Hyppää pääsisältöön

Turppi-ryhmän taidegalleriana oli hylätty hiekkakuoppa

Vuosina 1982–1983 toiminut Turppi-ryhmä kuului suomalaisen performanssin ja maataiteen pioneereihin. TV2:n dokumenttiin tallentui hetkiä ympäristötaideteoksista, jotka vastasyntynyt kollektiivi toteutti Lehtimäen hylätyillä soramontuilla.

Turppi kukoisti hetken suomalaisen taiteen hedelmällisessä murrosvaiheessa 1980-luvun alkuvuosina. Ympäristöteoksia, tilateoksia, performansseja, valokuvateoksia ja videoteoksia toteuttanut ryhmä oli kiinnostunut rituaaleista ja rituaalisista tiloista. Se yhdisti maataiteeseen performatiivista, esityksellistä ruumiillista läsnäoloa.

Turppi-ryhmä syntyi kesällä 1982 Lehtimäellä järjestetyssä pohjoismaisessa Experimental Environmental III -kuvanveistosymposiumissa. Ryhmän perustivat mukaan kutsutut Taideakatemian koulun opiskelijat Marikki Hakola, Lea Kantonen ja Jarmo Vellonen sekä taidekriitikko Pekka Kantonen.

Symposiumiin osallistuneet taiteilijat muuttivat Lehtimäen hylätyt, metsiköityvät hiekkakuopat ympäristötaidepuistoksi, jossa teokset ja ympäröivä luonto elivät rinnakkain. Turppi toteutti laajalla maa-alueella useita maataideteoksia. Niiden sisältöön vaikutti teollisen toiminnan aiheuttama raju maiseman muutos.

Fossiileja ja mytologiaa

Haalaripukuinen henkilö makaa hiekassa käpyjen keskellä punainen huivi kasvojen suojana Turppi-ryhmän maataideteoksessa Muurahaiskuningatar Lehtimäessä 1982.
Muurahaiskuningatar: käpyjen ympäröimä "fossiili" hiekalla. Haalaripukuinen henkilö makaa hiekassa käpyjen keskellä punainen huivi kasvojen suojana Turppi-ryhmän maataideteoksessa Muurahaiskuningatar Lehtimäessä 1982. Kuva: Turppi-ryhmä turppi-ryhmä,Lehtimäki,maataide,performanssi,ympäristötaide,1982
Ihminen puussa ja kaksi maassa puiden keskellä, joista roikkuu kiviä köysien varassa Turppi-ryhmän maataideperformanssissa Lepopaikka Lehtimäessä 1982.
Lepopaikka: puista roikkuu köysien varassa jääkauden hiomia kiviä. Ihminen puussa ja kaksi maassa puiden keskellä, joista roikkuu kiviä köysien varassa Turppi-ryhmän maataideperformanssissa Lepopaikka Lehtimäessä 1982. Kuva: Turppi-ryhmä Lehtimäki,turppi-ryhmä,performanssi,maataide,ympäristötaide,1982

Oheisella videolla nähdään otteita Antti Maasalon ohjaamasta tv-dokumentista Kokeellinen ympäristö. Alussa kamera kuvaa "luonnontilaista" soramonttumiljöötä ja symposiumin pohjoismaisten taiteilijoiden ensitutustumista siihen.

Seuraavaksi nähtävä hiekkaan haudattu "fossiili" on osa Turppi-ryhmän maataideteosta Muurahaiskuningatar, johon kuului kontakti-improvisaatioon perustuva performanssi. Hieman myöhemmin symposiumin osanottajat käyvät tutustumassa Jarmo Vellosen Muumioitumisen varjoon.

Turpin teoksista laajimmin on ohjelmassa dokumentoitu Lepopaikka, joka toteutettiin rauhallisessa honkametsikössä hiekkakuoppien reunamilla. Siinä yhdistyivät ryhmän kiinnostus esittävyyteen, ympäristöön ja luontoaiheiseen mytologiaan. Korkeiden honkien oksistoon ripustettiin pitkillä hamppuköysillä kiviä, jotka jääkausi oli hionut pyöreiksi. Kivet heiluivat tuulen mukana kuin vastaliikkeenä huojuville puille.

