Taistelu hävittäjäkaupoista: käsikirjoitus

Julkaistu 23.05.2016 - 17:49. Päivitetty 01.07.2016 - 16:47

MOT: Taistelu hävittäjäkaupoista

Suomen ilmatilaa on valvottu viimeiset 20 vuotta yhdysvaltalaisvalmisteisilla Hornet-hävittäjillä. Niiden elinkaari päättyy 14 vuoden kuluttua. Ilmavoimien hävittäjät turvaavat rauhan aikana Suomen alueellista koskemattomuutta. Niitä käytetään myös ulkomailla: NATO-operaatioissa ja kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Sen sijaan täysimittaisessa sodassa ne eivät riitä.

Suomi on jälleen tilanteessa, jossa rahaa on vähän, mutta kenraalit tahtovat kalleimmat koneet. Sitä paitsi nyt Ilmavoimat liitää myötätuulessa: Puolustusvoimain komentajana on kenraali Jarmo Lindberg, entinen Ilmavoimien komentaja. HX-hankkeeksi nimettyä Hornetien korvaajan etsintää koordinoi kenraalimajuri evp Lauri Puranen, entinen Ilmavoimien komentaja hänkin.

MOT:
"Miksi päädyitte kalliisiin monitoimihävittäjiin?"

Lauri Puranen:
"Pitkällisen suunnittelun tuloksena on todettu, ett meille kustannustehokkain on korvata Hornet uudella monitoimihävittäjällä. Sehän ei tarkota pelkästään sitä, ett se on ainoo järjestelmä sitten, jotka Puolustusvoimat toki tässä rinnalla kehitettään ilmatorjuntaa omalla kehittämisohjelmalla, joka on yks yks elementti tässä ilmapuolustuskyvyssä."

MOT:
"Jääkö niihin rahaa kun tämä nielee ties kuinka monta kymmentä miljardia?"

Lauri Puranen:
"Lähtökohta on, että niin ku Ilmavoimat ja ilmatorjunta nehän ei oo toistensa kilpailijoita vaan ne on toistensa täydentäviä järjestelmiä."

MOT:
"Valmistaudutaanko näillä nyt sitten mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja Nato-operaatioihin kaukana jossain?"

Lauri Puranen:
"Ei. Kyllä siinä niin kun esiselvityksessä lukee ihan selvästi, että lähtökohtana oli tämä, miten me hankitaan hävittäjät meidän kotimaan puolustukseen."

Jos uuteen hävittäjäkalustoon siirtymisessä painotettaisiin helppoutta, valinta olisi päivitetty versio Hornetista, Boeing-yhtiön Super Hornet. Todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin Lockheed Martinin F-35, jota pidetään Ilmavoimien upseerien toiveunena. Se on monitoimihävittäjistä kallein ja häiveominaisuuksiltaan kehittynein. Asetehdas itse kutsuu sitä viidennen sukupolven hävittäjäksi.

Lennart Meri –konferenssi järjestettiin kymmenennen kerran Tallinnassa reilu viikko sitten. Viron entisen presidentin nimeä kantavan tilaisuuden sanotaan olevan maan tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelufoorumi. Sitä voisi kutsua myös Nato-mielisten voimien kokoontumisajoksi. Suomalaiset politiikan kärkinimet ovat tuttu näky tässä konferenssissa.

MOT:
"Uskotteko, että tämänkaltaisissa tilaisuuksissa lobataan, Täällä on muun muassa Nato yhtenä järjestäjänä ja mm. Saab näytti olevan, lentokonetehdas. Lobataanko täällä hävittäjähankkeita?"

Jaakko Iloniemi:
"Lobataan on ehkä vähän liian voimakas sana, mutta voi olla kyllä, että solmitaan yhteyksiä."

MOT:
"Elikä täällä keskustellaan kenties tämäntyylisistä asioista?"

Jaakko Iloniemi:
"Sitä ei varmuudella voi sanoa, mutta ihmettelisin, jos tänne tulee sellaisia henkilöitä, joilla on tuollaiset edut ajettavana eikä he niitä ottais esille. … selvähän se on, että kun kauppias on liikkeellä, niin hän puhuu tavaroistaan."

