Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Stadionien rakentamisen suuret tuulet - Helsingin olympiastadionista voi yhä ottaa mallia maailmalla

Arkkitehti Kimmo Lintula ja Helsingin olympiastadion
Kimmo Lintula ja peruskorjattavan Helsingin olympiastadionin julkisivu, joka on Toivo jäntin vuonna 1955 suunnittelema. Sitä korotetaan. Arkkitehti Kimmo Lintula ja Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion,k2s

Mitä eroa on klassikolla ja päiväperholla? Rakenna minut -sarjassa arkkitehti Kimmo Lintula kertoo Helsingin olympiastadionin peruskorjauksesta ja kommentoi urheilurakentamisen trendejä. Stadionin naapurissa urheiluareenoiden välinen taistelu kuumenee. Nyt on myös tulossa suurten stadionkisojen kesä.

Helsingin olympiastadion
Selostamo ja stadionin torni ovat stadionin alkuperäisiä osia. Torni rakennettiin, jotta maratonin juoksijat löytäisivät perille Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
Näkymä selostamosta. Vastapäätä itäinen katsomo, jonka katoksesta K2S voitti arkkitehtuurikilpailun 2003. Selostoman pattereista näkee, miten funkkisrakentamisessa talotekniikastakin tehtiin kaunista. Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Suomalaisille on syytä hurrata pallea pulleana Helsingin olympiastadionilla, kun se avataan jälleen peruskorjattuna 2019.

Olympialaisten rakennukset elävät edelleen sitä elämää, johon ne on tarkoitettu.

- Helsingin olympialaisten rakennusten sijoittaminen on aivan mielettömän hieno esimerkki suomalaisten osaamisesta. Kun ne on ajoissa otettu huomioon kaupunkisuunnittelussa, ne elävät edelleen sitä elämää, johon ne on tarkoitettu. Koska ne ovat keskeisillä paikoilla kaupungissa, ei tarvita myöskään erillisiä moottoriteitä. Ne ovat monella tavalla kestävän kehityksen ajattelun mukaisia.

Helsingin olympiastadion. Jalkapallo-ottelu. Katsomo. Mikrofonin ääressä urheiluselostaja Enzio Sevón
Helsingin olympiastadion on satojen tuhansien muistojen areena, joka vihittiin käyttöön 1938. Helsingin olympiastadion. Jalkapallo-ottelu. Katsomo. Mikrofonin ääressä urheiluselostaja Enzio Sevón Kuva: Yle img_2014_00416853,Helsingin olympiastadion,arkkitehtuuri (erikoisala)

Kimmo Lintula arkkitehtitoimistosta K2S vastaa projektipäällikkönä Helsingin olympiastadionin peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta. Hän puhuu kauniisti myös Helsingin vuoden 1952 olympialaisten urheilupaikkojen rakennustyylistä.

Tuntuu, että joku välittää pienestä ihmisestä.

- Niissä on hyvin vahva välittämisen tuntu. Tuntuu, että joku välittää pienestä ihmisestä. Stadionilla, joka on iso, suurien tuulien rakennus, se tulee siitä, että täällä on todella hyvä mittakaava. Ja materiaalien käyttö yksityiskohdissa on ollut itse asiassa aika herkkää. Täällä on esimerkiksi tammisia puulistoja. Sitä kautta luodaan humaania kokonaisuutta.

Istumme remontissa olevan stadionin selostamossa, joka sijaitsee 72-metrisen tornin juuressa. Nämä ovat alkuperäisen stadionin osia. Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat arkkitehtuurikilpailun stadionista vuonna 1933 nimimerkillä 1500. He tulivat kilpailussa myös kolmanneksi, peittosivat muun muassa Alvar ja Aino Aallon. Stadion avajaisia juhliittiin vesisateessa 1938. Olympialaiset piti järjestää 1940, mutta sodan takia ne peruuntuivat. Olympialaisten juhlahumu koettiin vasta 1952.

