Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

Keudan floristiopiskelijoiden hyötypuutarha parvekkeella.
Keudan floristiopiskelijoiden hyötypuutarha parvekkeella. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,hyötykasvit

Hyötykasvien kotikasvatus on iso ilmiö. Kaupunkiviljelijöiden asiakaskuntaa tavoitellaan uusilla, erikoisillakin lajikkeilla. Hedelmäpuut ja marjapensaat ovat aiempaa pienempiä. Kerrostaloasujan kasveihin hullaantumista rajoittaa ainoastaan parvekkeen painorajat ja ilmansuunta. Pihi puutarhuri kasvattaa kasvit itse siemenestä saakka.

Kuningaskuluttaja pyysi Keudan aikuisopiston floristiopiskelijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan aloittelevan ja huolettoman viljelijän hyötypuutarhan parvekkeelle. Opiskelijat nimeävät kokonaisuutensa tämän päivän puutarha-alan tuotekehittelyä hyvin kuvaavalla nimellä Potatom. Potatom on kasvi, josta saa sekä tomaatteja että perunoita.

Opiskelijat Maarit, Satu ja Iida kokosivat kouluttajansa, kasveilla stailaamisen asiantuntijan, Tiina Kiiskisen johdolla mallipuutarhaan peräti parikymmentä eri lajiketta omenapuista ja marjapensaista tomaatteihin kurkkuihin ja yrtteihin.

Ideana on, että satoa pystyy korjaamaan jo alkukesästä lähtien.

Keudan floristiopiskelijat hyötypuutarhassaan.
Keudan floristiopiskelijat Maarit, Iida ja Satu. Keudan floristiopiskelijat hyötypuutarhassaan. Kuva: Tiina Kiiskinen. Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha

Tärkein parvekekasvien valintaa määräävä asia on parvekkeen ilmansuunta ja valoisuus. Kompassiin kannattaa siis vilkaista ennen taimiostoksille lähtöä.

— Taimikaupasta löytyy asiantuntemusta valintoihin, jos olosuhteet ovat tiedossa, neuvoo Tiina Kiiskinen.

Talon yläkerroksissa olevalle parvekkeelle voi istuttaa kasveja aikaisemmin keväällä kuin maanrajassa oleville. Toisaalta yläkerroksissa on usein tuulista, jolloin kasvit tarvitsevat enemmän kastelua kuin alempana.

Kasvien ja istutusastioiden määrää pitää miettiä paitsi oman innostuneisuuden, myös parvekkeen kantavuuden kannalta.

— Parvekkeiden painokuormitus on 400-500 kg/m2, muistelee Kiiskinen.

Reilunkokoisen kasvatuslaatikon paino heilahtaa nopeasti sadan kilon paremmalle puolelle, kun multa on märkää.

Yrtit ja salaatit:

Rosmariinia, ruohosipulia, viinisuolaheinää ja timjamia kasvatuslaatikossa.
Rosmariinia, ruohosipulia, viinisuolaheinää ja timjamia kasvatuslaatikossa. Rosmariinia, ruohosipulia, viinisuolaheinää ja timjamia kasvatuslaatikossa. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,yrtit

Yrtit ovat aloittelevalle parvekekasvattajalle helppo, edullinen ja satovarma valinta.

— Iso kasvatusastia ja taimien tiivis istuttaminen helpottaa niin yrttien kuin muidenkin parvekekasvien kasvatusta, neuvoo Maarit.

— Kun multaa on paljon ja mullan pinta kasvien peitossa, kasvualusta ei pääse kuivumaan. Tiheästi istutettujen taimien välissä ei ole rikkaruohoille tilaa.

Yrttejä voi kasvattaa myös siemenestä, mutta useimpien yrttien kohdalla esikasvatus pitäisi aloittaa sisällä jo maalis-huhtikuulla. Tilliä ja kirveliä voi kylvää koko kesän ajan.

Ostotaimia käytettäessä satoa voi alkaa korjata heti istutuksen jälkeen.

Salaatti on istutettu juuttikankaalla verhottuun kasvusäkkiin.
Salaatti on istutettu juuttikankaalla verhottuun kasvusäkkiin. Salaatti on istutettu juuttikankaalla verhottuun kasvusäkkiin. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,salaattikasvit

Mallipuutarhassa valmiit salaatintaimet on istutettu kasvusäkkiin, joka sisältää kaikki tarvittavat lannoitteet koko kesän ajaksi. Mikäli puutarhurin hermot kestävät odottaa salaattisatoa reilun kuukauden verran, niin siemenistä kasvatus on edullisempi vaihtoehto. Siemenet kylvetään tällöin tavalliseen multaan, ei lannoitettuun kasvusäkkiin. Erilaisia salaatteja voi kylvää suoraan kasvupaikalle parin viikon välein pitkin kesää.

