Hyppää pääsisältöön

“Kerran hullu, aina hullu” – ja muita myyttejä mielenterveydestä

“Mielenterveyden sairaus ei ole oikea sairaus”

Mielenterveyden häiriöt vaikeuttavat ihmisen arkea, lamaannuttavat pahimmillaan koko elämän, eivät katoa itsestään, eivätkä ole osa normaalia elämän ylä- ja alamäkeä. Häiriöillä on psykologisia, fysiologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Pahimmillaan ja hoitamattomina ne voivat johtaa itsemurhaan, ennenaikaiseen kuolemaan ja muihin sairauksiin. Ne ovat tiloja, joita voidaan hoitaa mm. terapialla ja lääkityksellä.

“Mielenterveyden ongelmat eivät kosketa minua”

Oletko varma? Nuorista suomalaisista joka viides käy läpi jotain mielenterveyden ongelmia. Joka päivä 5-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön takia. Aikuisista suomalaisista puolet joutuu mielenterveyden kanssa kosketuksiin jossain vaiheessa elämäänsä: joko sairastumalla itse tai kokemalla vierestä läheisen sairastumisen.

“Masentunut on heikko ihminen”

Yksilöitä korostavassa yhteiskunnassa ajatellaan, että ihmisen mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt ovat hänen omalla vastuullaan. Vaikka ehkä kukaan ei suoraan ajattele häiriöstä kärsivän ihmisen olevan syypää omaan tilaansa, ajattelemme, että hänellä on vastuu parantumisesta. Tämä ylläpitää vinoutunutta käsitystä. Sairastunut mieli ei pysty “asennoitumaan oikein” ja yleensä masentunut myös soimaa siitä itseään. Kuntoutuja ei siis ole heikko tai laiska. Hoidolla, tuella ja mahdollisesti lääkityksellä kuntoutujan mieltä tuetaan oikeaan suuntaan ja hän oppii taas kontrolloimaan omaa elämäänsä.

“Kerran hullu, aina hullu”

Ensin perusasiat: Kukaan ei ole “hullu”. Ihmisillä on monenlaisia tunnetiloja, ajattelun häiriintymisiä ja fyysisiä toimintoja, joiden monimuotoisia yhdistelmiä kutsutaan mielenterveyden häiriöiksi. Ihmiset kuntoutuvat mielenterveyden häiriöistä tai oppivat elämään niiden kanssa joka päivä. Masennus tai muu diagnoosi ei ole loppuelämää leimaava tuomio. Sekä lieville että vakaville häiriöille on hoitokeinoja, jotka kehittyvät jatkuvasti. Kaikkia tiloja voidaan vähintään lievittää ja vähentää sopivalla hoidolla. Lisäksi mielenterveyskuntoutuja oppii käsittelemään omaa tilaansa entistä paremmin ja osaa varautua oireisiinsa ja tilanteisiin, joita ne voivat aiheuttaa.

“Jos ihmisellä on mielenterveysongelmia, ei pysty käymään koulussa tai töissä”

Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat niin yleisiä, että kohtaat niistä kärsiviä ihmisiä kouluissa, työpaikoilla, bussissa, kadulla ja kaupassa yhtenään. Et ehkä vain tiedä sitä. Suuri osa kuntoutujista tai jonkin ongelman kanssa painiskelevista oppii itse asiassa hallitsemaan stressiä ja omaa käyttäytymistään julkisella paikalla.

“Jokainen suomalainen on masentunut, se on normaalia täällä pohjoisessa ja pimeässä”

No ei ihan. Suomalaisista 10–15 prosenttia kärsii lievistä masennustiloista, 5 prosenttia vakavista masennustiloista ja vajaa 1 prosentti psykoottisista depressioista. Nämä masennustilat kestävät pitkään, vaikeuttavat ihmisten arkea ja vaativat hoitoa muodossa tai toisessa. Näistä tiloista eroaa talvimasennus. Se on todennäköisesti se, jota näillä “kaikkihan me suomalaiset” - väitteillä tarkoitetaan. Talvi- tai kaamosmasennus ilmenee pimeiden kuukausien aikana: Silloin väsyttää, energia ei riitä, tekee mieli syödä jatkuvasti ja vetäytyä kotiin peiton alle.

“Häiriö periytyy vanhemmalta lapselle”

Kyllä ja ei. Perinnölliset tekijät selittävät ison osan autismin kirjon häiriöistä, skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Myös esimerkiksi alkoholi- ja päihdeongelmat voivat osin selittyä perinnöllisillä tekijöillä. Esimerkiksi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla painottuu sen sijaan enemmän ympäristön vaikutus: esimerkiksi vanhemmilta opitut käyttäytymismallit, kuormittavat elämäntilanteet, stressi, tärkeiden ihmissuhteiden puute tai menetys, muut sairaudet ja päihteet. Lähtökohtaisesti geenit voivat osin selittää tai kasvattaa riskiä sairastua, mutta vanhemman sairaus tai diagnoosi ei ole lapselle välttämätön tuomio.