Saimme kuulla, että maailman mahtavimman asetehtaan, F-35-hävittäjiä valmistavan Lockheed-Martinin entinen varatoimitusjohtaja Bruce P. Jackson olisi tulossa Lennart Meri –konferenssiin. Haluaisimme kuulla Jacksonin mielipiteen, liittyvätkö hävittäjähankinta ja Suomen mahdollinen Natojäsenyys toisiinsa.

Juhani Kaskeala:
"Jacksonia en oo nähny vielä."

MOT:
"Teemme itse asiassa tästä hävittäjähankkeesta juttua, mikä teidän rooli entisenä puolustusvoimien komentajana on tässä Suomen hävittäjähankkeessa?"

Juhani Kaskeala:
"Mielenkiinto ja tota ennustusten seuraaminen et miten täs käy. Muuta ei."

MOT:
"Oletteko lobbaamassa jotain vaihtoehtoa?"

Juhani Kaskeala:
"En ole, en."

MOT:
"Helsingin Sanomat taisi mainita teidät tässä roolissa."

Juhani Kaskeala:
"Joo kyllä mä oon kiinnostunut, jos tulee tarjouksia, oon mä valmis lähtemään jonkun puolesta puhumaan, mut koska mulla on tämmönen konsulttitoimisto jossa mä olen itse asiassa lobbaamassa energiateollisuuden eri bisneksiä mutta miksen vois laajentaa tännekin suuntaan, mut ei oo tullut mitään tarjousta."

MOT:
"Tanska teki vastikään päätöksen hankkia F-35 hävittäjiä. Olisiko se hyvä vaihtoehto myös Suomelle?"

Juhani Kaskeala:
"Joka tapauksessa panisin amerikkalaishävittäjät etusijalle, koska tää meidän Yhdysvaltain suhde on tässä äärimmäisen tärkeä."

MOT:
"Mikä vika JAS Gripenissä on?"

Juhani Kaskeala:
"Se ei ole lentänyt, se ei oo valmis kone, ei oo viel nähny yhtään. Oltais nyt siinä edessä, että nähdäänkö lentävä Gripen."

Nato- ja hävittäjälobbari Bruce P. Jackson ei ennakkoilmoittautumisesta huolimatta Tallinnaan saapunut.

MOT:
"As we all know, we are not a member in NATO. Do we have to join because you are there, you are in Finland now?"
(Niin kuin tiedetään, Suomi ei ole NATOn jäsen. Pitääkö meidän liittyä? Tehän olette jo Suomessa.)

Frederick Hodges:
"Well, Finland is, of course each nation has the opportunity and right to apply for membership, that's a decision for Finland, but Finland does a great job around the world providing soldiers for peacekeeping missions."
(Suomi, kuten muutkin maat,voivat hakea NATOn jäsenyyttä. Suomi päättää asiasta itse. Suomi on tehnyt hyvää työtä rauhanturvaamistehtävissä)

MOT:
"If there would be a serious conflict in the Baltic area, how does it affect Finland?"
(Jos Baltian alueella syntyisi vakava konflikti, miten se vaikuttaisi Suomeen?)

Frederick Hodges:
"Well, I think the Russians have demonstrated a capability to deny access up into the Baltic Sea, which affects every nation around the Baltic Sea. Their posture, the threatening language, the violation of airspace, those are things I think everybody agrees are unacceptable. So the EU sticking together and NATO sticking together is very important."
(Venäläiset ovat näyttäneet voivansa estää pääsyn Itämerelle. Se vaikuttaa kaikkiin Itämerta ympäröiviin maihin. Kaikki lienevät samaa mieltä siitä, että venäläisten asenne, uhkaava kielenkäyttö ja ilmatila-loukkaukset ovat sopimattomia. On tärkeää, että EU pitää yhtä,samoin NATO.)

Kuten sanottua Suomi ei ole NATO-jäsen. Tosin Yhdysvaltain ja NATOn sotilaat pörräävät härveleillään täällä sujuvasti muutenkin.

Yhdysvaltain Euroopan joukkojen ratsuväkirykmentin jalkaväki huristeli Stryker-panssariajoneuvoillaan pitkin Niinisalon metsiä toukokuun alussa.