Basilika kynttilälyhdyn sisällä.
Basilika kynttilälyhdyssä. Taustalla omenapuun kasvatusruukku, jossa maanpeitekasvina minttu. Basilika kynttilälyhdyn sisällä. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,yrtit,basilika

Jouluinen kynttilälyhty muuttuu kesällä pienoiskasvihuoneeksi basilikalle, joka on kylmänarka.

— Basilika kasvaa hyvin lämpimässä ja saa suojassa hyvän kasvustartin, kertoo Satu.

Yrttejä voi kasvattaa myös maanpeitekasveina monivuotisten kasvien ruukuissa. Basilika-lyhdyn taustalla on isoon ruukkuun istutettu omenapuu, jonka juurella rehottaa minttu.

Vihannekset:

Mallipuutarhasta löytyy kestosuosikkien eli paprikan, chilin, kirsikkatomaatin ja avomaankurkun lisäksi myös erikoisuuksia. Tomaattia ja perunaa samassa kasvissa kasvattava potatom näyttää päällisin puolin tavalliselta tomaatilta.

Potatom ruukussa-
Potatom vaikuttaa parvekeviljelijän täsmätuotteelta. Potatom ruukussa- Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,vihannekset

— Tomaatit kypsyvät lehtivarsissa ensin. Juurimukuloina kasvavat perunat korjataan vasta syksyllä. Jos juuria mennään kovasti ronkkimaan kesken tomaattien kasvukautta, saattaa olla, että tomaattisato menee pilalle, sanoo Maarit.

— Lajikkeen ei pitäisi kasvaa korkeaksi. Jos kasvupaikka on tuulensuojainen, niin kasvutapa on pensasmainen. Varkaat, eli oksan hangoista kasvavat lehdet, pitää nyppiä pois, tiivistää Satu.

Toki parvekkeellakin perunat voi kasvattaa perunoina ja tomaatit tomaatteina.

Avomaan kurkku ja kirsikkatomaatti.
Avomaan kurkku ja kirsikkatomaatti. Avomaan kurkku ja kirsikkatomaatti. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,tomaatti

Kirsikkatomaattia ei tarvitse tukea ja monissa lajikkeissa varkaatkin saavat kasvaa rauhassa. Jos viljelyinto herää vasta toukokuussa, tomaatin taimet pitää ostaa valmiina. Tomaatti pitäisi kylvää esikasvatusta varten jo maaliskuussa.

Avomaankurkun ja kesäkurpitsan ehtii kärsivällinen puutarhuri kylvää vielä itsekin. Vauhtia kasvulle voi hakea vaikka basilikan yhteydessä esitellystä diy-pienoiskasvihuoneesta. Kun taimi saa pienestä pitäen tarpeeksi valoa, siitä tulee tanakka ja elinvoimainen.

Perunat ehtii istuttaa vielä toukokuun lopulla. Säästäväinen puutarhuri voi käyttää siemenenä vaikka jääkaapin vihanneslokeroon unohtuneita ituja pukkaavia mukuloita.

Varta vasten siemenperunoiksi tarkoitetut perunat antavat kuitenkin varmemmin satoa etukäteen arvioitavissa olevana ajankohtana.

Jääkaapin jämäperunat noin viikon kuluttua istuttamisesta.Jääkaapin jämäperunat noin kuukauden kuluttua istuttamisesta. Lisää multaa varmuuden vuoksi jo tässä vaiheessa, ettei mukuloista tule vihreitä.
Toimittajan oma perunaviljelmä. Vasemmalla ikää noin 1 viikko, oikealla noin kuukausi. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen

Parvekkeella voi viljellä myös juureksia. Silloin on kuitenkin muistettava uhrata vielä erikseen ajatus täysien kasvatusastioiden painolle, sillä juurekset tarvitsevat paljon multaa.

Retiisit, porkkanat, punajuuret, nauriit, sipulit — ylipäänsä kaikki suoraan kasvupaikalle kylvettävät keittiöjuurekset menestyvät myös parvekkeella, kunhan kastelu ja lannoitus on kunnossa.