“Mielenterveyskuntoutuja on vaarallinen muille”

Mielenterveyskuntoutujat ovat niin kirjava joukko, ettei tällaista yleistystä voi tehdä. Jotkut kuntoutujat saattavat käyttäytyä normeja rikkovasti ja huomiota herättävästi. Tavallisemmin esimerkiksi masentunut tai ahdistunut henkilö voi olla vaarallinen itselleen: Hän saattaa esimerkiksi satuttaa itseään tai kiduttaa itseään olemalla syömättä. Harvinaiset psykoositilat aiheuttavat usein aistiharhoja, jolloin ihminen näkee, kuulee ja tuntee olemattomia asioista. Tällaisessa tilassa ihminen voi käyttäytyä uhkaavasti myös muita kohtaan. Useimmiten kyse on kuitenkin asenteista: Osaammeko me suhtautua ihmisiin, jotka ovat vähän erilaisia?


Viivi Rintanen (s.1990) on sarjakuvataiteilija, joka aikoo piirtää hulluudesta niin kauan kuin se on haukkumasana. Rintasen koskettava esikoissarjakuva Mielisairaalan kesätyttö (Suuri Kurpitsa 2015) kertoo mielenterveysosaston arjesta omaelämänkerrallisesti. Uusimmassa projektissaan Rintanen piirtää hänelle lähetettyjä mielenterveystarinoita Hulluussarjakuvia-blogiin.

Teksti: Jenna Karas
Kuvitukset: Viivi Rintanen
Muokkaus: Jami Nurminen

Juttua varten on haastateltu mielenterveyskuntoutujia ja heidän kanssaan ammatikseen työskenteleviä henkilöitä.

Kommentit
  • Rakel & Kasper

    Erään äidin ja pojan tarina

    Keskiluokkaisen perheen tytär pääsi aikuisena takaisin kiinni elämään ja yhteiskuntaan, mutta tie oli pitkä ja kivinen. Sen jälkeen alkoi pelko oman lapsen syrjäytymisestä. Rakel ja Kasper kertovat tarinansa omista näkökulmistaan.

  • Pohjoisen pojat

    Puoli vuotta valoa, toinen puoli pimeyttä. Selviääkö siitä?

    Inarissa on talvi, ja kinokset alkaa olemaan jo metrin korkuisia. Nuori pojanalku kahlaa hangessa ja luukuttaa täysiä 8 Mile -leffasta tuttua Eminemin Lose Yourself -biisiä vanhalla Motorola-puhelimella.

  • Lastenkotilapsia

    Lapsikin voi romahtaa, mutta sille on syynsä.

    Lastenkotilapsia on neliosainen podcast-sarja. Kokemuksensa kertoo neljä kolmekymppistä aikuista, joiden lapsuus on ollut yhtä helvettiä. Sarjassa henkilöt muistelevat kipeää lapsuuttaan, nuoruutta sekä miettivät miten se on vaikuttanut nykyisyyteen.

  • Nuoruudesta selviytynyt: Viki, 34

    Meillä oli ihan normi perhe. Paperilla ehkä jopa unelmaperhe

    Meillä oli ihan normi perhe. Kai me oltiin myös jollain tavalla outoja. Vanhemmat oli yhdessä vaan lasten takia. Mä en koskaan nähnyt niiden välillä mitään hellyyden osoituksia. En ymmärtänyt, miksi toisten vanhemmat diggas toisistaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Sekasin

SEKASIN RADIOSSA

SEKASIN SOMESTA

  • Rakel & Kasper

    Erään äidin ja pojan tarina

    Keskiluokkaisen perheen tytär pääsi aikuisena takaisin kiinni elämään ja yhteiskuntaan, mutta tie oli pitkä ja kivinen. Sen jälkeen alkoi pelko oman lapsen syrjäytymisestä. Rakel ja Kasper kertovat tarinansa omista näkökulmistaan.

  • Nuori selviytyjä: Emppu, 21

    Mun lapsuus oli aika suojattua ala-asteella.

    Mun lapsuus oli aika suojattua ala-asteella. Niin sanotuilta elämän realiteeteilta suojeltiin paljon. Yläasteella alkoi nukkuminen ja kodissa makaaminen kiinnostamaan vähän enemmän. Mun kaksosveli lopetti koulun kasiluokalla.

  • Nuori selviytyjä: Jassu, 24

    Mulla oli normaali perhe ja normaali lapsuus.

    Mulla oli normaali perhe ja normaali lapsuus. Sitten alakoulun ekoilla luokilla mun vanhemmat erosivat. Kävin koulussa, tein kouluasiat ja sitten menin kotiin ja sit tietokoneella, niin se meni.