Pohjoisen taivaan alla kuultiin vielä viime viikolla yhdysvaltalaisten F-15-hävittäjien jyrähdyksiä. Oregonin kansalliskaarti teki laivuevierailun Karjalan lennoston Rissalan tukikohtaan.

Noin 600 NATO-sotilasta harjoittelee maihinnousua Hangonniemelle Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäreiden kanssa kahden viikon päästä.

Yksi Puolustusvoimien nykymenoa voimakkaasti arvostelleista on toimittaja-kirjailija Pentti Sainio, joka vastikään julkaisi kirjan Armeijan hukatut miljardit.

Pentti Sainio:
"Olen tullut siihen tulokseen että nykyiset, varsinkin ilmavoimapainotteiset hankinnat ovat heikentäneet meidän maanpuolustusta, kotimaanpuolustusta ja heikentäneet erityisesti maavoimien tulivoimaa, joka on se meidän puolustuksen runko ja perusta."

Samalla kun Ilmavoimien status on noussut taivaisiin, maavoimien kehittäminen on juuttunut poteroihin vuosikymmeniksi.

MOT:
"Mitä virheitä valtiovalta teki tutkimustesi perusteella, nimenomaan kun puhutaan Horneteista?"

Pentti Sainio:
"No ensiksikin valtiovalta hämäsi joka suuntaan. Puhuttiin hinnasta, joka ei koskaan pitänyt paikkaansa eli se ilmoitettiin alaspäin. Hornet-kaupat aikanaan vuonna '91 syyskuussa markkinoitiin eduskunnalle noin 1.5 miljardin euron hintalapulla. Mutta niiden todelliset käyttökulut eli elinkaarikustannukset, kuten tavataan sanoa, tulevat noin 15 vuoden jälkeen eli 2030-2035 kun ne poistuvat, olemaan kymmenkertainen tähän hankintahintaan nähden, eli noin 15 miljardia."

Ilmavoimat lennätti viime kuussa kaksi hornettia Kaliforniaan, jossa parannetaan niiden ilmasta maahan –toimintakykyä. Suomeksi sanottuna torjuntahävittäjistä tehdään rynnäkköpommikoneita.

Pentti Sainio:
"Elikkä näillä JASSM-risteilyohjuksilla lähdetäänkin nyt aivan uuteen tehtävään, joka on tullut hyvin kalliiksi varustaa ja sitä kautta jälleen maavoimat ovat kärsineet."

Entinen ilmatorjunnan tarkastaja Ahti Lappi on huolissaan ilmatorjunnan puutteista.

Ahti Lappi:
"Monitoimihävittäjällähän on kaks tarkoitusta, ilmapuolustus ja ilmahyökkäys. Minun mielestäni monitoimihävittäjä ei ole kummassakaan ainoa keino, eikä kustannustehokkain keino. Kuten tossa Hornetin seuraajan esiselvityksessä todetaan niin kohteiden ja joukkojen suojaaminen on kuitenkin aina ilmatorjunnan vastuulla. Ja tällä hetkellä ilmatorjunnan suorituskyvyssä on paljon aukkoja. Suurin ongelma on tietysti se että meillä ei ole korkeatorjuntakykyä sen jälkeen kun BUK-M1 kalusto poistui käytöstä."

Ja tässä tulevat viiden hävittäjäkandidaatin näkemykset suorituskyvyistään.

Grafiikka ja esittylyvideoita

Edellisessä kisassa yhdysvaltalaisen F/A-18 Hornet-hävittäjän kovana haastajana pidettiin ruotsalaista, vielä kehitysasteella ollutta JAS Gripeniä, kunnes nämä kuvat levisivät maailmalle.

Suomen silloinen puolustusministeri Elisabet Rehn hurmattiin Hornetien taakse taitolentonäytöksessä. Rehnin itsensä mukaan Hornetit junaili Suomeen hallituksen pieni sisäpiiri, johon kuului hän itse, pääministeri Esko Aho sekä valtionvarainministeri Iiro Viinanen.

LISÄYS 25.5.2016:
"Sopimus Hornetien hankinnasta allekirjoitettiin kesäkuussa 1992. Puolustusministeri Elisabeth Rehn lensi Hornetilla vasta elokuussa 1992. Ohjelmasta sai virheellisesti sellaisen kuvan, että lento olisi ollut ensin ja allekirjoitus vasta sen jälkeen."

Matti Vanhanen:
"Olin aikanaan sitä ratkaisua kansanedustajana tekemässä. Silloinkin oli vaikeaa arvioida, mikä on oikeasti paras. Voimme olla tyytyväisiä siihen suorituskykyyn joka Hornetien avulla on saatu. Varmaankaan kaikki ennakkoarviot, mitä odotettiin, eivät pitäneet paikkaansa."

Pertti Salolainen:
"Hornetien osto on ollut erittäin hyvä Suomen puolustusvoimilla ja Suomen puolustuskyvylle ja meillä on nyt sellainen ilmapuolustuskyky jonka me tarvitsemme ja tarvitsemme myös tulevaisuudessa."

Eero Heinäluoma:
"Hornetien osto oli varmaan aikoinaan perusteltu. Sitten voidaan keskustella siitä, että oliko määrä juuri sellainen, kannattiko juuri näin paljon käyttää. Voi keskustella siitä, että oliko viimeinen ohjuspäivitys koneisiin, jotka ovat jo poistumassa, oliko se ehdottoman tarpeellinen."

Suomi ei JAS Gripeneitä -90-luvulla ostanut, mutta Ruotsin lisäksi niillä lennetään Etelä-Afrikassa, Unkarissa, Tsekissä ja Thaimaassa. Viime viikolla maailmalle esitelty uusin E eli Echo-versio on myyty Ruotsin ilmavoimien lisäksi Brasiliaan. Myös MOT kävi Saabin tehtailla Linköpingissä kuulemassa uuden Gripenin myyntipuheita.

MOT:
"Why should Finland's Air Force fly JAS Gripen in the near future?"
(Miksi Suomen ilmavoimien tulisi lentää lähitulevaisuudessa JAS Gripeneillä?)

Magnus Skogberg:
"For instance, it has been designed for a dispersed air bases -concept, for easy maintenance, conscript mechanics, to be used in the very tough Arctic climate that we have in our Nordic countries Finland and Sweden etc.
And we have a true collaborative approach where we work deeply together with the industries and also the customer organisations in the countries that we work with."
(Gripen on suunniteltu hajautettuja ilmatukikohtia ajatellen. Sen huoltaminen on helppoa. Gripen on suunniteltu Pohjoismaiden ankaraan ilmastoon. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakasmaiden eri teollisuusalojen ja organisaatioiden kanssa.)

Saabin kampanjapäällikkö ei suostu arvioimaan yhden JAS Gripenin hintaa vahingossakaan. Sen sijaan hän korostaa Gripenin muuntautumiskykyä, kustannustehokkuutta ja jopa NATO-yhteensopivuutta. Jos katsoo johtavan sotilasteknologiaan keskittyvän julkaisun IHS Jane’sin arvioimaa lentotuntihinnastoa, niin Jas Gripenillä lentäminen on yli puolet halvempaa kuin Suomen nykyisillä Horneteilla ja yli kuusi kertaa halvempaa kuin Yhdysvaltain F-35-hävittäjillä.
Uutta E-versiota ei ole kutsuttu kuitenkaan 5. sukupolven hävittäjäksi, vaan siitä on käytetty nimeä NG Next Generation eli uusi sukupolvi. Ja Tässä se nyt sitten on.

Magnus Skogberg:
"The 5th generation aircraft in many cases talks a lot about modern sensors, the capabilities you need in modern warfare, it talks also about survivability and that survivability often with the label of "stealth". And it has been a hype around this stealth."
"Also, what is stealth, how is it measured, this low observability thing, is it from the front end, or from the back end? And one thing is, how that technology can be applied now, but with the fast development of sensors and radar systems, the effect of the so-called stealth and low observability will for sure decrease over time."
(Viidennen sukupolven lentokoneissa on uusimmat sensorit ja nykyaikaisessa sodankäynnissä tarvittavat valmiudet. Puhutaan lentokoneen selviytymiskyvystä ja sillä tarkoitetaan usein häiveominaisuuksia. Niitä hehkutetaan paljon. Mutta miten vaikeasti havaittavuutta arvioidaann. Tarkastellaanko lentokoneen etu- vai takaosaa? Yksi asia on, miten tätä teknologiaa sovelletaan tällä hetkellä. Sensorit ja tutkajärjestelmät kehittyvät nopeasti.)

