Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Stadionien rakentamisen suuret tuulet - Helsingin olympiastadionista voi yhä ottaa mallia maailmalla

Arkkitehti Kimmo Lintula ja Helsingin olympiastadion
Kimmo Lintula ja peruskorjattavan Helsingin olympiastadionin julkisivu, joka on Toivo jäntin vuonna 1955 suunnittelema. Sitä korotetaan. Arkkitehti Kimmo Lintula ja Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion,k2s

Mitä eroa on klassikolla ja päiväperholla? Rakenna minut -sarjassa arkkitehti Kimmo Lintula kertoo Helsingin olympiastadionin peruskorjauksesta ja kommentoi urheilurakentamisen trendejä. Stadionin naapurissa urheiluareenoiden välinen taistelu kuumenee. Nyt on myös tulossa suurten stadionkisojen kesä.

Helsingin olympiastadion
Selostamo ja stadionin torni ovat stadionin alkuperäisiä osia. Torni rakennettiin, jotta maratonin juoksijat löytäisivät perille Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
Näkymä selostamosta. Vastapäätä itäinen katsomo, jonka katoksesta K2S voitti arkkitehtuurikilpailun 2003. Selostoman pattereista näkee, miten funkkisrakentamisessa talotekniikastakin tehtiin kaunista. Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Suomalaisille on syytä hurrata pallea pulleana Helsingin olympiastadionilla, kun se avataan jälleen peruskorjattuna 2019.

Olympialaisten rakennukset elävät edelleen sitä elämää, johon ne on tarkoitettu.

- Helsingin olympialaisten rakennusten sijoittaminen on aivan mielettömän hieno esimerkki suomalaisten osaamisesta. Kun ne on ajoissa otettu huomioon kaupunkisuunnittelussa, ne elävät edelleen sitä elämää, johon ne on tarkoitettu. Koska ne ovat keskeisillä paikoilla kaupungissa, ei tarvita myöskään erillisiä moottoriteitä. Ne ovat monella tavalla kestävän kehityksen ajattelun mukaisia.

Helsingin olympiastadion. Jalkapallo-ottelu. Katsomo. Mikrofonin ääressä urheiluselostaja Enzio Sevón
Helsingin olympiastadion on satojen tuhansien muistojen areena, joka vihittiin käyttöön 1938. Helsingin olympiastadion. Jalkapallo-ottelu. Katsomo. Mikrofonin ääressä urheiluselostaja Enzio Sevón Kuva: Yle img_2014_00416853,Helsingin olympiastadion,arkkitehtuuri (erikoisala)

Kimmo Lintula arkkitehtitoimistosta K2S vastaa projektipäällikkönä Helsingin olympiastadionin peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta. Hän puhuu kauniisti myös Helsingin vuoden 1952 olympialaisten urheilupaikkojen rakennustyylistä.

Tuntuu, että joku välittää pienestä ihmisestä.

- Niissä on hyvin vahva välittämisen tuntu. Tuntuu, että joku välittää pienestä ihmisestä. Stadionilla, joka on iso, suurien tuulien rakennus, se tulee siitä, että täällä on todella hyvä mittakaava. Ja materiaalien käyttö yksityiskohdissa on ollut itse asiassa aika herkkää. Täällä on esimerkiksi tammisia puulistoja. Sitä kautta luodaan humaania kokonaisuutta.

Istumme remontissa olevan stadionin selostamossa, joka sijaitsee 72-metrisen tornin juuressa. Nämä ovat alkuperäisen stadionin osia. Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat arkkitehtuurikilpailun stadionista vuonna 1933 nimimerkillä 1500. He tulivat kilpailussa myös kolmanneksi, peittosivat muun muassa Alvar ja Aino Aallon. Stadion avajaisia juhliittiin vesisateessa 1938. Olympialaiset piti järjestää 1940, mutta sodan takia ne peruuntuivat. Olympialaisten juhlahumu koettiin vasta 1952.