Turppi-ryhmän jäsen roikkuu puussa performanssissa Lehtimäellä.
Lepopaikka: puussa keinuja. Turppi-ryhmän jäsen roikkuu puussa performanssissa Lehtimäellä. Kuva: Yle kuvanauha turppi-ryhmä,Lehtimäki,performanssi,maataide,ympäristötaide,1982,Yle Elävä arkisto,kuvakaappaus
Turppi-ryhmän jäseniä polvillaan köydessä roikkuvan kiven alla performanssissa Lehtimäellä.
Lepopaikka: kontakti-improvisointia kiven alla. Turppi-ryhmän jäseniä polvillaan köydessä roikkuvan kiven alla performanssissa Lehtimäellä. Kuva: Yle kuvanauha turppi-ryhmä,Lehtimäki,performanssi,maataide,ympäristötaide,1982,Yle Elävä arkisto,kuvakaappaus
Tanssivan Lea Kantosen varjo hiekassa Turppi-ryhmän performanssissa.
Lepopaikka: varjo tanssii hiekalla. Tanssivan Lea Kantosen varjo hiekassa Turppi-ryhmän performanssissa. Kuva: Yle kuvanauha lea kantonen,Lehtimäki,performanssi,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto,1982

Metsikön maaperään kaivettiin isoja tynnyreitä, jotka täytettiin vedellä. Tynnyrit muodostivat pieniä lähteiden kaltaisia vesipeilejä, jotka heijastivat kivien ja honkien liikkeitä. Tältä pohjalta inspiroitunut liikekieli muovautui Lepopaikassa esitykseksi, jossa ihmisluonto kommentoi metsäluonnon liikettä, samastui siihen ja reagoi sen tapahtumiin.

Kehojen vuorovaikutus ja kontakti maahan oli erityisesti Lea ja Pekka Kantosen kontakti-improvisaation lähtökohta. Sille loi kontrastia Marikki Hakolan keinuskelu kovassa tuulessa korkeiden honkien latvustoissa. Teokseen liittyy myös Lea Kantosen tanssi ja kuperkeikkailu hiekkakuopassa ja sen ympäristössä.

Esityksiä ilman yleisöä

"Teosten kantava elementti on luontoympäristö henkisen hyvinvoinnin lähteenä ja ihmisenä olemisen keskeisimpänä periaatteena", Turppi-ryhmä luonnehtii toimintaansa historiikissaan. Metsässä liikkumisen aistikokemukset yhdistettiin ritualistiseen toimintaan, esittävyyteen ja aikaan sidottuun dramaturgiaan.

Kiinnostus performatiivisuutta kohtaan ei tarkoittanut esittävyyttä siinä mielessä, että ryhmä olisi valmistanut julkisen esityksen katsojille. Teokset tuotiin yleisön koettaviksi lähinnä dokumenttien, ensisijaisesti valokuvien välityksellä. Lehtimäen symposiumissa kuvattiin myös ryhmän ensimmäinen video Earth Contacts, joka lienee Suomen ensimmäisiä performanssivideoita.

Artikkelin tekstin pohjana on käytetty Marikki Hakolan ja Lea Kantosen kirjoittamaa Turppi-ryhmän historiaa 1982–1983. Otsikot, ingressi ja viittaukset Ylen mediasisältöihin ovat Elävän arkiston toimituksen.
Alkuperäisen ohjelman tekijät: ohjaaja ja käsikirjoittaja Antti Maasalo, kuvaaja Timo Torpo, äänittäjä Ville Halmesmäki, leikkaaja Jouko Vaaranmaa, toimittaja Heikki Hissa, tuottaja Heimo Palander.
Videon musiikki: Otto Romanowski, Reactions in Sonic Environment; Jarmo Sermilä, Electrocomposition I; Jarmo Sermilä: Invocation.

Lue lisää:

Erkki Pirtola nojaa Tarja Halosen näköisveistokseen Helsingin taidemuseon ITE-näyttelyssä 2001.

Erkki Pirtolaa innosti purskahtelu taiteen marginaalissa

Kuvataiteilija ja kriitikko Erkki Pirtola oli vaihtoehtotaiteen pioneeri, tallentaja ja edusmies, joka toi julkisuuteen myös "tuntemattoman Suomen" alkuvoimaisen ITE-luovuuden. Talttumaton vastavirtailija valottaa Elävän arkiston kokoamissa haastatteluissa elämäntyötään ja kertoo, kuinka löysi sisään outsider-taiteeseen.

Lue lisää:

Olavi Lanu tarkastelee patsastaan 1980.

Olavi Lanun ympäristöveistokset kuvasivat luonnon ja ihmisen yhteyttä

Olavi Lanun arvoitukselliset ympäristöveistokset herättivät kansainvälistä huomiota Venetsian Biennaalissa vuonna 1978. Ohjelmassa seuraamme Viipurissa syntyneen ja Lahteen kotiutuneen taiteilijan eloa vuonna 1980 entisessä kasvipuutarhassa Patomäellä.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto