Hyppää pääsisältöön

Citius, altius, fortius

Juha Hurme
Juha Hurme Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Tämä keksittiin modernien olympiakisojen iskulauseeksi 1894, jolloin alettiin suunnitella ensimmäisiä kisoja pidettäviksi Ateenaan 1896. Olympiakomitean herrat linjasivat silloin muitakin tärkeitä periaatteita kuten täysipuhtaan amatööriyden ja kaikenkarvaisen kaupallisuuden jyrkän kiellon.

Heh heh, 120 vuodessa on näistä pykälistä livetty pitkälle, kun lähestymme Rio de Janeiron olympialaisia kilpailuita. Mutta eipä hötkyillä. Tutkitaan ensin taustat.

Kreikkalaiset keksivät monen muun käyttökelpoisen asian kuten demokratian ja teatterin ohella olympiakisat. Näitä he alkoivat järjestää kahdeksannella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua ja traditio kesti yli tuhat vuotta.
Jo Homeroksen eepoksissa, jotka syntyivät suunnilleen samoihin aikoihin kuin olympian kisat, on mainioita kuvauksia erilaisista urheilusuorituksista ja skaboista. ”Ympäri kiepahtain, käsin jäntevin viskasi kiekon”. Tästä Otto Mannisen suomentamasta Odysseian säkeestä opimme sekä kiekonheiton tekniikkaa että heksametristä runopoljentoa.

Ei saa purra eikä tökätä sormella silmään

Keihästäkin heitettiin, hypättiin painot kourissa pituutta ja juostiin kilpaa eri matkoilla. Pankration-nimisessä kamppailulajissa oli helpot säännöt: ei saa purra eikä tökätä sormella silmään; kaikkea muuta saa tehdä. Matsi päättyi joko luovutukseen tai kuolemaan. Kaikki kilpailijat kaikissa lajeissa suorittivat alastomina, munasillaan. Pyykinpesumielessä tämä ainakin oli käytännöllistä.

Skandaaleilta ei vältytty. Krotoslainen lyömätön pikajuoksija Astylos loikkasi 400-luvulla eaa. lahjuksin värvättynä Syrakusan joukkueeseen, jolloin Krotoksessa fanit kävivät kuumina ja moukaroivat välittömästi hänen mainetekojensa kunniaksi pystytetyt lukuisat patsaat maan tasalle.

Naisilta oli pääsy kielletty sekä suorituspaikoille että katsomoon. Tämä oli umpiurpoa, mutta tilanne ei ollut kuitenkaan täysin toivoton. Spartassa ja eräissä muissa doorilaisissa kaupunkivaltioissa järjestettiin naisille omia kisoja, ja filosofi Platon kaavaili ihannevaltioonsa naissukupuolelle vaativaa juoksupainotteista kuntoiluohjelmaa.

Eivät kreikkalaiset itseään urheilua keksineet. He saivat vaikutteita egyptiläisiltä, jotka olivat harjoittaneet sporttia jo muutamaa vuosituhatta aiemmin. Löytyy esimerkiksi yli 4000 vuotta vanhoja seinämaalauksia, joissa egyptiläiset naiset pelaavat pallopelejä.

Pallo on ihmiskunnan keksinnöistä täydellisin

Pallo on ihmiskunnan keksinnöistä täydellisin ja hauskin. Kaikissa kulttuureissa on palloiltu ikiajat. Palloja on valmistettu kaikista mahdollisista materiaaleista, parempien puutteessa jopa vihollisten irtileikatuista päistä.

Alle kolmen kuukauden päästä käynnistyvät olympialaiset Riossa, ensi kertaa Etelä-Amerikan mantereella. Se on hyvä. Vielä parempaa se, että viimeisen sadan vuoden aikana naisurheilijat ovat johdonmukaisen vastustamattomasti valloittaneet oman osuutensa kaikkien lajien suorituspaikoista.

Isäntämaa Brasilia voi pahoin. Talous romahtelee ja korruption syömä poliittinen järjestelmä käy katkonaisesti piiputtaen. Epävakaus, valtavat tuloerot ja köyhimmän kansanosan muhkea määrä siittävät väkivaltaa ja rikollisuutta. Veneurheilijat ovat kauhistuneet läpisaastuneista olympiavesistä. Zikavirus väijyy sekä urheilijoita että kisaturisteja. Kisavalmistelut laahaavat myöhässä aikataulusta.

Urheilu on kulttuuria parhaasta päästä

Täydestä sydämestä toivon, että Rio selvittää ongelmansa, suoriutuu kisoistaan ja saavuttaa niistä omaakin hyvää ja elämäniloa.
Ihmiskunta ei tule toimeen ilman yhdistäviä pelejä ja leikkejä. Urheilu on kulttuuria parhaasta päästä. Se on lähempänä esimerkiksi oopperaa tai abstraktia kuvataidetta kuin usea tulee ajatelleeksi. Täysin turhaa touhua monella mittarilla mitattuna.

Tässä turhuudessa ihmisyys näyttäytyy ylevästi paljaana, sellaisenaan.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri