätä palamisherkkyyttä

Alkoholin nauttiminen kiihdyttää ihon pintaverenkiertoa, turvottaa ihoa ja altistaa nopeammin palamiselle. Tämä on hyvä muistaa ns. terassikeleillä. Myös jotkut lääkkeet voivat lisätä ihon palamisherkkyyttä.

3. Aurinko polttaa ja vanhentaa – suojaudu kunnolla

Auringossa iho kannattaa suojata auringonvaloa läpäisemättömillä vaatteilla tai auringonsuojatuotteilla, joissa on UVA- ja UVB-suoja. Silmät on hyvä suojata aurinkolaseilla, etenkin lapsilla. Leveälierinen auringonvaloa läpäisemätön hattu antaa lisäsuojaa kasvoille.

Suojautumisen tarpeeseen vaikuttaa, kuinka korkea alueen UV-indeksi on ja kauanko ulkona on tarkoitus oleilla. Mikäli liikutaan vesillä, on UV-altistus vielä korkeampi. UV-säteilyn määrä on korkeimmillaan klo 11–15 välillä. UV-säteilyä on myös pilvisellä säällä, joten ihon suojaaminen kannattaa muistaa silloinkin.

Aurinkovoidetta levitetään käsivarrelle
Aurinkovoidetta levitetään käsivarrelle Kuva: Yle, Tero Kyllönen Aurinkovoide

Iho kannattaa suojata mahdollisimman korkealla suojakertoimella. Etenkin runsaan altistuksen alueet kasvot, korvalehdet, rintakehä ja kädenselät mielellään suojakertoimella 50, muualle vähintään 30.

Aurinkovoide haihtuu nopeasti iholta, jolloin sitä tulisi lisäillä päivän mittaan parin tunnin välein. Vaikka tuotteessa luvataan vedenkestävyyttä, kannattaa iho voidella uudelleen jokaisen uimiskerran jälkeen.

4. Pieni lapsi ei kuulu suoraan aurinkoon

Toistuva ihon palaminen lapsuudessa lisää ihosyöpien, etenkin melanooman riskiä myöhemmällä iällä. Siksi aivan pienet lapset eivät kuulu suoraan auringon paahteeseen.

Lapsen iho kannattaa suojata vaatteilla, esimerkiksi UV-suojatekstiileillä, joita nykyään löytyy hyvin lastenvaateliikkeistä tai marketeista. Aurinkohattu, joka suojaa myös niskan on hyvä rantaleikeissäkin. Hyvät aurinkolasit kuuluvat myös suojavarustukseen, sillä lapsen silmät ovat herkät UV-valolle.

Aikaisemmin lasten iholle suositeltiin lähinnä fysikaalista suodatinta sisältäviä aurinkovoiteita, mutta nykyiset kemiallisetkin suodattimet ovat lapsille turvallisia ja niillä saavutetaan korkeampi suojakerroin.

5. Jos aurinkovoide allergisoi, suojaa iho tekstiileillä

Aurinkovoiteen kemiallisille suodattimille voi kehittyä pitkäaikaiskäytössä kosketusallergia, jonka oireena on kutiava ihottumaryyhkä. Kemiallisia suodattimia on kuitenkin lukuisia, joten sopiva tuote voi kuitenkin löytyä. Myös aurinkosuojatuotteiden säilytteille – aivan kuten kaikkien muidenkin voiteiden – voi allergisoitua. Tämä ei kuitenkaan ole erityisen yleistä. Joskus fysikaalisen suojan tuote voi sopia iholle paremmin. Myös liian rasvainen tuote voi aiheuttaa näppylöitä. Tuolloin kannattaa kokeilla kevyempää valmistetta.

Mikäli ei voi tai halua käyttää aurinkosuojavoiteita, voi vartalon ja raajojen alueet suojata helposti UV-suojatekstiileillä sekä ulkoilla varhain aamulla tai iltapäivästä eteenpäin, jolloin palamisriski on pienempi.

Aurinko paistaa koivunlehtien läpi.
Aurinko paistaa koivunlehtien läpi. Kuva: Yle, Tero Kyllönen koivunlehdet

6. Aurinko voi hoitaa ihottumaa, mutta myös aiheuttaa sitä

Monet ihottumat lievittyvät auringonvalon vaikutuksesta, mutta aina näin ei ole. Esimerkiksi punahukka ja ruusufinni ovat sellaisia ihosairauksia, jotka pahenevat kesäaikaan.

Auringonvalo voi myös aiheuttaa ihottumaa. Yleisin näistä on niin sanottu monimuotoinen valoihottuma, josta kärsii jopa 15–20 prosenttia väestöstä. Oireita esiintyy erityisesti nuorilla ja eniten keväällä, kun iho ei vielä ole tottunut aurinkoon. Tämä niin kutsuttu aurinkoihottuma on kutisevaa ja ilmenee pieninä näppyinä ja punoittavina läiskinä. Punaisia läiskiä on erityisesti kasvoissa, kun taas näppyjä tai vesirakkuloita on käsissä ja käsivarsissa.

Harvinaisempia aurinkoihottumia ovat valourtikaria sekä valoekseema.

7. Minimoi ihosyöpäriski ja tarkkaile ihoa

Ihosyöpien määrä on monen tekijän myötä räjähdysmäisesti kasvanut 1970-luvulta. Asianmukaisella aurinkosuojauksella ja tupakoimattomuudella voitaisiin ihosyöpäriskiä merkittävästi vähentää.

Jos luomi kasvaa, muuttuu epätarkkarajaiseksi tai tummemmaksi, joskus sinertävän tai punertavan sävyiseksi, ihomuutosta kannattaa käydä näyttämässä lääkärille. Myös luomen tai ihomuutoksen pidempiaikainen haavautuminen tai rupeutuminen on huolestuttava merkki. Myös uuden pigmenttiluomen kaltaisen muutoksen jatkuva kasvu voi joskus olla merkki pahanlaatuisuudesta.

Asiantuntija: Erika Wikström, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

Aurinkoista ja turvallista kesää!

Lisää ohjelmasta

Nainen ja mies seisovat selät vastakkain, taustalla mitta-asteikkoa symboloivaa grafiikkaa.
Nainen ja mies seisovat selät vastakkain, taustalla mitta-asteikkoa symboloivaa grafiikkaa. Kuva: Yle / Seera Rytkölä Akuutti,Pituuskasvu