Uusinta JAS Gripeniä kutsutaan Saabilla ”smart faitteriksi” eli älykkääksi hävittäjäksi. Testilentäjä Jakob Högberg kertoo, minkä takia.

Jakob Högberg:
"Because we want to build a fighter that's easy to fly for the pilot, to keep the workload down as we say, so you can focus on the actual mission. So that's why we built the jet the way it is, with an electrical flight control system which really takes care of the flying part actually for the pilot."
"It gives me as a pilot a very good flexibility to use tactics, and it's very hard for the opponent, because whenever he knows there's a Gripen up there, he has to take into account the worst payload that the Gripen can carry, which is really good for the tactics and for the Air Force to use."
(Häiveominaisuuksien tehokkuus heikkenee varmasti ajan myötä. Halutaan hävittäjä, jota on helppo lentää, jotta lentäjä voi keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä. Sen takia hävittäjässä on sähköinen lennonohjausjärjestelmä, joka huolehtii lentämisestä lentäjän puolesta. Sen ansiosta lentäjä voi käyttää monia eri taktiikoita. Se vaikeuttaa vastustajan toimintaa. Kun tiedetään, että ilmassa on Gripeneitä, pitää varautua niiden suurimpaan kuljetuskapasiteettiin. Se on ilmavoimille taktinen etu.)

Saabin imago kärsi pienen kolauksen vuosi sitten, kun ruotsalaislehdet nostivat esiin lahjusepäilyt Etelä-Afrikan hävittäjäkaupoista vuodelta 1999. Saabin brittiläisen yhteistyökumppanin on epäilty maksaneen noin sata miljoonaa euroa lahjuksia Etelä-Afrikan virkamiehille ja poliitikoille. Epäilyjä on tutkittu niin Etelä-Afrikassa kuin Ruotsissakin.

Magnus Skogberg:
"There have been investigations and we have always fully co-operated with these, of course, and recently it was clarified that these allegations are now part of history, and we haven't been found guilty of any of the accusations that we saw in that process."
(Lahjusepäilyjä on tutkittu. Olemme auttaneet tutkimuksissa. Hiljattain on varmistunut, että syytökset ovat jääneet taakse. Saabin ei ole todettu syyllistyneen mihinkään esitettyihin asioihin.)

Seuraavat presidentinvaalit järjestetään Suomessa vuonna 2018. Hornetien korvaajan tarjouspyyntövaihe on alkanut, kun vaalikampanja on kuumimmillaan. Ei ole vaikea ennustaa, että hävittäjähanke nousee yhdeksi vaaliteemaksi. Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma ovat jo ennättäneet nostaa esiin ruotsalaisvaihtoehtoa.

MOT:
"Miksi JAS Gripen olisi Suomelle hyvä vaihtoehto?"

Eero Heinäluoma:
"Se antaisi mahdollisuuden kehittää yhteistoimintaa Suomen ja Ruotsin kanssa juuri ilmailupuolella. Helpottaisi myös siirtymistä yhteiseen ilmatilavalvontaan, harjoittelutoimintaan, huoltotoimintaan. Ja lisäksi se antaisi ihan erilaisen mahdollisuuden teollisuusyhteistyöhön. Antaisi puolustusteollisuudelle työpaikkoja ja markkinoita ja referenssejä."

Matti Vanhanen:
"Ja jos ruotsalaiset pystyvät suorituskykyyn joka meille on riittävää niin ilman muuta tän Ruotsi-yhteistyön kannalta sillä olisi valtavan suuri merkitys."

Edellä haastatelluista kolmesta valtiopäivämiehestä puolustusliittoon Ruotsin kanssa suhtautuu myönteisimmin Naton kannattajana tunnettu Pertti Salolainen.