Stadionia on muutettu moneen otteeseen. Yrjö Lindegren kuoli vuoden 1952 olympialaisten jälkeen. Toivo Jäntti jatkoi stadionin kehittämistä. Hän suunnitteli nykyisen 1955 rakennetun puulistoilla verhotun julkisivun. Silloin tehtiin stadionin sisälle myös retkeilymaja, toimistotiloja ja lisää harjoitustiloja. Tämän idean kaupunginjohtaja ja Stadion-säätiön vetäjä Eric von Frenckell , joka ymmärsi jo aikoinaan, että stadionilla kannattaa olla elämää muulloinkin kun suurkisojen aikaan.

Helsingin olympiastadion
1938 Helsingin olympiastadion Kuva: Stadion-säätiö arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
1940 Helsingin olympiastadion Kuva: Stadion-säätiö arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
1952 Helsingin olympiastadion Kuva: Stadion-säätiö arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

- Tämä on vuosikymmenten aikana rakentunut hyvin kerroksellisesti, ja silti se muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, Lintula toteaa.

Stadionin katsomo oli 1930-luvulla puolta pienempi kuin nyt. Siitä on merkkinä valkoinen reunus katsomon keskikohdassa. Olympialaisissa stadionille mahtui puisten lisäkatsomoiden ansioista 70 000 katsojaa. Kun meneillään oleva remontti valmistuu, katsomopaikkoja on 36 000. Stadionille tulee lisää ravintoloita. Retkeilymajaa ei enää ole. Sen paikalle tulee lisää urheilun toimijoille toimistoja ja uudistettuja treenitiloja.

Helsingin olympiastadion
Valkoinen reuna keskellä katsomoa on 30-luvun stadionin katsomon yläreuna. Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Täällä selastomassa yhteen yksityiskohtaan kiteytyy suunnitteluperiaate, jota arkkitehti stadionissa arvostaa. Lattianrajassa ikkunalaudan alla kiertävä lämpöpatteri koostuu neljästä pulleasta putkesta, jotka on muotoiltu kokonaisuutta ajatellen. Lintulasta putket muistuttavat vauhtiraitoja.

On kevyt olla ympäristössä, jossa tuntuu, että sinun puolestasi on ajateltu asioita

- Olympialaisten ajan arkkitehtuuriin kuuluu, että tekniset järjestelmät, välttämättömät arjen pahat, kuten patterit, on mietitty osaksi arkkitehtuuria, ja siitä syntyy hyvin puhdas ja helppo ympäristö olla. Nämä on juuri niitä pieniä aineettomia asioita ja kokemuksia, joita arkkitehtuurin keinoin voidaan vahvistaa. Uskon, että tässä arjen elämisessä niillä on äärettömän tärkeä merkitys. Ne ylevöittävät arkea. On kevyt olla ympäristössä, jossa tuntuu, että sinun puolestasi on ajateltu asioita.

Teoriassa olympiastadionin olisi voinut purkaa

Helsingin olympiastadion
Vuonna 2005 MM-kisoja varten valmistunut Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnitteleman katos nyt Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
Katos tulee jatkumaan pohjois- ja eteläkatsomon päälle Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion,k2s

Kimmo Lintula on tietysti melko jäävi ylistäessään stadionia. Tässä todistuslausunto stadionista Arkkitehti-lehdestä heti olympialaisten jälkeen. Tukholman stadionin isännöitsijä, Ruotsin urheiluliiton puheenjohtaja Tage Erickson kommentoi:

- Mielestäni Helsingin kisat ylittivät kaikki aikaisemmat kisat järjestelyjensä onnistumisen suhteen. Tässä suhteessa haluaisin erikoisesti korostaa sitä seikkaa, että Helsingin stadion muodostaa malliesimerkin kaikille tuleville stadionien rakentajille. Tosiasia on nimittäin se, että Helsingin stadion on ehkä paremmin suunniteltu yleisurheiluolympiakisoja varten kuin mikään muu stadion maailmassa.

Helsingin olympiastadion
Stadionin veistokselliset käytävät Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
Herkkä yksityiskohta Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Ruotsalainen kehuu erityisesti sitä, miten urheilijat, lehtimiehet ja yleisö pystyivät kulkemaan stadionilla toisiaan ja urheilua häiritsemättä. Lintula ymmärtää ruotsalaista.

- Tämä on hyvin voimakasta, puhdaslinjaista, selkeää arkkitehtuuria. Itse rakennus on jo sellaisenaan suuri elämys. Miten kuljetaan, miten löydät perille - ne ovat aina olleet täällä kunnossa. Kuulostaa hyvin paljon siltä, mitä me haluamme nyt tehdä. Palauttaa stadion sellaiseksi, että täällä on jälleen kerran helppo toimia.

Helsingin olympiastadion
Havainnekuva tulevasta Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Mutta juuri nyt stadion on askeettinen alastomana. Penkit on viety, kauhakuormaaja rouhii juoksurataa pois. Nyt se muistuttaa yllättävän paljon antiikin aikaista Ateenan stadionia. Helsingin stadionin irtaimistoa kaupattiin remontin alussa. Kansa hamusi penkkejä. urheiluvälineitä, naulakoita.

- Seuraavana päivänä ihmisten intohimon jäljet näkyivät täällä. Tämä on nyt aika spartalainen näky. Ja näkyy, että itse suorituspaikat eivät ole paljon muuttuneet satojen ellei tuhansien vuosien aikana.

Olympiastadionin remontteihin on vuosien varrella kulunut verorahoja miljoonia. Tämänkin peruskorjauksen budjetti on yli 200 miljoona. Oopperatalo naapurissa rakennettiin halvemmalla.

Stadion suojeltiin vasta 2006. Eli periaatteessa sen olisi voinut purkaa vielä vähän aikaa sitten kalliiden remonttien sijasta. Rakentaa tilalle uusi. Niin tehtiin Lontoossa. Wembleyn stadion purettiin, vaikka se oli maailmansodan jälkeen ensimmäisten olympialaisten päänäyttämö 1948, jalkapallon mekka ja Liveaidin ja monien muiden maailmaa muuttaneiden konserttien tapahtumapaikka. Nyt uudelle stadionille mahtuu 90 000 katsojaa, eli 14000 enemmän kuin ennen.

Helsingin olympiastadion
Tähän tulee katos Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Mutta Helsingin olympiastadionin purkaminen olisi muistuttanut rauhankyyhkyn ampumista. Täällä vuonna 1952 saksalaiset ja neuvostoliittolaiset osallistuivat ensimmäistä kertaa sodan jälkeen olympialaisiin. Stadion on elävä muistomerkki. Nuoren kansakunnan tulevaisuuden uskon näyttämö. Berliinissä sen sijaan harkittiin sodan jälkeen stadionin purkamista, natsimenneisyyden hävittämistä, tai stadionin jättämistä raunioitumaan kuin Rooman Colosseum, mutta stadion peruskorjattiin. Berliinin stadion on yksi Helsingin peruskorjauksen referensseistä.

- Iso ero Berliiniin on, että stadion käytännössä rakennettiin uudelleen niin, että julkisivut ovat alkuperäisiä. Täällä tarkoitus on, että asioita uudistetaan, korjataan ja entistetään.

Berliinissä stadion katettiin. Niin tehdään nyt myös Helsingissä. K2S voitti 2003 yleisen arkkitehtuurikilpailun itäkatsomon peittävästä katoksesta, joka rakennettiin yleisurheilun MM-kisoja 2005 varten. Arkkitehtuurikilpailun voiton juhlassa K2S:n Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen saivat nousta 1952 olympialaisten palkintokorokkeelle. Nyt heidän nimimerkillä Suomi-Finland suunnittelemaansa katosta jatketaan pohjois- ja eteläkaarteisin, mutta se pysyy irti 30-luvun alkuperäisestä katoksesta ja selostamosta.

Helsingin olympiastadion
Stadionin julkisivua korotetaan ja uusi katos ei näy sen takaa Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

- Profiili tulee korottumaan myös itäpuolelle, jolloin me päästään siihen, että pilarit ovat mahdollisimman vähän yleisön katseiden edessä.

Eivätkä kaupunkilaiset tule arkkitehdin mukaan huomaamaan katosta ulkopuoleltakaan. Kun stadionin julkisivua peruskorjataan, sitä myös vaivihkaa korotetaan, eikä uusi katos näy ulospäin. Olympiastadionin muutokset vaikuttavat muutenkin herkiltä, kun ottaa huomioon, millaisia ehdotuksia stadionin ympäristöön on nyt tehty Helsinki Gardenista ja Sonera Stadionin laajennuksesta.