Siemenpusseissa lukee kauanko mikäkin laji vaatii kasvaakseen syöntikuntoon.

Hedelmät- ja marjat:

Myös omenapuista ja marjapensaista on jalostettu parvekkeelle sopivia pienikokoisia lajikkeita. Monivuotisten puiden- ja pensaiden taimet ovat yksivuotisia hyötykasveja tuntuvasti kalliimpia. Omenapuut ja marjapensaat maksavat noin 10-30€ per taimi.

Punaherukka.
Punaherukka kukkii kauniisti, marjat kypsyvät upeiksi syvänpunaisiksi tertuiksi. Punaherukka. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,punaherukka

Malliparvekkeelle opiskelijat ovat valinneet pilariomenapuita, rungollisen punaherukan, viiniköynnöksen ja pensasmustikan.

— Omenapuita ja pensasmustikkaa pitää olla kahta eri lajiketta, jotta pölytys onnistuisi, muistuttaa Satu.

Omena- ja marjasatoa odottavan on syytä nauttia kukinta-aikana myös hyönteisten seurasta. Jos parveke on lasitettu, pölyttävien hyönteisten pitää päästä jotain kautta parvekkeelle.

Monivuotisten kasvien kohdalla pitää huolehtia myös talvehtimisen edellytyksistä.

Mahdollisimman suuri kasvatusastia on erityisesti monivuotisille kasveille oikea valinta.

— Lehtien pudotessa monivuotisten kasvien kastelu ja lannoitus lopetetaan kokonaan. Jos multa on pakkasten tullessa läpimärkää, juuret vahingoittuvat ja kasvi kuolee, kertoo Maarit.

Monivuotiset kasvit kannattaa istuttaa styroxista tehtyihin lämpö- eli termoruukkuihin. Niissä juuret eivät palellu.

— Mahdollisimman suuri kasvatusastia on erityisesti monivuotisille kasveille oikea valinta. Isoissa ruukuissa on tilaa juuristolle ja kasvi mahtuu olemaan siinä monta vuotta, selittävät Maarit, Satu ja Iida.

Oikea kastelu on kinkkistä hommaa

Monen aloittelevan puutarhurin haaveet kukoistavasta puutarhasta kaatuvat liian vähäiseen tai liian runsaaseen kasteluun. Kummassakin tapauksessa kuolo korjaa kasvin melko nopeasti.

Amppelimansikan kukka.
Katon rajassa keikkuva mansikka kaipaa kastelua usein. Amppelimansikan kukka. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,mansikka

Pienet kasvatusastiat kuivuvat helposti. Esimerkiksi amppelit tarvitsevat kastelua kerran päivässä, kuumalla ilmalla ja tuulisella paikalla useamminkin.

Amppeliin istutettu mansikka ei pärjää pitkään omin nokkineen. Jos kesälaitumet kutsuvat puutarhuria pariksikin päiväksi, amppelit on syytä ainakin nostaa alas ja viedä varjoisaan paikkaan. Varminta olisi pyytää kasteluapua naapurilta.

Isossa astiassa voi kastella kerralla reilummin. Multa pysyy kosteana pidemmän aikaa ja kasvit pärjäävät muutamia päiviä jopa ilman hoitoa. Isoon astiaan on myös helpompi kehitellä erilaisia kasteluniksejä.

Mansikka jakaa ison ruukun viiniköynnöksen kanssa. Lisäkastelujärjestelmänä rei'itetty muovipullo.
Mansikka jakaa ison ruukun viiniköynnöksen kanssa. Opiskelijat ovat ratkaisseet huolettoman puutarhurin kasteluongelman rei'itetyllä muovipullolla. Mansikka jakaa ison ruukun viiniköynnöksen kanssa. Lisäkastelujärjestelmänä rei'itetty muovipullo. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,Viiniköynnös,mansikka,Puutarhan kastelujärjestelmä
Hanallinen vesiastia puutarhassa.
Ison kasvatuslaatikon yläpuolella olevan hanallisen vesisäiliön voi jättää tippumaan kun tarvitaan lisäkastelua. Hanallinen vesiastia puutarhassa. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,Puutarhan kastelujärjestelmä

Kaikki kasvatusastiat tarvitsevat pohjalle salaojituksen. Se tehdään laittamalla ruukun pohjalle reilu kerros leka- eli ruukkusoraa. Näin saadaan aikaan ns. läpäisevä kasvualusta, jolloin juuret eivät mätäne liian märässä alustassa.

