Hyppää pääsisältöön

Jokainen on joskus sekasin: neljä myyttiä masennuksesta

Masennus on sairaus, johon edelleen liittyy valtavasti virheellisiä myyttejä.

Kuva: Lotta Sjöberg

Masennus on suomalainen kansansairaus, johon sairastuu joka viides suomalainen jossain vaiheessa elämää. Huolimatta masennuksen yleisyydestä, siitä puhutaan avoimesti vähän. Leimaantumisen pelko ja tabut ovat mahdollistaneet sairauteen liittyvien myyttien syntymisen ja kasvamisen.

Myytti 1: Masennuksen näkee naamasta

Yleisesti kuvitellaan, että masentuneen ihmisen tunnistaa väsyneestä ja veltosta ulkomuodosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nuorten mielenterveyteen erikoistunut tutkija Henna Haravuori tyrmää myytin valtaosissa masennustapauksista.

- Masennuksessa on kyse ihmisen henkilökohtaisesta sisäisestä kärsimyksestä, ja sen määritteleminen vain ihmistä katsomalla on lähes mahdotonta, Haravuori sanoo.

Myytti 2: Masennus paranee lääkkeitä syömällä

Masennuksen hoitoon liitetään usein ajatus, jossa sairaus hoidetaan yksinkertaisesti lääkityksellä. Todellisuudessa sairauden hoitoon ei kuitenkaan pelkkä lääkkeiden ottaminen riitä.

- Valtaosassa sairauksista perusteelliseen hoitamiseen tarvitaan myös psyykkisiä hoitoja, esimerkiksi terapiaa, Haravuori sanoo.

Myytti 3: Masennus johtaa itsemurhaan

Vaikka monissa itsemurhatapauksissa tai niiden yrityksissä tekojen taustalta on löydetty myös masennusta, se on Haravuoren mukaan todella harvoin ainoa syy itsemurhaan.

- Itsemurha on erittäin monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa todella monet eri tekijät. Vain harvoin masennus on yksin johtaa itsemurhaan.

Myytti 4: Masennuksesta voi toipua

Yksi myytti masennuksen ympärillä pitää kuitenkin paikkansa: siitä voi toipua. Haravuoren mukaan avainasemassa on se, kuinka nopeasti masennukseen sairastunut henkilö hakee apua.

- Mitä nopeammin hoito pystytään aloittamaan, sitä nopeammin saadaan hoitotuloksia, ja sitä varmemmin masennukseen sairastunut myös toipuu.

Sekasin on Ylen, Suomen Mielenterveysseuran, Mielenterveyden keskusliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kampanja, joka pyrkii arkipäiväistämään mielenterveyden ongelmia. Tällä viikolla sekasin247.fi -palvelu tarjoaa myös anonyymia, kahdenkeskistä keskusteluapua aamusta iltaan.

Lue myös:

Anna Abreu YleX:n erikoishaastattelussa: Miten se voi olla näin iso tabu?

Vaikuttaako frendi masentuneelta? Näin otat asian puheeksi oikein – ja vältät tyypillisimmät mokat

Vloggari Mansikkka rohkaisee omalla esimerkillään nuoria hakemaan apua mielenterveysongelmiin

Laulaja Eve Hotti on itse kokenut masennuksen – ja päätyi näyttelemään skitsofrenikkoa Ylen uudessa sarjassa