Taistelu urheiluareenoista

Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion katettun. Kuvassa näkyy Eläintarhan alue, jonka ympäristön muutoksiin arkkitehtitoimisto K2S on myös Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Arkkitehtitoimisto K2S on miettinyt olympiastadionin ympäristöä ennenkin. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi kolmelta arkkitehtitoimistolta visioita Eläintarhan alueen kehittämisestä. Helsinki Garden on Helsingin IFK:n tapahtumaareenahanke, jota varten se tilasi omat julkisuudesta tutuksi tulleet havainnekuvansa PES-Arkkitehdeilta. Suunnitelusta vastaa arkkitehti Tuomas Silvennoinen.

Nyt ehdotuksia on ollut virkamiesten ja poliitikkojen käsittelyssä kaksi, toinen Kisahallin parkkipaikan yhteyteen Mäntymäelle ja toinen Nordenskjöldinkadun varteen. Jälkimmäinen saattaa tarkoittaa nykyisen Jaakko Kontion ja Kalle Räikeen suunnitteleman jäähallin purkamista. Sen vieressä Palloliitto ajaa Sonera stadionin laajennusta. Kumpikin projekti on iso, ristiriitaa on.

Palloliitto haluaa 25 miljoonan jättistadionin – HIFK:n suurhanke uhkaa jalkapallokenttiä

Kiinteistölautakunta suositti toukokuussa, että Garden Helsinki -hankkeen suunnitelemista jatkettaisiin nimenomaapohjoiselle Nordekjöldinkadun tontille. Hanke sisältää kaksi monitoimiareenaa 11 000 ja 2 500 katsojalle, urheilun harjoitushallin, hotellin, toimistoja ja asuntoja sekä maanalaisia kauppa-, liike- ja palvelutiloja sekä liikuntapalveluja. Lisäksi areenan yhteyteen tulisi maanalainen 1 000 paikan pysäköintilaitos. Ja jos hanke etenee, tulossa on arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kampin kappeli havainnekuva
Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnittelema Kampin kappeli rakennettiin 2012 Kampin kappeli havainnekuva Kuva: K2S arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Kampin kappeli
K2S
K2S ehdotti Mäntymäelle puista hallia, joka vähän muistuttaa Kampin kappelia K2S Kuva: K2S arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,k2s,Helsingin olympiastadion

Mikä on Kimmo Lintulan valistunut arvio siitä, mitä Eläintarhan alueelle nyt pitäisi tehdä?

- Paras ratkaisu olisi nyt tarkastella tätä koko Eläintarhan aluetta kokonaisuutena. Tämä on niin tärkeä urheilun ja vapaa-ajan paikka. Minusta on hienoa, että Helsingissä on vahva ja osaava kaupunkisuunnitteluvirasto, joka varmistaa, ettei tehdä tämän hetken päiväperhosia, joista sitten vuosien saatossa seuraa kaikenlaisia ongelmia. Sen sijaan voidaan varmistaa, että samalla tavalla kuin olympialaisten rakennukset, nämä uudet urheilurakennukset tuottavat hyvää, eivätkä haittaa kaupunkilaisille.

Helsinki Garden Nordenskjöldinkadun puoli
Helsigin kiinteistölautakunta puolsi toukokuussa hallin sijoittamista Nordenskjöldinkatun puolella Helsinki Garden Nordenskjöldinkadun puoli Kuva: PES-Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion,Helsinki Garden
Helsinki Garden Mäntymäki
PES-Arkkitehtien viimeisin näkemys monitoimiareenasta Mäntymäelle. Se on realistisempi kuin eniten mediassa näkynyt veistoksellinen kinosmainen stadion. Helsinki Garden Mäntymäki Kuva: PES-Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsinki Garden,Helsingin olympiastadion
Havainnekuva Sonera stadionin laajennuksesta
Palloliitto haluaa laajnetaa Töölön jalkapallostadionia Havainnekuva Sonera stadionin laajennuksesta Kuva: N.E.O. Ark arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion,jalkapallostadion

Päiväperhoista on paljon esimerkkejä maailmalla. Urheilurakentamiseen liittyy paljon wow-arkkitehtuuria esimerkiksi Zaha Hadidin suunnittelema jalkapallostadion Qatarin tai taiteilija-arkkitehti Ai Weiwein ja arkkitehtitoimisto Herzog de Meuronin suunnittelema Pekingin olympialaisten päästadion Linnunpesä.

- Kun sanoin, että päiväperho niin se liittyy kriittiseen tarkasteluun siitä, että tällaisessa huumassa kestävän kehityksen periaatteet ja nimenomaa kaupunkiympäristö, jota synnytetään jää toissijaiseksi. Halutaan tehdä hetkellinen wow-elämys.

Kimmo Lintula opettaa myös Aalto-yliopistossa, jossa juuri tarkastettiin diplomityö siitä, miten olympialaisten jälkeinen krapula vältetään.

- Aika paljon tuntuu, että tulee sellaista tarvetta, että pitäisi aina kaikki tehdä uusiksi. Ateenan olympialaisiin rakennut rakennukset on vähän surullinen esimerkki siitä, että laitettiin rahaa ja vaivaa ja energiaa hirvittävän paljon rakennuksiin, joiden käyttö on olympiahuuman haihduttua on jäänyt hyvin vähäiseksi. Osa rakennuksista on jouduttu sulkemaan, koska ne ovat vaarallisia. Parhaimmillaan nämä stadionrakennukset luovat uuttaa arkkitehtuuria niin kuin Pekingin Linnunpesä, mutta sitten helposti seuraa matkijoiden aalto, jossa tehdään vähän sinne päin.

Havainnekuva Tampereen keskustaan tulevista rakennuksista
Tampereella monitoimiareenahanke etenee. Tässä Daniel Libeskindin arkkitehtitoimiston havainnekuvassa sen julkisivu oli puuverhoiltu. Havainnekuva Tampereen keskustaan tulevista rakennuksista Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere
Havainnekuva Tampereen keskustaan tulevista rakennuksista
Elämyskeskus keskelle Tamperetta. Kansi yhdistää junaradan jakamaa kaupunkia. Havainnekuva Tampereen keskustaan tulevista rakennuksista arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,rakenna minut

Tampereella on tulossa Tampereen Kruunuksi vastikään nimetty kansi ja areena -hanke, tähtiarkkitehti Daniel Liebeskindin toimiston ja rakennuttaja SRV:n yhteishanke. Lintulasta siinä on hyvää sijainti.

- Täytyy toivoa, että se hanke etenee onnellisten tähtien alla ja se lupaus, joka on nähtävissä, myös pitää. Ollaan valmita panostamaan siihen, että tehdään huolella. Välillä tuntuu niin, että hankkeet hiukan väljähtyy matkan varrella. Jää vain joitain muistumia alkuperäisestä lupauksesta. Hyvä ajatushan siinä on se, että se yhdistää radan jakaman kaupungin puolet toisiinsa ja samalla tavalla kuin olympiastadion se sijaitsee ihan kaupunkirakenteen ytimessä. Se on sinänsä poikkeuksellisen hieno arvo uudelle areenalle. Aika poikkeuksetta uudet areenat rakentuvat kaupunkien laitamille tai kehäteiden varteen.

Tampere Kansi ja Areena
Nyt hanke on nimeltään Tampereen kruunu ja viimeisimmissä havainnekuvissa Liebeskind suunnittelema monitoimiareena näyttää tältä. Tampere Kansi ja Areena Kuva: SRV/Studio Libeskind arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut

Niistä muodostuu autioita epäviihtyisiä alueita, jotka täyttyvät vain muuutaman kerran viikossa otteluiden takia. Olympiastadionissa toteutettu idea siitä, että urheiluareenalla on ympärivuotista käyttöä kuuluu myös nykyisiin isoihin areenahankkeisiin. Tampereelle esimerkiksi rakennetaan Tammelaan JKMM Arkkitehtien suunnittelema jalkapallostadion, jossa osana korttelia tulee olemaan myös asuntoja.

Olympialaiset 2030 - oletteko valmiita?

Helsingin yleisurheilun EM-kisat 10.-15.8.1971. EM-kilpailut 1971, Helsinki. Olympiastadion. Miesten 5000m:n juoksun finaali. Juoksijat radalla. Juoksukilpailu.
Kuva vuoden yleisurheilun 1971 EM-kisoista. Niissä kilpaili myös arkkitehtiopiskelija ja juoksun 800 metrin Suomen mestari Markku Aalto, joka myöhemmin peruskorjasi Helsingin olympiastadionia 1994. Helsingin yleisurheilun EM-kisat 10.-15.8.1971. EM-kilpailut 1971, Helsinki. Olympiastadion. Miesten 5000m:n juoksun finaali. Juoksijat radalla. Juoksukilpailu. Kuva: Yle / Jaakko Merivaara. k2k,Helsingin olympiastadion

Helsingin stadion on olympiavoittajan suunnittelema. Yrjö Lindegren voi kultaa kaupunkisuunnittelussa Lontoon olympialaisissa 1948. Silloin järjestettiin urheilun rinnalla myös kulttuuriolympialaiset viimeistä kertaa.

Enemmän kyse on siitä, että kuinka iso sirkus olisi tulossa.

Kun Yle kysyi ajatusleikkinä Helsingin apulaiskaupunginjohtajalta Pekka Saurilta ja Suomen olympiakomitean johtajalta Risto Niemiseltä, että järjestetäänkö Suomessa vielä joskus olympialaiset. Sauri vastasi, että mielellään retro-olympalaiset, joissa olisi kulttuurikin taas mukana. Risto Nieminen sanoi, että Suomi voi ihan realistisesti ajatella hakevansa kisoja 2030-luvulla.

Ajatusleikkinä se lähti – Painonnostajat ja säveltäjät taistelemaan olympiamitaleista Helsinkiin?

Ainakin olympiastadionin peruskorjausta suunnittelmeassa on ollut ihmisiä, joilla on kokemusta Rion urheilupaikkojen suunnittelusta. Jo olympiastadionin suunnittelun alkuvaiheessa arkkitehtitoimisto K2S havaitsi, ettei heidän rahkeensa yksin riitä näin vaativaan hankkeeseen. He kokosivat stadionin remonttia varten työyhteenliittymän K2S ja NRT, jossa Kari Raimoranta arkkitehtitoimisto NRT:ltä toimii virallisena pääsuunnittelijana. White Arkitekter Ruotsista on mukana uusien areenoiden asiantuntijana. Heidän henkilökunnassaan on ihmisiä, jotka ovat toimineet Rion olympialaisiin toteutetuissa projekteissa. Helsisingin olympiastadionia on työryhmässä miettinyt myös hollantilainen Wessel De Jonge, joka on erikoistunut modernin aikakauden arkkitehtuurin elinvoimiastamiseen.

Oletteko tiimin kanssa varautuneet siihen, että olympiastadionilla vielä järjestettäisiin olympialaiset?

- Toki tässä on suunniteltu kokonaisuutta niin, että se vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Enemmän kyse on siitä, että kuinka iso sirkus olisi tulossa. Tällainen jalkapallo- ja yleisurheilustadion on vain yksi osa olympialaisten kavalkadia. Siihen tietysti liittyy niin monia lajeja ja suuri määrä suorituspaikkoja. Mutta kyllä.

Helsingin olympiastadion
Tulevaisuudessa Helsingin olympiastadionilla Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

  • Koivu ja tähti skoolaa kossupiimällä isänmaalle

    Pirkko Saision näytelmä sekoittaa myyttejä ja tragikomediaa

    Pirkko Saisio on kirjoittanut oman näkemyksensä Zacharias Topeliuksen Koivun ja Tähden tarinasta. Alkuteos antaa raamit, joiden puitteissa kirjailija kuljettaa humoristisina, raakoina väläyksinä maamme historiaa. Kansallisteatterin juhlanäytelmä on älyttömän hauska, tyly – ja kovin lohduton.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!

  • Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

    Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

    Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?