Stadionia on muutettu moneen otteeseen. Yrjö Lindegren kuoli vuoden 1952 olympialaisten jälkeen. Toivo Jäntti jatkoi stadionin kehittämistä. Hän suunnitteli nykyisen 1955 rakennetun puulistoilla verhotun julkisivun. Silloin tehtiin stadionin sisälle myös retkeilymaja, toimistotiloja ja lisää harjoitustiloja. Tämän idean kaupunginjohtaja ja Stadion-säätiön vetäjä Eric von Frenckell , joka ymmärsi jo aikoinaan, että stadionilla kannattaa olla elämää muulloinkin kun suurkisojen aikaan.

Helsingin olympiastadion
1938 Helsingin olympiastadion Kuva: Stadion-säätiö arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
1940 Helsingin olympiastadion Kuva: Stadion-säätiö arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
1952 Helsingin olympiastadion Kuva: Stadion-säätiö arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

- Tämä on vuosikymmenten aikana rakentunut hyvin kerroksellisesti, ja silti se muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, Lintula toteaa.

Stadionin katsomo oli 1930-luvulla puolta pienempi kuin nyt. Siitä on merkkinä valkoinen reunus katsomon keskikohdassa. Olympialaisissa stadionille mahtui puisten lisäkatsomoiden ansioista 70 000 katsojaa. Kun meneillään oleva remontti valmistuu, katsomopaikkoja on 36 000. Stadionille tulee lisää ravintoloita. Retkeilymajaa ei enää ole. Sen paikalle tulee lisää urheilun toimijoille toimistoja ja uudistettuja treenitiloja.

Helsingin olympiastadion
Valkoinen reuna keskellä katsomoa on 30-luvun stadionin katsomon yläreuna. Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Täällä selastomassa yhteen yksityiskohtaan kiteytyy suunnitteluperiaate, jota arkkitehti stadionissa arvostaa. Lattianrajassa ikkunalaudan alla kiertävä lämpöpatteri koostuu neljästä pulleasta putkesta, jotka on muotoiltu kokonaisuutta ajatellen. Lintulasta putket muistuttavat vauhtiraitoja.

On kevyt olla ympäristössä, jossa tuntuu, että sinun puolestasi on ajateltu asioita

- Olympialaisten ajan arkkitehtuuriin kuuluu, että tekniset järjestelmät, välttämättömät arjen pahat, kuten patterit, on mietitty osaksi arkkitehtuuria, ja siitä syntyy hyvin puhdas ja helppo ympäristö olla. Nämä on juuri niitä pieniä aineettomia asioita ja kokemuksia, joita arkkitehtuurin keinoin voidaan vahvistaa. Uskon, että tässä arjen elämisessä niillä on äärettömän tärkeä merkitys. Ne ylevöittävät arkea. On kevyt olla ympäristössä, jossa tuntuu, että sinun puolestasi on ajateltu asioita.

Teoriassa olympiastadionin olisi voinut purkaa

Helsingin olympiastadion
Vuonna 2005 MM-kisoja varten valmistunut Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnitteleman katos nyt Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
Katos tulee jatkumaan pohjois- ja eteläkatsomon päälle Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion,k2s

Kimmo Lintula on tietysti melko jäävi ylistäessään stadionia. Tässä todistuslausunto stadionista Arkkitehti-lehdestä heti olympialaisten jälkeen. Tukholman stadionin isännöitsijä, Ruotsin urheiluliiton puheenjohtaja Tage Erickson kommentoi:

- Mielestäni Helsingin kisat ylittivät kaikki aikaisemmat kisat järjestelyjensä onnistumisen suhteen. Tässä suhteessa haluaisin erikoisesti korostaa sitä seikkaa, että Helsingin stadion muodostaa malliesimerkin kaikille tuleville stadionien rakentajille. Tosiasia on nimittäin se, että Helsingin stadion on ehkä paremmin suunniteltu yleisurheiluolympiakisoja varten kuin mikään muu stadion maailmassa.

Helsingin olympiastadion
Stadionin veistokselliset käytävät Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion
Herkkä yksityiskohta Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Ruotsalainen kehuu erityisesti sitä, miten urheilijat, lehtimiehet ja yleisö pystyivät kulkemaan stadionilla toisiaan ja urheilua häiritsemättä. Lintula ymmärtää ruotsalaista.

- Tämä on hyvin voimakasta, puhdaslinjaista, selkeää arkkitehtuuria. Itse rakennus on jo sellaisenaan suuri elämys. Miten kuljetaan, miten löydät perille - ne ovat aina olleet täällä kunnossa. Kuulostaa hyvin paljon siltä, mitä me haluamme nyt tehdä. Palauttaa stadion sellaiseksi, että täällä on jälleen kerran helppo toimia.

Helsingin olympiastadion
Havainnekuva tulevasta Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Mutta juuri nyt stadion on askeettinen alastomana. Penkit on viety, kauhakuormaaja rouhii juoksurataa pois. Nyt se muistuttaa yllättävän paljon antiikin aikaista Ateenan stadionia. Helsingin stadionin irtaimistoa kaupattiin remontin alussa. Kansa hamusi penkkejä. urheiluvälineitä, naulakoita.

- Seuraavana päivänä ihmisten intohimon jäljet näkyivät täällä. Tämä on nyt aika spartalainen näky. Ja näkyy, että itse suorituspaikat eivät ole paljon muuttuneet satojen ellei tuhansien vuosien aikana.

Olympiastadionin remontteihin on vuosien varrella kulunut verorahoja miljoonia. Tämänkin peruskorjauksen budjetti on yli 200 miljoona. Oopperatalo naapurissa rakennettiin halvemmalla.

Stadion suojeltiin vasta 2006. Eli periaatteessa sen olisi voinut purkaa vielä vähän aikaa sitten kalliiden remonttien sijasta. Rakentaa tilalle uusi. Niin tehtiin Lontoossa. Wembleyn stadion purettiin, vaikka se oli maailmansodan jälkeen ensimmäisten olympialaisten päänäyttämö 1948, jalkapallon mekka ja Liveaidin ja monien muiden maailmaa muuttaneiden konserttien tapahtumapaikka. Nyt uudelle stadionille mahtuu 90 000 katsojaa, eli 14000 enemmän kuin ennen.

Helsingin olympiastadion
Tähän tulee katos Helsingin olympiastadion Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Mutta Helsingin olympiastadionin purkaminen olisi muistuttanut rauhankyyhkyn ampumista. Täällä vuonna 1952 saksalaiset ja neuvostoliittolaiset osallistuivat ensimmäistä kertaa sodan jälkeen olympialaisiin. Stadion on elävä muistomerkki. Nuoren kansakunnan tulevaisuuden uskon näyttämö. Berliinissä sen sijaan harkittiin sodan jälkeen stadionin purkamista, natsimenneisyyden hävittämistä, tai stadionin jättämistä raunioitumaan kuin Rooman Colosseum, mutta stadion peruskorjattiin. Berliinin stadion on yksi Helsingin peruskorjauksen referensseistä.

- Iso ero Berliiniin on, että stadion käytännössä rakennettiin uudelleen niin, että julkisivut ovat alkuperäisiä. Täällä tarkoitus on, että asioita uudistetaan, korjataan ja entistetään.

Berliinissä stadion katettiin. Niin tehdään nyt myös Helsingissä. K2S voitti 2003 yleisen arkkitehtuurikilpailun itäkatsomon peittävästä katoksesta, joka rakennettiin yleisurheilun MM-kisoja 2005 varten. Arkkitehtuurikilpailun voiton juhlassa K2S:n Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen saivat nousta 1952 olympialaisten palkintokorokkeelle. Nyt heidän nimimerkillä Suomi-Finland suunnittelemaansa katosta jatketaan pohjois- ja eteläkaarteisin, mutta se pysyy irti 30-luvun alkuperäisestä katoksesta ja selostamosta.

Helsingin olympiastadion
Stadionin julkisivua korotetaan ja uusi katos ei näy sen takaa Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

- Profiili tulee korottumaan myös itäpuolelle, jolloin me päästään siihen, että pilarit ovat mahdollisimman vähän yleisön katseiden edessä.

Eivätkä kaupunkilaiset tule arkkitehdin mukaan huomaamaan katosta ulkopuoleltakaan. Kun stadionin julkisivua peruskorjataan, sitä myös vaivihkaa korotetaan, eikä uusi katos näy ulospäin. Olympiastadionin muutokset vaikuttavat muutenkin herkiltä, kun ottaa huomioon, millaisia ehdotuksia stadionin ympäristöön on nyt tehty Helsinki Gardenista ja Sonera Stadionin laajennuksesta.

Taistelu urheiluareenoista

Helsingin olympiastadion
Helsingin olympiastadion katettun. Kuvassa näkyy Eläintarhan alue, jonka ympäristön muutoksiin arkkitehtitoimisto K2S on myös Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion

Arkkitehtitoimisto K2S on miettinyt olympiastadionin ympäristöä ennenkin. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi kolmelta arkkitehtitoimistolta visioita Eläintarhan alueen kehittämisestä. Helsinki Garden on Helsingin IFK:n tapahtumaareenahanke, jota varten se tilasi omat julkisuudesta tutuksi tulleet havainnekuvansa PES-Arkkitehdeilta. Suunnitelusta vastaa arkkitehti Tuomas Silvennoinen.

Nyt ehdotuksia on ollut virkamiesten ja poliitikkojen käsittelyssä kaksi, toinen Kisahallin parkkipaikan yhteyteen Mäntymäelle ja toinen Nordenskjöldinkadun varteen. Jälkimmäinen saattaa tarkoittaa nykyisen Jaakko Kontion ja Kalle Räikeen suunnitteleman jäähallin purkamista. Sen vieressä Palloliitto ajaa Sonera stadionin laajennusta. Kumpikin projekti on iso, ristiriitaa on.

Palloliitto haluaa 25 miljoonan jättistadionin – HIFK:n suurhanke uhkaa jalkapallokenttiä

Kiinteistölautakunta suositti toukokuussa, että Garden Helsinki -hankkeen suunnitelemista jatkettaisiin nimenomaapohjoiselle Nordekjöldinkadun tontille. Hanke sisältää kaksi monitoimiareenaa 11 000 ja 2 500 katsojalle, urheilun harjoitushallin, hotellin, toimistoja ja asuntoja sekä maanalaisia kauppa-, liike- ja palvelutiloja sekä liikuntapalveluja. Lisäksi areenan yhteyteen tulisi maanalainen 1 000 paikan pysäköintilaitos. Ja jos hanke etenee, tulossa on arkkitehtuurikutsukilpailu.

Kampin kappeli havainnekuva
Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnittelema Kampin kappeli rakennettiin 2012 Kampin kappeli havainnekuva Kuva: K2S arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Kampin kappeli
K2S
K2S ehdotti Mäntymäelle puista hallia, joka vähän muistuttaa Kampin kappelia K2S Kuva: K2S arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,k2s,Helsingin olympiastadion

Mikä on Kimmo Lintulan valistunut arvio siitä, mitä Eläintarhan alueelle nyt pitäisi tehdä?

- Paras ratkaisu olisi nyt tarkastella tätä koko Eläintarhan aluetta kokonaisuutena. Tämä on niin tärkeä urheilun ja vapaa-ajan paikka. Minusta on hienoa, että Helsingissä on vahva ja osaava kaupunkisuunnitteluvirasto, joka varmistaa, ettei tehdä tämän hetken päiväperhosia, joista sitten vuosien saatossa seuraa kaikenlaisia ongelmia. Sen sijaan voidaan varmistaa, että samalla tavalla kuin olympialaisten rakennukset, nämä uudet urheilurakennukset tuottavat hyvää, eivätkä haittaa kaupunkilaisille.

Helsinki Garden Nordenskjöldinkadun puoli
Helsigin kiinteistölautakunta puolsi toukokuussa hallin sijoittamista Nordenskjöldinkatun puolella Helsinki Garden Nordenskjöldinkadun puoli Kuva: PES-Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion,Helsinki Garden
Helsinki Garden Mäntymäki
PES-Arkkitehtien viimeisin näkemys monitoimiareenasta Mäntymäelle. Se on realistisempi kuin eniten mediassa näkynyt veistoksellinen kinosmainen stadion. Helsinki Garden Mäntymäki Kuva: PES-Arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsinki Garden,Helsingin olympiastadion
Havainnekuva Sonera stadionin laajennuksesta
Palloliitto haluaa laajnetaa Töölön jalkapallostadionia Havainnekuva Sonera stadionin laajennuksesta Kuva: N.E.O. Ark arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion,jalkapallostadion

Päiväperhoista on paljon esimerkkejä maailmalla. Urheilurakentamiseen liittyy paljon wow-arkkitehtuuria esimerkiksi Zaha Hadidin suunnittelema jalkapallostadion Qatarin tai taiteilija-arkkitehti Ai Weiwein ja arkkitehtitoimisto Herzog de Meuronin suunnittelema Pekingin olympialaisten päästadion Linnunpesä.

- Kun sanoin, että päiväperho niin se liittyy kriittiseen tarkasteluun siitä, että tällaisessa huumassa kestävän kehityksen periaatteet ja nimenomaa kaupunkiympäristö, jota synnytetään jää toissijaiseksi. Halutaan tehdä hetkellinen wow-elämys.

Kimmo Lintula opettaa myös Aalto-yliopistossa, jossa juuri tarkastettiin diplomityö siitä, miten olympialaisten jälkeinen krapula vältetään.

- Aika paljon tuntuu, että tulee sellaista tarvetta, että pitäisi aina kaikki tehdä uusiksi. Ateenan olympialaisiin rakennut rakennukset on vähän surullinen esimerkki siitä, että laitettiin rahaa ja vaivaa ja energiaa hirvittävän paljon rakennuksiin, joiden käyttö on olympiahuuman haihduttua on jäänyt hyvin vähäiseksi. Osa rakennuksista on jouduttu sulkemaan, koska ne ovat vaarallisia. Parhaimmillaan nämä stadionrakennukset luovat uuttaa arkkitehtuuria niin kuin Pekingin Linnunpesä, mutta sitten helposti seuraa matkijoiden aalto, jossa tehdään vähän sinne päin.

Havainnekuva Tampereen keskustaan tulevista rakennuksista
Tampereella monitoimiareenahanke etenee. Tässä Daniel Libeskindin arkkitehtitoimiston havainnekuvassa sen julkisivu oli puuverhoiltu. Havainnekuva Tampereen keskustaan tulevista rakennuksista Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere
Havainnekuva Tampereen keskustaan tulevista rakennuksista
Elämyskeskus keskelle Tamperetta. Kansi yhdistää junaradan jakamaa kaupunkia. Havainnekuva Tampereen keskustaan tulevista rakennuksista arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,rakenna minut

Tampereella on tulossa Tampereen Kruunuksi vastikään nimetty kansi ja areena -hanke, tähtiarkkitehti Daniel Liebeskindin toimiston ja rakennuttaja SRV:n yhteishanke. Lintulasta siinä on hyvää sijainti.

- Täytyy toivoa, että se hanke etenee onnellisten tähtien alla ja se lupaus, joka on nähtävissä, myös pitää. Ollaan valmita panostamaan siihen, että tehdään huolella. Välillä tuntuu niin, että hankkeet hiukan väljähtyy matkan varrella. Jää vain joitain muistumia alkuperäisestä lupauksesta. Hyvä ajatushan siinä on se, että se yhdistää radan jakaman kaupungin puolet toisiinsa ja samalla tavalla kuin olympiastadion se sijaitsee ihan kaupunkirakenteen ytimessä. Se on sinänsä poikkeuksellisen hieno arvo uudelle areenalle. Aika poikkeuksetta uudet areenat rakentuvat kaupunkien laitamille tai kehäteiden varteen.