Pertti Salolainen:
"Olen itse julkisesti ehdottanut, että Suomi ja Ruotsi tekisivät puolustusliiton, puolustusunionin. Mutta totta puhuakseni Ruotsi ei ole ollut kovin innostunut tällaisesta. Ruotsilla on tämä pari sataa vuotta kestänyt puolueettomuusajattelu ja kun olen nähnyt näitä papereita, joissa puhutaan meidän yhteistyöstä eri aloilla niin niissä aika monissa papereissa lukee, että endast under fredtiden. Vain rauhan aikana."

Mikäli Suomi ostaisi kandidaateista kalleimpia eli Lockheed Martinin F-35-hävittäjiä saman verran kuin Horneteja eli 64 hävittäjää, laskusta veronmaksajille tulisi valtava. Norjan puolustusministeriön antamien lukujen mukaan 64:n hävittäjän 30 vuoden elinkaarihinta olisi noin 30 miljardia euroa.

Kanada on myös haaveillut vaihtavansa omat hornetinsa F-35-hävittäjiin. Siellä laskelmat on tehty 65 koneen pohjalta. Hallituksen alainen, Kansallinen hävittäjähankkeen sihteeristö pääsi samaan lukuun kuin Norjassa eli noin 30 miljardiin euroon. Sen sijaan Brittiläisen Kolumbian yliopiston kansainvälisen politiikan ja oikeuden professori Michael Byers lisäsi virallisiin laskelmiin maltillisen ja ison riskin skenaariot. Riskiskenaarioissa on mukana arviot valuuttakurssimuutoksista, inflaatiosta, polttoaineen hinnanvaihteluista sekä vuosittaisten lentotuntien määrien vaihteluista. Maltillisella riskiarviolla kanadalaiset veronmaksajat saavat pulittaa 65:sta hävittäjästä noin 60 miljardia euroa. Ison riskin toteutuessa elinkaarihinta nousee jopa 85 miljardiin euroon.

MOT:
"Kuinka meillä on varaa tällaisiin kalliin kalliisiin monitoimihävittäjiin jos Kanadassakin ollaan lyömässä pyyhettä tiskiin?"

Lauri Puranen:
"No mä en mä en näitä miljardeja tässä pysty ottaan nekin tullaan sitten kertomaan kun meill on on tietoa. Ja niitä on turha pimittää, mutta Kanadassa siis sehän oli osittain myös puolustus niin kun poliittinen lähtökohta, että uudestaan käynnistetään hävittäjähankinnat. Siellä ei oo kukaan sanonut, että sitä ei tehdä kun koneiden lukumäärääkään ei oo kyseenalaistettu. On kyseenalaistettu se hankintamenettely ja.."

MOT:
"Jos saan keskeyttää nyt tässä, niin siis tää laskelma oli tehty nimenomaan 65:lla F-35-monitoimihävittäjällä. Se määrä on aika sama kuin, aika lähellä kuin todennäkösesti, mitä Suomi tulee hankkimaan, niin kyllä se nyt valtavalta tulee kuulostamaan nämä summat?"

Lauri Puranen:
"Niin se toi summa ei ollu siinä selvityksessä mitä Kanadassa on tehty, niin ei se noin iso ollu."

MOT:
"Se oli se pahin skenaario."

Lauri Puranen:
"Niin se oli se pahin, mutt se oli se ensimmäinen. Nyt siell on tehty joku uus viimeksi julkastu 2015 selvitys, joss on uudet luvut siitä elinkaarikustannuksesta."

Puranen viittaa Kanadan Julkisten töiden ministeriön raportteihin, jossa F-35-kaluston koko elinkaaren kustannukset oli arvioitu 30 miljardiin euroon.

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ei suostunut MOT:n haastateltavaksi, mutta hän kertoi Iltalehdelle kahden aukeaman verran sympatioistaan Yhdysvaltojen aseteollisuutta kohtaan.

MOT:
"Minkä signaalin se mielestänne antaa näin hävittäjäkauppojen alla?"