— Ruukusoraa ⅓-osa ruukkun tilavuudesta on riittävä salaojitus, neuvovat floristiopiskelijat.

Lannoitus kasteluveden mukana

Kasvit tarvitsevat myös lannoitusta. Ilman oikein annosteltua lannoitusta kasvi kituu ja hyvän makuinen sato jää haaveeksi. Oikein tujakan lannoiteannoksen saanut kasvi kuolee kokonaan.

Parvekeviljelyssä on helpointa valita kasteluveteen sekoitettava lannoite, neuvovat Satu, Maarit ja Iida.

Eri tyyppisissä maaperissä viihtyville kasveille on omat lannoitteensa.

— Veteen sekoitettavissa lannoitteissa on hyvin tarkat annosteluohjeet. Suoraan multaan laitettavia rakeita tulee helposti laitettua liikaa.

Eri tyyppisissä maaperissä viihtyville kasveille on omat lannoitteensa. Yrtit, vihannekset, salaatit ja mansikat, sekä omena ja viinimarja viihtyvät kalkitussa mullassa. Ne lannoitetaan yleislannoitteella.

Pensasmustikka, kuten myös havukasvit, atsaleat ja alppiruusut, on happaman maan kasvi ja sitä lannoitetaan havu-rhodo-lannoitteella.

Multa tuli — mutta millainen?

Puutarhakauppojen multavalikoimakin saa amatöörin pään pyörälle. Parvekeviljelyssä pärjää käytännössä yhdenlaisella mullalla. Metsän reunasta ei multaa kuitenkaan pidä lähteä kaivelemaan. Parvekeviljelmät perustetaan lannoitettuun ja kalkittuun, kaupasta ostettuun, pussitettuun multaan.

— Säkitetyissä peruspuutarhamullissa ei ole käsittääkseni suuria laatueroja, sanoo Satu.

Parvekeviljelyssä pärjää käytännössä pussitetulla peruspuutarhamullalla.

— Ruukussa kasvatettavan pensasmustikankin voi istuttaa tavalliseen puutarhamultaan, kunhan vaan hoitaa lannoituksen happaman maan lannoitteella, lisää Maarit.

— Eri asia on sitten se, jos käyttää istutusastiana altakasteluruukkua. Silloin pitää valita altakastelumulta, että kastelusysteemi toimii, muistuttaa Iida.

Nappaa ideat, kokeile rohkeasti ja muista kauneus

Parvekeviljelijän kasvivalinnoissa myös ulkonäkö on tärkeää. Esimerkiksi amppelimansikat voi valita kukkien värin perusteella.

Sato ei ole edes puutarhan ammattilaisille aina pääasia.

Mallipuutarhassa kirsikkatomaatin ja avomaankurkun vieressä pitkän huiskeita versojaan ojentelevan parsan ei edes odoteta tuottavan satoa ainakaan muutamaan vuoteen.

Avomaankurkku, kirsikkatomaatti, parsa, potatom, yrttejä, salaattia, pensasmustikka, rungollinen punaherukka
Avomaankurkku, kirsikkatomaatti, parsa, potatom, yrttejä, salaattia, pensasmustikka, rungollinen punaherukka. Avomaankurkku, kirsikkatomaatti, parsa, potatom, yrttejä, salaattia, pensasmustikka, rungollinen punaherukka Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha

— Menee vähän kokeiluna, että talvehtiiko se edes laatikossa. Paras kasvupaikka parsalle olisi varmasti maan pintaan perustetussa penkissä, aprikoi Maarit.

Parsa perustelee olemassa oloaan parvekepuutarhassa kauniin vihreillä lehdillään ja loppukesästä ilmestyvillä tumman punaisilla marjoillaan.

Parvekeviljelystä puhuttaessa tulee monille mieleen vain tomaatit, kurkut ja yrtit. Keudan floristiopiskelijoiden mallipuutarha osoittaa, että mahdollisuuksia on paljon enemmän.

— Halusimme tuoda malliparvekkeelle esimerkkejä monenlaisesta. Aloittelijan kannattaa napata näistä ideoita, kokeilla ja ehkä sitten erikoistua itseään kiinnostaviin ja omalla parevkkeella menestyviin lajikkeisiin, neuvoo Tiina Kiiskinen.

Lähetä kuva kesäkeitaastasi

Miltä sinun kesäkeitaasi näyttää? Käytitkö siihen enemmän rahaa vai kekseliäisyyttä?

Lähetä kuva ja kerro omat parveke- ja terassivinkkisi.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.