Tampere Kansi ja Areena
Nyt hanke on nimeltään Tampereen kruunu ja viimeisimmissä havainnekuvissa Liebeskind suunnittelema monitoimiareena näyttää tältä. Tampere Kansi ja Areena Kuva: SRV/Studio Libeskind arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut

Niistä muodostuu autioita epäviihtyisiä alueita, jotka täyttyvät vain muuutaman kerran viikossa otteluiden takia. Olympiastadionissa toteutettu idea siitä, että urheiluareenalla on ympärivuotista käyttöä kuuluu myös nykyisiin isoihin areenahankkeisiin. Tampereelle esimerkiksi rakennetaan Tammelaan JKMM Arkkitehtien suunnittelema jalkapallostadion, jossa osana korttelia tulee olemaan myös asuntoja.

Olympialaiset 2030 - oletteko valmiita?

Helsingin yleisurheilun EM-kisat 10.-15.8.1971. EM-kilpailut 1971, Helsinki. Olympiastadion. Miesten 5000m:n juoksun finaali. Juoksijat radalla. Juoksukilpailu.
Kuva vuoden yleisurheilun 1971 EM-kisoista. Niissä kilpaili myös arkkitehtiopiskelija ja juoksun 800 metrin Suomen mestari Markku Aalto, joka myöhemmin peruskorjasi Helsingin olympiastadionia 1994. Helsingin yleisurheilun EM-kisat 10.-15.8.1971. EM-kilpailut 1971, Helsinki. Olympiastadion. Miesten 5000m:n juoksun finaali. Juoksijat radalla. Juoksukilpailu. Kuva: Yle / Jaakko Merivaara. k2k,Helsingin olympiastadion

Helsingin stadion on olympiavoittajan suunnittelema. Yrjö Lindegren voi kultaa kaupunkisuunnittelussa Lontoon olympialaisissa 1948. Silloin järjestettiin urheilun rinnalla myös kulttuuriolympialaiset viimeistä kertaa.

Enemmän kyse on siitä, että kuinka iso sirkus olisi tulossa.

Kun Yle kysyi ajatusleikkinä Helsingin apulaiskaupunginjohtajalta Pekka Saurilta ja Suomen olympiakomitean johtajalta Risto Niemiseltä, että järjestetäänkö Suomessa vielä joskus olympialaiset. Sauri vastasi, että mielellään retro-olympalaiset, joissa olisi kulttuurikin taas mukana. Risto Nieminen sanoi, että Suomi voi ihan realistisesti ajatella hakevansa kisoja 2030-luvulla.

Ajatusleikkinä se lähti – Painonnostajat ja säveltäjät taistelemaan olympiamitaleista Helsinkiin?

Ainakin olympiastadionin peruskorjausta suunnittelmeassa on ollut ihmisiä, joilla on kokemusta Rion urheilupaikkojen suunnittelusta. Jo olympiastadionin suunnittelun alkuvaiheessa arkkitehtitoimisto K2S havaitsi, ettei heidän rahkeensa yksin riitä näin vaativaan hankkeeseen. He kokosivat stadionin remonttia varten työyhteenliittymän K2S ja NRT, jossa Kari Raimoranta arkkitehtitoimisto NRT:ltä toimii virallisena pääsuunnittelijana. White Arkitekter Ruotsista on mukana uusien areenoiden asiantuntijana. Heidän henkilökunnassaan on ihmisiä, jotka ovat toimineet Rion olympialaisiin toteutetuissa projekteissa. Helsisingin olympiastadionia on työryhmässä miettinyt myös hollantilainen Wessel De Jonge, joka on erikoistunut modernin aikakauden arkkitehtuurin elinvoimiastamiseen.

Oletteko tiimin kanssa varautuneet siihen, että olympiastadionilla vielä järjestettäisiin olympialaiset?

- Toki tässä on suunniteltu kokonaisuutta niin, että se vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Enemmän kyse on siitä, että kuinka iso sirkus olisi tulossa. Tällainen jalkapallo- ja yleisurheilustadion on vain yksi osa olympialaisten kavalkadia. Siihen tietysti liittyy niin monia lajeja ja suuri määrä suorituspaikkoja. Mutta kyllä.

Helsingin olympiastadion
Tulevaisuudessa Helsingin olympiastadionilla Helsingin olympiastadion Kuva: K2S NRT arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Helsingin olympiastadion
Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.