Eero Heinäluoma:
"Sehän kertoo sen, että Hornet- hankinnan jälkeen ilmavoimien puolella on ollut erityisen tiivis kanssakäyminen. Lentäjiä on koulutettu siellä ja monet myös päätehtävissä päätöstehtävissä olevissa upseereista ovat Yhdysvalloissa koulutettuja. Luohan se kanssakäymistä ja sidonnaisuutta."

Pertti Salolainen:
"No jos se antaa sen signaalin, että Suomen transatlanttiset suhteet ovat hyvät, niin silloin se oikein hieno ja hyvä asia, koska meidän on syytä olla hyvissä väleissä kaikissa suhteissa taloudellisesti, sotilaallisesti, puolustuksellisesti Yhdysvaltojen kanssa."

Matti Vanhanen:
"Toivon että se ei liity signaaliltaan siihen hävittäjäkauppaan, koska etukäteen ei pidä antaa signaalia siitä, että joku tietty teknologia olisi valittu."

Pyysimme tähän ohjelmaan haastattelua myös istuvalta puolustusministeriltä, Perussuomalaisten Jussi Niinistöltä. Hänkin kieltäytyi.

MOT:
"Millainen lobbauskisa tulevien hävittäjähankintojen ympärillä tullaan näkemään?"

Pentti Sainio:
"Se tulee olemaan jättimäinen ja se tulee olemaan valtava verrattuna esimerkiksi Hornet-hankinnan aikoihin ja tullaan todistelemaan kuinka yksi lentokone turvaa koko kansakunnan turvallisuuden ja tätä laulua suomalaiset tulevat kuulemaan vielä vuosikausia ja yhä paremmin, yhä kalliimmin, yhä värikkäämmin, yhä mielenkiintoisemmin sanankääntein."

MOT:
"Millaisessa sodankuvassa monitoimihävittäjillä on merkitystä Suomen puolustuksen kannalta?"

Lauri Puranen:
"Suomen puolustuksen kannalle merkitys hävittäjillä on tässä ja nyt tänä päivänä ei tarvii ees sodan kuvaa."

MOT:
"Jos tämmönen sota kestää useampia viikkoja kuinka pitkään monitoimihävittäjiä riittää tonne taivaalle?"

Lauri Puranen:
"Kyllä niitä riittää. Vai vaikee sanoo koska sillon pitää tietää sodankuvakin."

MOT:
"Eikö olisi halvempaa ja säästäisi ihmishenkiä lennättää tonne ohjusten sekaan miehittämättömiä aluksia?"

Lauri Puranen:
"Käytännössä tällä hetkellä miehittämättömät ilma-alukset on tiedustelukoneita, jot jotka tiedustelee, aseettomia tiedustelukoneita, jotka tuottaa tietoa sitten taisteleville joukoille. Tai sitten ne on niill on tätä ilmasta maahan asesuorituskykyä jos on kyetty hankkimaan ilmaherruus. Järjestelminä ne ei missään nimessä oo halpoja vaan ne on ne on kalliita. Ett se ero, ett siin ei oo ihmistä, ei oo sen ihmishengen menettämisen vaaraa."

MOT:
"On annettu ymmärtää että Hornet-kalusto muodostaa Suomen ilmapuolustuksen perustan. Oletteko samaa mieltä?"

Ahti Lappi:
"En. Ilmatorjunta muodostaa ilmapuolustuksen perustan. Pudotustilastojen mukaan ilmatorjunnan osuus on 87% pudotuksista ja alivoimaisella puolella 97%. Tällä vuosituhannella ilmatorjunnan osuus on 99%. Se kai kertoo jo sen mikä on ilmatorjunnan osuus ilmapuolustuksessa."

Pentti Sainio:
"Ja nämä lentohankinnat on yleensä tämmösiä näyttäviä juttuja. Tykistöä monikaan ihminen ei nää toiminnassa mutta lentokoneet pörräävät päivittäin."

MOT:
"Ja niillä on tämmönen maanpuolustuksellinen suuri tenhovoima."

Pentti Sainio:
"Niillä on tunteenomainen vetovoima kun jyrähtää ja pamahtaa vaikka sillä ei olisi mitään muuta vaikutusta, niin se tuntuu kivalle ja mahtavalle."